Olen viettänyt kesät pitkälti mökkeillen vauvasta asti. Ukkini rakennutti aikanaan sukumme yhteisen kesämökin, jossa lomia vietettiin isommalla porukalla tai ihan vain oman perheemme kesken. Ukki yleensä kuului pakettiin, ja kesämökki olikin nimenomaan se paikka, jossa ukin kanssa vietettiin eniten aikaa. Vaikka nykyään vanha mökki on purettu pois ja tilalle rakennettu uusi ympärivuotinen ”mökki”, ympäristö on edelleen sama kuin se jossa sain kasvaa. Uimme edelleen samassa rannassa, saunomme samassa saunassa ja veneilemme samassa saaristossa. Rantakallioiden alapuolelta löytyy se kivi, jolla leikin lapsena intiaania kovaan ääneen laulaen muiden nukkuessa päiväunia. Nyt mökkeilen samassa paikassa oman lapseni kanssa, ja mikä ihaninta, se onnistuu nyt ympäri vuoden! Mökkeily hurmaa ympäri vuoden, ja se onkin meille nykyään jokaisen vuodenajan juttu.

MökkeilY HURMAA pienestä pitäen

Mieheni ja minä olemme innokkaita mökkeilijöitä. Viime kesänä vietimme mökillä kaikki kesäloman viisi viikkoa, eikä aika käynyt lainkaan pitkäksi. Olemme sikäli erityisen onnekkaassa asemassa, että olemme voineet kierrellä kolmella eri mökillä ja näin ollen vaihtaa paikkaa useampaan kertaan. Mökkeily ei käy tylsäksi, kun ympäristö ja seura ajoittain vaihtuvat.

Kaksi kesämökeistä on mieheni perheen puolelta, ja käytössä vain kesäisin, ja näiden lisäksi on tosiaan minun perheeni ympärivuotinen talo. Ainut miinuspuoli mökeissä on pitkä ajomatka, minkä vuoksi mökkeilemään ei pääse yhtä usein kuin haluaisi. Mutta ehkä sinne pääseminen on sen vuoksi vielä ihanampaa?

Kesällä vai talvella?

Mökkeily kesällä ja talvella on hyvin erilaista, mutta kummassakin on omat ihanat puolensa. Kesämökkeilyn viehätys lienee kaikille selvä rantasaunoineen, uimisineen, kesäiltoineen ja veneilyineen, mutta talvimökkeilystä on monella tapaa tullut itselleni yhtä tärkeää. Talvi on mökillä monella tapaa karu; on pimeää, kylmää ja hiljaista. Eikö olekin ihana ajatus! Esimerkiksi marraskuu, kun ulkona näkee eteensä vain muutaman tunnin. Saa nukkua aamulla pitkään, syödä aamupalaa kaikessa rauhassa järvimaisemaa ihaillen, ulkoilla vaikka lenkkeillen. Parhaimmillaan ulkoilun jälkeen odottaa sauna tai palju, jotka tekevät olostani keskellä päivää erityisen hemmotellun. Sitten ruokaa, hyvä kirja käteen ja peiton alle lueskelemaan, kenties torkahtamaan. Kyllä, talvimökkeily on vienyt sydämeni ja mökkeily hurmaa erityisesti juuri lumikinosten keskellä.

Mökkeilyä lapsen kanssa

Myönnettäköön, että lapsen myötä mökkeilykin on muuttanut ainakin väliaikaisesti muotoaan. Tyttömme on nyt 10kk, nukkuu yhdet päiväunet ja on aikamoinen menijä hereillä ollessaan. Ei siinä köllötellä kirja kädessä sohvalla. Lapsen kanssa toisaalta tulee käytyä ulkona useamman kerran päivässä vaikka vain ihmettelemässä puista pudonneita lehtiä. Olemme myös sen verran aktiivisia arjessa, että joskus tekee todella hyvää vain pysähtyä keskelle metsää ja katsella syksyistä järvimaisemaa. Kunhan järvi jäätyy, pääsemme retkeilemään sen päälle. Pulkkamäkeen mökkitielle. Kipaisemaan pakkasessa ja pilkkopimeässä pyyhe ympärillä rantasaunaan.

Olenko romantisoinut mökkeilyä jo ärsyttävän pitkälle? Minulla on siihen vielä oikeus ja mahdollisuus, koska mökkeily on itselleni lomaa. On ihan selvää, etten haluaisi viettää mökillä koko marraskuuta, mutta viikon verran sujuu vielä aika autuaassa tunnelmassa.

Eihän se aina putkeen mene kuten kuvittelisi. Esimerkiksi nyt viimeisimmällä mökkireissulla lokakuun alussa olin ajatellut lenkkeillä ja lukea. Heti ensimmäisenä aamuna heräsin kurkku kipeänä, seuraavana päivänä kipeytyi myös pää ja iltaan mennessä nenäkin oli jo tukossa. Ulkona satoi räntää aamusta iltaan ja kävelin metsässä sateenvarjo kädessä, vauva kantorepussa ja koira perässä kipittäen. Lenkille en päässyt ja lukea en juuri ehtinyt tai jaksanut. Mutta saipa vauva viettää aikaa isovanhempien kanssa ja tämä äiti malttoi nukkua aamuisin vähän pidempään. Kävimme tapaamassa myös omaa mummoani, jolla on tyttäreni kanssa ikäeroa 90 vuotta ja 1 päivä.

