Välipäivät ja melkein lomafiilis
0Olipas ihana joulu! Lyhyt ja ytimekäs, voisi sanoa, mutta mitä muuta se kolmessa päivässä voisi olla. Ja oli toisaalta ihan sopiva, kun kotonakin oltiin. Arki oli ihan tervetullut – etenkin kun ei se arki ihan normaalina alkanut kun ei tarvinnut päiväkotiinkaan aamuisin kiirehtiä. Välipäivät on sujuneet aika mukavasti. Erilainen, leppoisa arki kantoi läpi viikon, ja sitten ollaankin jo uudessa vuodessa. Miten tuntuu kuin joulusta olisi jo kuukausi?!
Joulun aloitus
No, aaton aattona pistettiin lapsen kanssa jouluherkkuja kippoihin ja joululaulut soimaan. Käytiin koko perhe saunassa ja mentiin nukkumaan odotusta täynnä, vähän myös jännityksellä miten napero malttaa nukkua. Olipa ihana herätä aattoaamuna ja huomata, että kelloon jo puoli 8. Siinä vikat joulukalenterien luukut auki, aamusmoothiet naamaan ja joulupukki ruutuun. Puolen päivän maissa miehen vanhemmat tulivat joulupuurolle, ja pian sen jälkeen me lähdimme vuorostaan heille päin jouluaterialle.
Jouluruuat maistui ehkä paremmalta kuin vuosiin. Kalat, mädit, pateet ja salaatit – nam! Laatikot ja kinkku ei ole itselleni mikään huippuhetki, ja kinkku maistuu lähinnä leivän päällä myöhemmin. Mutta ihan maukasta se perunalaatikkokin oli. Napero veti kylmäsavuporoa ja silliä kuin ammattilainen. Jälkkäriksi oli perinteinen sekametelisoppa ja minun tekemäni kettukarkkijuustokakku, mistä tulikin ihanaa. Makeaa, mutta hei juustokakkuhan se olikin. Super hyvää kyllä!
Joulupukki, joulupukkiii…
Joulupukki soitti ovikelloa heti alkupalojen jälkeen, ja juteltiin kuulumisia tovi. Lahjoja jaettiin vähän jokaiselle, ja napero ehti ensimmäisen repiä auki jo hetikun huomasi siinä oman nimensä. Tämä pukki on kyllä ihan paras, ja takuuvarma valinta aina kun ollaan kaupungissa jouluna. Hän tekee keikkaa sairaalaklovnina ja on ihan mahtava lasten kanssa.
Myös sen verran energinen pukki, että lapselle onkin homma selitetty niin että se Rovaniemen tyyppi on ”pääpukki”, kaikkien pukkien iäkäs pomo, joka on pestannut apuun näitä muita pukkeja. Lahjoissa oli suurimpia toiveita ja yllätyksiä, joista tulikin ihan joululoman hittejä. Mutta tosi sopivasti sinänsä, mikä oli kiva. Ei turhaa krääsää ja rojua, millä ei tee lopulta mitään. Suosikkeja olivat pyjama, Frozen asu (mikä onkin ollut päällä päivittäin), ääntelevä FurReal poni ja fossiili, josta sai hakulla hakata esiin dinosauruksen luita. Se veikin tulevan paleontologin huomion pariksi päiväksi.
Kaikki uudet kirjat luettiin läpi heti aattoiltana ja uusiksi monta kertaa seuraavina päivinä.
Lomailua ja uutta vuotta
Joulupäivänä uudet lelut saivat heräämään vähän aiemmin, mutta ehdittiin aamulla myös pieni ulkoilu. Käytiin myös testaamassa luistelua ennen jouluruokien keskelle paluuta. Ja silloin tuntuikin että ne ruuat riitti. Tapanina retkeiltiin kolmestaan hyytävässä tuulessa ja palattiin ihan arkisyömisiin – mitä nyt suklaata, marmeladia ja piparia on kulunut joka päivä.
Itselläkin on ollut työviikolla melkein kuin lomafiilis, kun aamuisin ei tarvitse kiirehtiä päiväkotiin ja aamupalaa syödään yhdessä lapsen kanssa. Töihin saa ihanan rennon alun joka aamu ja lapsella on takuuvarmaa viihdytystä isovanhempien kanssa.
Nyt olisi vuodenvaihde ja vika työviikko ennen reissua. Viimeiseen asti jännittäen onko kaikki terveenä. Tuntuu, että heti kun ihmisiä on tavannut, seuraavana päivänä kuuluu että joku onkin sairastunut. Joten nyt ei vaan nähdä ketään, menee muuten ihan liian stressaavaksi.
Työt pois alta ja äitini tulee pariksi päiväksi naperoa hoitamaan, mutta that’s it. Paluu maskin käyttöön kauppareissuille ja peukut pystyyn että reissunkin ajan saisi kaikki olla terveenä ja nauttia lämmöstä. Ihana saada aloittaa uusi vuosi ja ennen kaikkea auringossa!
Ihanaa uutta vuotta kaikille! Jospa nyt alkaisi vähän positiivisempien tapahtumien vuosi?
SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?
