& Julia Helsingin kaupunginteatterissa osuu!
0Mainos. Liput näytökseen saatu Helsingin kaupunginteatterilta.
Helsingin Kaupunginteatteri – & Julia – Kuvassa zzz – Kuva Otto-Ville Väätäinen
Voiko viettää parempaa perjantai-iltaa teatterissa kuin värien, tanssin, musiikin ja vauhdin kyllästämää & Julia katsoen? Tässä tarinassa Julia ei anna tuoreen puolison kuoleman lannistaa liiaksi, vaan ottaa elämänsä ohjat omiin käsiinsä ja bestikset matkaan lähtiessään etsimään itseään ja onneaan Veronan ulkopuolelta. William Shakespeare ja vaimonsa Anne Hathaway kirjoittavat tarinaa uusiksi vuoronperään, kunnes kynäkin katkeaa ja Julia pääsee irti.
Ohjaaja Samuel Harjanne on päättänyt nostaa yleisön fiiliksen kattoon heti saliin astuessa – ensemble juhlii jo omassa tanssiringissään, kun yleisö etsii paikkojaan. Kun show sitten alkaa, vauhti ehtii reilun parituntisen näytelmän aikana kasvaa sellaisiin mittoihin, että lopputaputuksissa koko yleisökin jo tanssii penkkirivien välissä.
Helsingin Kaupunginteatteri – & Julia – Kuva Otto-Ville Väätäinen
Se jo itsessään on suomalaisessa teatterissa huikean hieno kokemus.
& Juliassa toimii ihan kaikki
& Julia on mainio esimerkki näytelmästä, jossa värit, valot, lavasteet ja musiikki riittäisivät viihdyttämään hyvin jo yksinään. Mutta kun päälle vielä pistetään erinomaiset näyttelijäsuoritukset, ääneen naurattava komiikka ja sen vastapainoksi aidon herkät ja kauniit hetket, eihän tästä paketista puutu enää mitään.
Helsingin Kaupunginteatteri – & Julia – Kuva Otto-Ville Väätäinen
Renée Böökin Julia on räväkkä mimmi, jolla on upean matala ja heleä ääni. Anne Hathaway heittää hänelle tarinaan parhaaksi kaveriksi paitsi itsensä (upea Maria Lund), myös Mayn, jonka herättää eloon aina käsittämättömän upea Niki Rautén. Hahmojen kautta kerrontaan saadaan myös ajankohtaista syvyyttä, kun muunsukupuolinen May laulaa Britney Spearsin sanoin ettei ole tyttö, ei vielä nainen, ja tarvitsee välissä vain aikaa ja hetken itselleen.
Helsingin Kaupunginteatteri
Helsingin Kaupunginteatteri – & Julia – Kuvassa zzz – Kuva Otto-Ville Väätäinen
Helsingin Kaupunginteatteri – & Julia – Kuvassa zzz – Kuva Otto-Ville Väätäinen
Julian imettäjä on kenties tarinan herkullisin hahmo, ja Laura Alajääski tekee Angéliquen roolissa vaikuttavaa työtä. Oheen vähän tomeraa romanssia pikku ranskalaisen kanssa, ja tässä näytelmässä naiset todella antavat palaa. Julian vauhtia ei sammuta edes uudet mahdolliset pikahäät tai sattumalta kuolleista palannut Romeo.
Helsingin Kaupunginteatteri
& Juliassa ensemble rokkaa, ysärihitit raikuvat ja tanssikohtaukset sytyttävät siinä määrin, että omaakin tanssijalkaa alkoi saman tien heiluttaa. Onneksi lopussa odotti yhteistanssi koko salin kanssa.
Ei tästä voi sanoa kuin että hemmetin hyvä! Hymy ei poistunut kasvoilta kertaakaan.
Helsingin Kaupunginteatteri
Oi että, olipahan ihan mahtava ilta teatterissa.
Hanki omat liput täältä nyt ihan heti >>
SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?