Mökillä on myös aikaa leipoa ja nautiskella erityisen hyvästä ruuasta. Lisäksi siellä on usein paljon syöjiä, minkä vuoksi mökillä onkin hyvä tilaisuus kokeilla uusia reseptejä. Mökillä järvimaisemaa ihaillen leivonnaiset maistuvat kaiken lisäksi entistä maukkaammilta! Loistavia mökkiherkkuja ovat esimerkiksi

Korvapuustilatte

Suklaa-lakritsikeksit

Granola-pallot

Bostonkakku

Mökkeily on elämäntapa

Olen todella onnellinen, että voin totuttaa myös tyttäreni vauvasta saakka viettämään aikaa mökkeillen. Olimme mökillä ensimmäisen kerran hänen ollessaan alle kaksikuukautinen. Sillä kertaa emme päässeet edes lähtemään kotiin ajallaan, kun lumi oli tukkinut mökkitien. Kulunut kesä oli täynnä ihmeitä meille kaikille, kun tutkimme lehtiä, nurmikkoa ja muurahaisia pienten sormien välissä, söimme marjoja suoraan puskista ja heiluttelimme paljaita varpaita viilentävässä vedessä.

Tuleva talvi on myös täynnä uusia jännittäviä asioita. Varmasti edessä on vielä aika, kun lapsi ei mökille haluaisi lähteä, mutta sekin on vain yksi vaihe. Ja siihen on kaiken lisäksi vuosia aikaa. Siihen asti nautimme mahdollisuudesta paeta metsän laitaan ja seurata vuodenaikojen vaihtumista.

Seuraatko jo muuten myös täällä?

Instagram

Blogit.fi

Facebook

Parhaat ruokablogit

Talven aikana erilaiset puurot ovat jälleen kovaa valuuttaa. Lämpimät, täyteläiset, mehevät puurot ovat mitä parhainta lohturuokaa kiireisen arjen keskelle! Aamupalana ne ravitsevat lempeästi unista ja nälkäistä kehoa, ja iltapalana puolestaan rauhoittavat mukavasti yötä varten. Tämä mannapuuro on itselleni ennen kaikkea juuri iltapuurona nautittavan herkku. Gluteeniton ja maidoton mannapuuro saa parikseen vielä herkullisen lakritsikastikkeen, joka tekee tästä puuroannoksesta erityisen maukkaan!

Mannapuuron kaveriksi sopivat nimittäin marjat, hedelmät, hillot ja soseet, mutta myös tämä aivan ihana lakritsikastike, joka valmistuu vain muutamalla raaka-aineella. Lakritsikastiketta voi hyödyntää monessa muussakin, ihan vaikka kaurapuurossa tai jäätelöannoksessa, mutta vaaleaan mannapuuroon se sopii mielestäni erityisen hyvin. Halutessaan annokseen voi vielä lisätä super koukuttavia lakupähkinöitä, jotka valmistuvat tällä ohjeella. Ohjeessa on mainittu cashewpähkinät, mutta pähkinöitä voi myös vaihdella. Pähkinäallergiset voivat kokeilla vaikka auringonkukansiemenillä.

Mannapuuro valmistuu helposti gluteenittomana ja maidottomana, enkä itse huomaa siinä edes merkittävää eroa siihen perinteiseen mannapuuroon. Joskin myönnettäköön, että sellaisen syömisestä on kulunut aika monta vuotta. Keitän maidottoman mannapuuron yleensä veden ja kookosmaidon sekoitukseen, jolloin puuroon tulee ihanaa kermaisuutta, mutta ei kuitenkaan liikaa. Soijamaito käy myös hyvin, mutta muista, että soijamaito palaa todella herkästi pohjaan. Soijamaitoa käytettäessä jatkuva sekoittaminen on siis ensiarvoisen tärkeää.

GLUTEENITON JA MAIDOTON MANNAPUURO LAKRITSIKASTIKKEELLA

(yksi annos)

5dl makeuttamatonta soijamaitoa tai 2dl kookosmaitoa + 3dl vettä

1/2dl karkeaa riisijauhoa (Farina)

1tl kookosöljyä tai margariinia

Ripaus suolaa

Kiehauta neste ja vispaa sekaan riisijauhot. Madalla lieden lämpöä ja anna puuron hautua kymmenisen minuuttia.

Lisää rasva sekä suola ja sekoita huolella.

Kaada puuro annoskulhoon ja kaada päälle lakritsikastiketta sekä halutessasi lakupähkinöitä.

Lakritsikastike

4 kuivattua luumua

1/2dl kookosmaitoa tai muuta kasvimaitoa

1tl raakalakritsijauhetta

Liota luumuja vedessä puolisen tuntia. Kaada liotusvesi lopuksi pois.

Sekoita ainekset tehosekoittimella tai sauvasekoittimella sileäksi, juoksevaksi nesteeksi.

Lakritsikastiketta voi valmistaa myös kerralla enemmän ja jemmata valmiiksi seuraavia kertoja varten. Se säilyy jääkaapissa muutaman päivän.

Kaada lakritsikastiketta mannapuuron päälle ja nautiskele hurmaavasta lakritsin ja mannapuuron liitosta!