Hae
Saran kotikolo

Vegaaninen ja gluteeniton papupasta

Vegaaninen ja gluteeniton papupasta on niin täynnä makua, että sitä kelpaisi syödä ihan ravintolassa – vaikka itse sanonkin. Pasta on kenties helpoin ja nopein arkiruoka minkä tiedän. Lisäksi nykyään on olemassa vaikka minkälaisia pavuista, kikherneistä, kasviksista ja juureksista tehtyjä pastoja, jotka ovat myös ravitsevia siinä missä täyttäviäkin, toisin kuin perinteinen vehnäjauhopasta. Itse pidän etenkin kikhernejauhoista valmistetuista pastoista, mutta myös toisenlaiset ovat päässeet ahkerampaan kokeiluun.

 

Tämä papupasta on uusi kokeilu, ja todellakin silkkaa papuvoimaa, sillä papupitoisen kasviskastikkeen lisäksi herkullinen tagliatelle on valmistettu papunuudeleista. Hauskaa ulkonäköä aterialle sai valitsemalla mustia nuudeleita.

Voit käyttää mitä tahansa papupastaa – minulla oli oheisen näköinen paketti

Papupastassa on jo itsessään niin paljon hyvää makua, että annoksen voi koota hyvin simppeleillä ja riisutuilla aineksilla, ja silti saada monipuolisen ja terveellisen aterian pöytään. Lisäksi saat ravintoa koko rahalla, sillä papupastassa on runsaasti muun muassa proteiinia ja kuituja, mutta vähemmän hiilihydraatteja kuin tavallisessa pastassa. Papupasta sopii sikäli hyvin myös lounaaksi, jos hiilihydraattipitoisilla ruuilla on tapana väsyttää.

Kokeile – papupasta valmistuu vartissa ja pelastaa kiireisen päivän jälkeen nälän kurniessa. Siitä tuli myös todella herkullista.

VEGAANINEN JA GLUTEENITON PAPUPASTA

 

200g papupastaa
1 purkki valkoisia papuja
2dl kookoskermaa/kaurakermaa
1 sipuli
4 valkosipulinkynttä
2rkl basilikaöljyä
1rkl sitruunaöljyä
1tl oreganoa
Kourallinen tuoretta basilikaa
Mustapippuria
Suolaa
  

Keitä pasta ohjeen mukaan ja valuta vesi pois.

Valuta ja huuhdo pavut. Pilko sipuli ja valkosipulinkynnet mahdollisimman pieneksi silpuksi. Kuullota sipulisilppua hetki paistinpannulla basilikaöljyssä, ja lisää sekaan kaikki muut ainekset. Kiehauta nopeasti.

Lopuksi lisää pasta ja sekoita se joukkoon varovasti käännellen. Ja siinä olisi valmis ruoka! Annostele papupasta lautasille ja ripottele halutessasi pinnalle vielä lisää tuoretta basilikaa ja mustapippuria.

Tämä papupasta on parhaimmillaan tuoreena, mutta se säilyy myös hyvin vielä seuraaville aterioille. Meille riitti tästä muutamalle kerralle. Papupasta näyttää ja maistuu aina vähän erilaiselta sen mukaan millaista pastaa valitsee, ja onkin kiva vaihdella aineksia silloin tällöin. Meillä on useimmiten käytössä ihan kikhernetagliatelle mitä löytyy lähimmästä Prismasta, mutta esimerkiksi Ruohonjuuressa poiketessa nappaan yleensä mukaan vähän erilaisia vaihtoehtoja valmiiksi jemmaan.

Näin helposti maittava, terveellinen kasvisateria voi syntyä! Simppelit ainekset, mutta todella täyteläinen ja runsas makuelämys.

Koko perheelle maistui tämä helppo ja herkullinen pasta-annos, josta riitti useammaksi päiväksi!

SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?

Instagram

Blogit.fi

Facebook

Parhaat ruokablogit 

Synttärit, uusi työpaikka ja pieleen mennyt kakku

Sunnuntaina minulla oli synttärit, ja olikin aika muutoksen tekevä viikko. Suurempia suunnitelmia ei näin koronan keskellä ollut, mutta torstaina katselin toisen siskontytön kanssa taas yhden Potterin (vielä kolme jäljellä) ja sen jälkeen siskoni tuli toisen lapsensa kanssa vielä varhaiselle synttärikakulle. Kakku oli ihan kaunis, mutta ei erityisen hyvä. Ja sitä oli turhan paljon. Viime aikoina tuntuu ettei mikään keittiössä ole onnistunut. Ruuat palavat uunissa ja summanmutikassa heitellyt mausteet eivät sovi yhteen lainkaan. Mutta silti torstai oli huippupäivä, koska sain työpaikan! Wuhuu!

Työnhaun painajainen

Edellinen työsuhteeni loppui heti äitiysloman alussa. Siinä vaiheessa asia ei ollut päällimmäisenä mielessä, koska sylissä oli uusi vauva ja elämä pyöri tuoreen äitiyden ympärillä. Jossain vaiheessa tein vähän keikkatyötä, mutta sitten iski korona. Työnhaku oli viime keväänä täysin seis. Tuli kesä, minkä tiesin olevan viimeinen täysin vapaa kesä, ja saimmekin nauttia siitä täysillä asumalla kaksi kuukautta mökillä.

Elokuussa kotiin paluun jälkeen alkoi kuitenkin vähitellen ahdistaa. Tieto siitä, että työnhaun pitää alkaa, ja että korona on tehnyt tilanteesta pirullisen haastavan. Hakijoita on ruuhkaksi asti, rekrytointia tavallista vähemmän. Mietin vain miten paljon helpompaa olisi, kun olisi tuttu työ mihin palata silloin kun haluaa, sopia päivähoidon aloitus samalla ja sitten vain nauttia lopusta ajasta kotona. