Lomaviikko kesällä Rukalla
Kesäloma se sitten meni, ja kun kohta käännytään jo syyskuuhun, tajusin että enpä ole kesämenoista kirjoittanut mitään. Sille on ihan pätevä syy, olen nimittäin kirjoitellut kaikkea muuta. Mutta perus kesäloman ja mökkikauden marjankeruun, kävelyiden ja letunpaistojen lisäksi tänä kesänä oli yksi erityisen ihana viikko Rukalla. Kesällä Rukalla on ihan eri fiilis kuin keskellä talvea – ja mun mielestä se on jopa ihanampi.

Heinäkuussa kesälomalla pakkasin lapsen ja tavarat autoon, ja ajettiin viikoksi Rukalle. Matka sujui tosi hyvin, huudatin hyvää musiikkia autossa ja pysähdytitin matkalla Kajaaniin syömään. Ja ostamaan lapselle vaatteita, koska vähän ennen Kajaania tajusin, että olin unohtanut lapsen koko matkalaukun mökille. Ulkovaatekassi sentään tuli matkaan mukaan. Mutta eipä siinä, alennusmyynnin kautta parit leggarit ja paidat lisää, ja matka jatkui.
Oli ihanaa ajaa pohjoiseen vievää tietä ja odottaa milloin ensimmäisiä poroja alkaisi tulla vastaan.

Saarimökki ja vaellusretkiä
Meillä oli mökki saaressa, missä saatiin olla täysin keskenään. Ainut kumppani oli naapurin pihassa asustava poro.



Meidän viikko-ohjelma oli käytännössä se, että aamut otettiin rauhassa aamupalan kanssa, ja sitten lähdettiin retkelle. Kierrettiin erilaisia vaellusreittejä, kuten kaunis Pyhän Jyssäys ja Valtavaaran huiputus. Kierrettiin Rukatunturia ja kiivettiin sen huipulle, ja kirsikkana kakun päällä käytiin tekemässä Pieni Karhunkierros.

Olisin voinut jatkaa tuollaista elämää ihan loputtomasti – miten ihanaa oli vaan pakata evästä reppuun ja suunnata luontoon ilman mitään aikatauluja. Koira kulki hienosti matkassa mukana, ja takaisin mökillä mentiin koko porukka suoraan järveen. Illalla sitten saunottiin, joku ilta katsottiin elokuvaa.
Vaellusten lisäksi käytiin laskemassa koskea, mikä oli ihan super hauskaa. Olen aikanaan käynyt aupair-perheeni kanssa Montanassa koskenlaskussa ja muistaakseni pelkäsin kuollakseni, kun jouduin ”lapsiystävällistä” koskea alas yksinäni kajakin kyydissä. Mutta nyt oli hauskaa, juuri sopivasti vauhtia ja roiskeita. Upea kokemus, suosittelen ehdottomasti!

Käytiin myös yksi ilta katsomassa karhuja. Istuttiin kopissa nelisen tuntia, ja välissä meni pitkä aika ilman mitään havaintoja. Ja sitten metsän laidasta ilmestyi uusi karhu, ja se oli kaiken odotuksen arvoista. Ne on hienoja eläimiä.
Käytiin myös Kuusamon Tropiikissa kylpylässä ja sen jälkeen pizzalla Pizzeria Rukassa, mistä saa muuten tosi hyvää pizzaa.

Ruka on kesällä eri kokemus
Rukan kylä on kesällä hyvin erilainen kokemus kuin hiihtokaudella. Vilinää siellä oli paljon nytkin. Rinteet on muutettu huvipuistoksi, missä voi laskea kelkalla ja mäkiautolla tai kokeilla rinnetta pitkin kulkevaa vuoristorataa. Hinnat on varsin kovia, joten meillä jäi nyt väliin. Käytiin kiertelemässä kaupoissa ja syötiin jäätelöt meininkiä seuraten.
Poroja näkyi niin paljon että lapsi sekosi laskuissa heti ekana iltana. Kesällä niitä liikkuu valtavina tokkoina ja ajaessa saa pysähdellä vähän väliä, kun porot ovat asettuneet lepäämään keskelle kaistaa.


Parasta kesällä Rukalla on kuitenkin se uskomaton rauha mikä siellä tuli vastaan heti saapuessa. Se maisema, ne metsät, polut ja tunnelma. Tunnelmaa tekee toki itsekin ihan vaan ihastumalla siihen ympäristöön, mutta jestas miten rakastin olla siellä. Ja lapsi myös. Ei me oltaisi haluttu lähteä pois sitten millään.
Nyt vaan miettimään minne päin Lappia mennä ensi kesänä. Koska tekisi hirveästi mieli päästä jo sinne uudelleen.

SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?
Kotimaan matkailu – tutustutaan Leppävirtaan
Seuraavaksi mökkikylien esittelyssä on Leppävirta. Se on miehen perheen mökkipaikka, mikä on meille täysin kesän lomakohde, sillä mökki on perinteinen kesämökki ilman juoksevaa vettä ja ulkohuussilla. Talvilomailuun siitä ei siis ole, mutta kesällä hirsirunkoinen perinnemökki on sitäkin ihanampi paikka. Leppävirta ja sen lähiseudut on myös ihania kohteita kun suunnitelmissa on kotimaan matkailu, joten lukaisehan läpi ja katso saisitko tästä kiinnostavia ideoita myös omiin kesäsuunnitelmiin. Leppävirta on sujuvasti matkan varrella kun suuntana on pohjoinen, joten kivoja stoppeja kannattaa pitkälle matkalle varatakin.

Leppävirran kylä
Leppävirta on itsessään pieni kylä, josta löytyy niin Vesileppis kylpylähotelli kuin sen uumenista löytyvä Muumi jääluola. Jääluola on ollut must-kohteita jo muutaman viime vuoden ajan, ja koska sen teema on myös vaihtunut joka kesä, on vierailu aina ollut mieluinen ja lapsi on odottanut sitä kovasti. Koska kyseessä on tosiaan jääluola, sinne pitää varata lämmintä vaatetta mukaan. Aikuisille löytyy lainattavia toppatakkeja, mutta meillä lapsi on sen aikaa pärjännyt ihan vain useammilla kerroksilla, pipolla ja hanskoilla. Ei sitä nyt toppavaatteita tule kuitenkaan kesälomalle pakattua mukaan. Mutta luola on hauska paikka, ja suosittelen sitä kovasti.


Leppävirralta löytyy myös Kuppilat kuntoon, Hans! – ohjelmassa esillä ollut Konnustupa, joka on ihanasti herännyt viime vuosina uudestaan eloon. Paikalla on kesäteatteria ja mukava ravintola, ja samalla voi tehdä pienen polkuretken koskea katsomaan. Paikalle pääsee helposti autolla.
Ulkoilureitti
Yksi parhaista Leppävirralla tehdyistä jutuista on ollut Orinoron rotko, jossa koko perheenä teimme vaellusreissun koronan ollessa kiivaimmillaan. Noin 7km polku kulkee syvien rotkojen, rappusten ja pitkospuiden reittiä, ja maisemat ovat aika mykistäviä. Helppokulkuisin reitti se ei ole, mutta jotain kertoo se että me kierrettiin pätkä meidän silloin 1,5 vuotiaan kanssa.

Se oli kevät 2020, ja paikka oli vielä suurelta osin lumen ja jään peitossa. Plussaa oli ettei ötökät vielä silloin vaivanneet, mutta liukasta ja paikoin hyvin märkää oli. Kenties siis kesällä reitti on helpompi kulkea, ja se on todellakin tutustumisen arvoinen paikka.
Hyviä ulkoilureittejä kulkee myös Leppävirralla. Kunnan alueen ulkoilureitit ovat eri pituisia ja kulkevat niin kylän lähimetsässä kuin kauempanakin. Itse käyn ihanalla metsälenkillä aina metsäteitä pitkin, ohittelen pikkuisia metsälampia ja hölkkään täydellisen pehmoisella pururadalla. Pururatoja pitkin pääsee kylille ja uimarannalle asti, tai päinvastoin ihan toiseen suuntaan metsikön rauhaan.

Viime kesänä metsätie oli aivan täynnä pikkuruisia sammakoita
Lähiseudun tekemiset
Noin puolisen tuntia Leppävirralta on Kuopion kotieläinpuisto, mikä on aivan ihana vierailupaikka niin lapsille kuin aikuisille. Ympäristö on kaunis ja eläimillä näyttää olevan hyvät oltavat. On otuksia aina aasista erilaisiin lintuihin ja marsuihin. Leikkipaikkakin löytyy, ja mukava kahvilakin on. Meidän ruokavalioon sieltä on löytynyt tarjottavaa vähän heikosti, mutta vähintään nyt joku jätski aina. Eläinpuistossa on käyty lapsen kanssa joka kesä, ja sitä odotetaankin innolla.



Leppävirran mökiltä on myös tehty aina päiväretket Kuopioon ja Varkauteen. Kuopiossa käydään torilla, kauppahallissa ja Partasen lelukaupassa, mistä napero saa valita itselleen kesälomalelun. Viime kesänä herkuteltiin myös Kahvila Vohovelissa, mistä sai herkullisia vegaanisia ja gluteenittomia vohveleita kauniissa puutarhaympäristössä. En tiedä onko kahvila auki tänä kesänä, mutta pitäkää silmät auki.


Varkaudessa on myös kehkeytynyt jo omat perinteet: ruokailu konttiravintola Mortonissa, shoppailu super söpössä vaatekauppa Peppinjassa ja juomat Terassikahvila Tornissa, mikä on Varkauden vesitornin huipulla. Viime kesänä kävin ensimmäistä kertaa Mekaanisen musiikin museossa, mikä olikin just niitä helmiä mitä Suomen maahan mahtuu. Pieni ja sinällään vaatimattoman oloinen museo pikkupaikkakunnalla, mutta todella hauska ja kiinnostavasti rakennettu museokierros. Museoon kuului siis oppaan mukana tehty esittely, paljon musiikkia eri aikakausien soittimista ja tarinoita matkan varrella. Viihdyttävä ja opettavainen kierros, joka jaksaa pitää myös lapset otteessaan.
Vieraile siis Leppävirralla!
Leppävirta osuu tosiaan monen matkan varrelle, ja nämä vinkit alueelle tuovat mukavaa piristystä ja tarpeellisia taukoja matkan varrelle. Leppävirta on myös vierailun arvoinen kohde itsessään. Kotimaan matkailu ei yleisesti ottaen saa tarpeeksi arvostusta, mutta omia matkaunelmia on nimenomaan autoon hyppääminen ja ajelu ympäri Suomea niin, että seurataan satunnaisia kylttejä ja pysähdytään paikoissa, joissa ei ole koskaan käynyt. Katsotaan mitä mistäkin löytyy ja millaisia aarteita tämän maan pikkupitäjiin kätkeytyy. Kotimaan matkailu on nimittäin yllätyksellistä ja erinomaisen viihdyttävää, ja jotenkin ne muistot kantavat jopa pidempään kuin ihmeelliset ulkomaanmatkat. Onhan Suomen kesä aika taianomainen.



0