Kesäloman alkua
Miten tuntuukaan kuin itsekin olisi jo aavistuksen lähempänä kesälomaa, vaikka se alkoi vasta lapsella. Mutta onhan siinä jo kesäfiilistä, kun toinen todistus kädessä kirmaa lomille ja samana päivänä sattui vielä olemaan ihan shortsikeli. Tuntui hyvältä ja, niin, kesältä! Omaan lomaan on vielä viikkoja, mutta arkirytmiä tämä koulujen loppuminen pistää uusiksi itsellänikin. Ja sehän on ihan piristävää. Kesäloman alkua on vietetty etenkin paljon ulkona. Ja se on ihan parasta.
Pizzaperjantai ja todistuksia
Perjantaina juhlittiin ekaluokan päättymistä hakemalla pizzaa, ja meidän onneksi ihan koko Suomen paras gluteeniton pizza löytyy naapurista Presto pizzeriasta. Ihan super hyvä pizzapohja. Isovanhemmat kävi kylässä ja napero sai askartelutarvikkeita, mitä meillä kyllä kuluukin. Teippirullia loppuu tuon tuosta.
Lauantaina oli se viimeinen aamu koulussa ja menin itse paikalle todistusten jakoon. Todistus oli todella hyvä ja sanottiin jo etukäteen, että koulu on sujunut hienosti ja voi tulla todella ylpeä. Silti todistus ja muille jaetut stipendit harmittivat. Varmasti niitä tärkeitä oppeja elämään, ja toivottavasti se oma ylpeys näihin hetkiin vielä löytyy. Itse olen hänestä ihan valtavan ylpeä joka ikinen päivä.
Napero lähti lauantaina kaverin kanssa puistoon ja minä tein koiran kanssa pitkän lenkin merenrantaan ja Seurasaareen. Oi että oli lämmintä ja ihanaa! Koiruli juoksenteli jo meressä ja nautti täysillä. Kotona oltiinkin molemmat poikki ja köllöteltiin terdellä aurinkotuolissa. Ihanaa sekin. Naperolla oli kaverin synttärit ja tuli kotiin vasta iltapalalle. Kuunneltiin yhdessä aurinkotuolissa vielä Potteria.
Huvittelua huvipuistossa
Sunnuntaina olin ajatellut lukea kaikessa rauhassa ja mahdollisesti torkahtaa päiväunille, mutta muuttujia tuli kehiin ja päädyinkin koko päiväksi Linnanmäelle. Isovanhempien piti viedä kaikki lapset, mutta yksi jos toinenkin oli flunssainen niin loppukokoonpanossa oltiin minä, ukki ja kaksi lasta. Oli kyllä hauska päivä.
Ukki yritti selvitä pelkällä aluemaksulla, mutta joutuikin aika pian rannekeostoksille kun napero kiskoi häntä mukanaan kammokujalle. Itse kieltäydyn kaikista laitteista mitkä pyörii ympäri, koska sitä ei vaan kestä yhtään. Mutta ehdittiin siinä tulireet, viikinkilaivat ja hurjakurut käydä. Naperon suosikkeja on kummitusjuna ja kammokuja, jotka ei onneksi pyöritä mihinkään.
Kesäloman alku ja leiri
Maanantai alkoi erikoisesti, kun ei ollut koulua. Olin itsekin vähän hukassa. Sen sijaan alkoi kuvisleiri, ja itse olin töissä kiinni jo kuuden maissa että selvisin heittämään lapsen leirille. Kuvataideleiri pidetään iki-ihanassa Strömsin kartanossa Roihuvuoressa, ja lapset pääsevät siellä tekemään mielikuvitusolentoja muun muassa rautalangasta ja kipsistä. Ekan päivän jälkeen tyyppi oli haltioissaan liisteristä. Ihanaa on, että mun kummipoika ja lapsen kaveri tuli leirille mukaan.
Illalla käytiin vielä kaveriperheen kanssa ulkoilemassa Lammassaaressa, ja osui taas ihanan kesäinen ilma, ettei olisi halunnut lähteä ollenkaan. Ekaa kertaa myös näin ne siellä laiduntavat lampaat.
Kesä 💖 Tästä on hyvä jatkaa.