Jouluviikko on taputeltu
Huomenna on jouluaatto, ja jouluviikko on taputeltu vähitellen. Vielä viimeinen työpäivä, ja sen jälkeen kodin siivous ja viimeiset valmistelut. Isoja valmisteluja ei tosin tarvitse, koska vietämme varsinaisen joulun miehen vanhemmilla. Mutta ollaanhan tässä kotona samalla kuitenkin, ja pitää joulun tuntua olla joka puolella. Päiväkotiin vietiin jo jouluterveiset opettajille ja hoitajille, mikä olikin hyvä, kun loppuviikosta porukkaa tippui sairastuvalle kuin kärpäsiä. Tänä vuonna tein kaikille omat kaakaobaarit lasipurkkeihin – kaakaojauheen päälle vaahtokarkkeja ja pakkaukseen vielä mukaan pieniä piparminttutankoja.
Työt pois alta
Töissä oli vielä kiire viikko, ja huvittikin miettiä että olen kyllä tehnyt kaikkea muuta kuin työnkuvaan kuuluu. Viikko meni tuotteiden kokoonpanossa, kun piti kiireellä saada tuotteita kasaan varastojen tyhjentyessä. Konetta en avannut kuin ihan ohimennen. Välillä on tosi kivaa tehdä erilaisia juttuja. Viikon lopuksi sitten paluu sorville ja hommat valmiiksi joulupyhiä varten.
Jouluviikko on vietetty myös vähän jännittyneissä tunnelmissa. Päiväkodista on kuulunut tarinaa ties mistä taudeista, jotka on pakottaneet suuren osan ryhmän lapsista ja aikuisista kotiin. Siinä tulee väkisinkin olo, että haluaisi vaan pitää lapsen kotona. Mutta se nyt on vaan tätä elämää. Lapsi itse on ollut innolla mukana päiväkodin jutuissa ja oli hankkinut vielä uuden ystävänkin, kun ne muut parhaat kaverit olivat jo lomalla.
Jouluisia esityksiä
Maanantaina oli odotettu tanssiesitys, ja se oli muuten oikeasti ihan esitys! Opettaja oli salin sivussa ja sanallisesti ohjeisti, ja lapset toimivat niin hienosti. Päiväkodin joulujuhla oli toki myös herttainen, mutta siinä opettajat ja hoitajat ovat suuressa roolissa vetäessään lauluja ja leikkejä. Nyt lapsilla oli päärooli omasta tanssista ja näkyikin hienosti miten jokainen veti omalla tyylillä.
Tiistaina kävimme suolahuoneella, missä hoitoaika kului lapsen istuessa onnellisena suolan seassa ja leikkiessä. Siellä tuntuu olevan aina haastetta lelujen jakamisessa. En tiedä miksi siellä, kun muualla se sujuu jo hyvin. Mutta harjoitellen. Hän onneksi viihtyy hoidossa tosi hyvin, ja nyt olenkin varannut ajan usealle viikolle putkeen. Jos se auttaisi vähän tässä flunssa- ja pöpökauden keskellä.
Torstaina oli viikon viimeinen päivä toimistolla, ja samalla viimein se päivä kun sai joulutunnelmasta kiinni. Kiiruhdin töistä Töölöön ja nappasin sieltä naperon matkaan (mies toi autolla reitin varrelle). Siitä matkasimme ratikalla kohti keskustaa ja menimme Musiikkitaloon Lumiukko-konserttiin.
Ah se ihana jouluklassikko, jossa on myös ylivoimainen suosikki joululauluni! Orkesteri soitti ensin kappaleita Pähkinänsärkijästä, ja sen jälkeen screeneillä näkyi Lumiukko-elokuva ja orkesteri soitti sen musiikin. Walking in the airin aikana lavalla oli myös nuori poika laulamassa kappaleen, ja mulla oli kyyneleet silmissä. Niin liikuttavaa ja niin kaunista! Lapsen nukkumaanmeno vähän venyi normaalista, mutta onneksi samalla alkoi joululoma.
Itselläkin on ollut tavallista uupuneempi fiilis, kun viikko sitten oli kavereiden kanssa pikkujoulut ja kotiin tullessa napero herätti (4v rokotus oli nostanut juuri yöksi kuumeen) ja valvottiin puoli neljään. Aamulla oli karmea olo – krapula kyllä iskee ihan vaan valvomalla. Mutta olipa hauska ilta ja niin kiva nähdä kaikkia rauhassa! Lisää näitä. Plus sushia. Kyllä maistui.
Huomenna on jouluaatto!
Tänään vielä tosiaan päivän työt purkkiin, siivousta ja yksijouluperinne eri kaikkien jouluherkkujen pistäminen tarjolle ihaniin pikku purkkeihin. Taloyhtiöön tuleekin vielä vesikatko kahteen asti (siis oikeasti, kuka neropatti laittaa tuntikausien vesikatkon aatonaatolle?!), mutta ei se onneksi meihin niin vaikuta. Joka tapauksessa siivoilut tulee tehtyä sitten vasta töiden jälkeen. Joulukakun lupasin meille aatoksi tehdä, joten illemmalla on luvassa myös leipomista. Kettukarkki juustokakku olisi luvassa. Jouluviikko huipentuu siis todellakin siihen itse jouluun!
Jouluna on luvassa hengailua, villasukkia, ehkä luistelua. Suklaata ja pipareita, Joulupukin kuuma linja ja Joulupukin vierailu. Lukunurkkaus ja marmeladien kera. En malta odottaa!
Ihanaa joulua kaikille!
SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?