Kouvolan teatterin Salainen puutarha
Mainos. Osa lipuista näytökseen saatu Kouvolan teatterilta.
Luimme lapsen kanssa Frances Hodgson Burnettin Salaisen puutarhan viime vuonna, ja Kouvolan teatterin versio tästä klassikosta osuikin sen puolesta ihan nappiin. Kun tarina on vielä tuoreena mielessä, sen herääminen eloon näyttämöllä on sitäkin herkullisempaa. Salainen puutarha on kertomus ystävyydestä, uskosta ja toivosta sekä siitä, miten lapset voivat muuttaa maailmaa.

Nappasin siis naperon lisäksi auton penkille hänen serkkunsa, ja tehtiin päiväseltään road trip Kouvolaan.

Kuva: Kouvolan teatteri
Salainen puutarha on ajaton klassikko
Salaisen puutarhan tarina sijoittuu alun perin ajallisesti kauemmas, aina siirtomaa-aikaan, jolloin englantilainen Mary Lennox asui välinpitämättömien vanhempiensa kanssa Intiassa.
Mary Lennox, näytelmässä nimeltään Meeri, menettää vanhempansa ja joutuu muuttamaan setänsä herra Sysiluodon luo syrjäiseen Misselthwaiten kartanoon. Hän suhtautuu kartanoon ja sitä ympäröivään autioon nummimaisemaan vastahakoisesti, kunnes löytää salaisen puutarhan, johon pääsy on ehdottomasti kielletty.

Puutarhasta muodostuu Meerille ja hänen uusille ystävilleen paikka täynnä ihmeitä, ja vähitellen heidän ympärillään alkaa tapahtua muutoksia, joita aiemmin pidettiin mahdottomina.
Historian havinaa taustalla
Alkuperäiseen tarinaan liittyy kuitenkin myös historiallisesti haastavia ja nykykatsojan näkökulmasta ristiriitaisia piirteitä. Salainen puutarha sijoittuu brittiläisen siirtomaavallan aikaan, ja erityisesti tarinan alku kuvaa Intiaa sekä intialaisia ihmisinä ja ympäristönä selvästi kolonialistisen katseen läpi. Mary on lapsi, joka on kasvanut etuoikeutetussa asemassa palvelijoiden ympäröimänä, ja hänen käytöksensä sekä tapansa puhua muista ihmisistä heijastavat tätä maailmaa. Juuri siitä hänen hahmonsa kehitys myös osittain alkaa: kylmästä, itsekeskeisestä ja muita alempiarvoisina pitävästä lapsesta kasvaa vähitellen empaattisempi ja avoimempi ihminen.

Kuva: Kouvolan teatteri
Kouvolan Teatterin sovituksessa nämä alkuperäisteoksen vaikeammat historialliset kerrokset jäävät kuitenkin pitkälti sivuun. Tarina on selvästi siloitellumpi ja painottaa ennen kaikkea satumaisuutta, yhteisöllisyyttä ja toiveikkuutta. Ratkaisu toimii hyvin koko perheen esityksessä, mutta samalla osa alkuperäisen teoksen yhteiskunnallisesta ja historiallisesta moniulotteisuudesta katoaa. Maryn muutos näyttäytyy enemmän yleisenä kasvutarinana kuin myös etuoikeuksien ja opittujen asenteiden purkamisena.
Satumaisia hetkiä näyttämöllä
Salainen puutarha on toteutettu pelkistetyn kauniisti. Näyttämö elää tapahtumien mukana ja muuttuu synkästä kartanosta vähitellen kukkaan puhkeavaksi puutarhaksi yksinkertaisilla mutta toimivilla ratkaisuilla. Puutarhassa asuva punarinta ja loikkiva jänis on toteutettu veikeästi käsinukkien ja näyttelijöiden yhteistyönä, ja maalaukset herätetään kirjaimellisesti eloon ihmisvoimin. Kartanon väkeä edustavat herra Sysiluoto, puutarhuri, Martta ja rouva Medaljonki ovat kaikki selkeitä ja omanlaisiaan persoonia, jotka rakentavat tarinaa ja tuovat siihen lämpöä, huumoria sekä sopivaa jännitteisyyttä.

Kuva: Kouvolan teatteri
Esityksen vahvuus on erityisesti tunnelmassa. Synkkyyden ja surun keskeltä kasvaa vähitellen toivoa, ystävyyttä ja elämäniloa korostava kertomus, joka puhuttelee niin lapsia kuin aikuisiakin. Musiikki ja valaistus tukevat tarinan herkkää ja paikoin jopa satumaista maailmaa, jossa luonto näyttäytyy eheyttävänä voimana.
Näytelmässä korostuu myös muutos: sulkeutuneista ihmisistä tulee avoimempia, yksinäisyys väistyy yhteyden tieltä ja autio puutarha alkaa jälleen elää. Tarina muistuttaa lempeästi siitä, kuinka paljon hyvää välittäminen, ystävyys ja yhdessä tekeminen voivat saada aikaan.
Kouvolan Teatterin Salainen puutarha on visuaalisesti kaunis ja lämminhenkinen koko perheen esitys, joka onnistuu säilyttämään alkuperäistarinan taian myös näyttämöllä. Se tarjoaa katsojalleen hengähdyshetken arjesta ja kutsuu uskomaan siihen, että joskus suljetuimmatkin ovet voivat vielä avautua.



0

