Muutama positiivinen juttu viikonlopusta
0Koska tarvitaan tunne normaalista, onnesta ja tasapainosta, tähän muutama ihan arkinen, mutta positiivinen juttu meidän viikonlopusta. Jotta saa ajatuksia muualle ja maailmasta näkee myös sen hyvän.
Muutama positiivinen juttu viikonlopulta
Uusia vegejätskejä kaupasta, nam! Tulikin ostettua kerralla kaikki purkit testiin. Vaikutti varsin hyvältä! Me tehdään kauppatilaukset aina Prismasta eikä Lidl täten kuulu ostospaikkoihin sen isommin, mutta tällaisia yksittäisiä löytöjä sieltä tulee tehtyä. Myös pistaasipähkinät isossa pussissa ja tumma pekaanipähkinäsuklaa, sekä lasten smoothiepussit tulee usein napattua mukaan.
Näitä herkkuja päästään testaamaan kun siskontytöt tulevat yökylään.
Ihana aurinkoinen ilma! Etenkin kun työpäivinä ehti niin huonosti ulos, tää viikonloppu antoi sään puolesta parastaan. Harhailtiin ulkona ilman sen kummempaa suuntaa, polulta toiselle ja isoissa lumikasoissa kiipeillen. Uudet aurinkolasitkin pääsi käyttöön. Yksisarviset, tietty, koska muu ei nyt kelpaa.
Annalan talli. Se satutalli kaupungissa ja lapsi lähelle karvaisia poneja, se jos mikä lämmittää mieltä. Ja ratsastus sujuu niin hienosti, vaikka poni jäisellä kinttupolulla epätasaisesti askeltaakin.
Isi yötä. Minun isäni tuli auttamaan siskon perhettä muutossa ja oli meillä pari yötä. Iltaisin tuli niin myöhään, ettei sillon ehditty nähdä, mutta aamuisin saatiin syödä aamupalaa ukin seurassa. Ollaan aamuisin aina kaksistaan lapsen kanssa, ja oli ihanaa saada lisää seuraa.
Kyläilyä. Käytiin kylässä lapsen kummisedän perheen luona, ja sosiaaliset kontaktit ovat kaikin puolin piristäviä. Niitä ei pidä enää millään tasolla itsestäänselvyytenä.
Toivottavasti ihania hetkiä on mahtunut sinnekin. Koitetaan pitää niistä kiinni nyt entistäkin tiukemmin.
SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?
Mitä käytännössä teen työkseni?
Kirjoitin aiemmin työskentelystä startupissa (klik), mutta mitä työpäivät oikeastaan sisältävät? Millainen on tyypillinen työviikko ja mitä käytännössä teen työkseni?
Teen paljon töitä etänä kotoa, ja usein aloittelen töitä aikaisin aamulla jo ennen lapsen heräämistä. Käyn läpi sähköpostia, sosiaalisen median julkaisuja ja omia tehtäviä, joiden parissa jatkan vietyäni lapsen päiväkotiin. Toimistolle mennessä jatkan matkaa suoraan päiväkodilta, tällä hetkellä bussilla, mutta toivottavasti pian taas pyöräillen.
Syksyllä lähdin usein myös lenkille suoraan päiväkodin pihasta, mutta sitten tuli sairastelua ja taukoa, ja kun lenkkeilyä pääsi jatkamaan, oli aamuisin niin pimeää ja koleaa että ajoitin juoksun vähän myöhemmäksi ennen lounasta. Ja nythän se on taas tauolla, kunnes keuhkot on ehtineet paremmin toipua. Sen sijaan aamujooga usein ennen töitä on tullut kuvioon, ja yritän myös kesken päivän pistäytyä välillä ulkona. Usein se vaan tuppaa jäämään, koska ne päivät vierähtävät varsin nopeasti.
Viestintää ja ei vain sitäkään
Minä olen titteliltäni Head of Communications, eli viestintäpäällikkö. Minä olen vastuussa viestintään liittyvistä asioista, eli käytännössä kaikesta kirjoitetusta sisällöstä, jolla kerromme itsestämme yrityksen ulkopuolelle. Tällä hetkellä työ viestinnässä on vielä kovin erilaista kuin, sanotaanko, kahden vuoden päästä. Olemme nimittäin parhaillaan valmistelemassa ensimmäistä tuotelanseerausta, luomassa brändiä ja hankkimassa kontakteja, joten käytännössä rakennamme viestinnälle strategiaa. Se on samanaikaisesti se paras että vaikein osa startupissa työskentelyä. Kaikki saadaan tehdä ja kehittää alusta asti itse, mutta samalla kaikki tehdään ja kehitetään alusta asti itse. Siis isosti opettelun, testaamisen ja ylimääräisenkin työn kautta.
Minä hoidan meillä sosiaalisen median julkaisuja, kirjoitan artikkeleita ja blogitekstejä, tuotan kirjoitettua sisältöä verkkosivuille ja pitchaan tuotetta ja brändiä. Kirjoitan uutiskirjeitä ja rakennan brändikuvaa, eli käytännössä määritän yrityksen arvoja, visiota, vastuullisuutta ja tehtävää kaikessa mitä teen. Olen median yhteyshenkilö, asiakaspalvelija ja osana tiivistä kolmen hengen tiimiä, jossa hommat tehdään yhdessä. Joten työ on osin viestintää ja osin ihan kaikkea muuta.
Pikkufirma paras firma
Startupissa työskentely kun on enemmän kuin titteli. Pienessä porukassa kaikki osallistuvat kaikkeen, ja se onkin juuri niin mahtavaa, että asioita käydään tiiminä läpi ja niistä keskustellaan. Paljon on yhteistä keskustelua ja palavereja, joissa annetaan ideoiden lentää ja sparrataan toisiamme. Jollain on vetovastuu, mutta kaikkia kuunnellaan. Ja yrityksen ja toiminnan kehittyessä eteenpäin pääsee kehittymään yhtä lailla itsekin. Vaikka joskus olisi kiva tietää enemmän, aloittaa ikään kuin valmiilta pohjalta ja toistaa vain aiemmin tehtyä, on toiminnan rakentaminen alusta asti älyttömän kiehtovaa. Meillä on vapaus olla ihan mitä vain, ja tässä työssä saa todellakin oman kädenjälkensä näkyviin.
Olen työskennellyt myös isommissa korporaatioissa eikä vastaavasta vapaudesta ole tietoakaan. Työt tehdään isommassa mittakaavassa, tapahtumat saavat suuremmat mittasuhteet ja tehtävissä toistuu jopa lakisääteiset rutiinit, jotka muun muassa pörssiyhtiöiden tiedottamiseen vaikuttavat. Kiehtovaa sekin, ja todella kiinnostava eturivin paikka olla seuraamassa mitä isoissa yhtiöissä oikein tehdään. Mutta vapaus tuoda oma itsensä tällä tavalla likoon, tehdä työstä itsensä näköistä ja olla osana keskeisiä päätöksiä, on sellainen arvo mitä en vaihtaisi mihinkään.
Sillä on nimittäin minulle valtava merkitys. Että tuntee tekevänsä työtä josta aidosti välittää, ja että omalla tekemisellä tosiaan on väliä.
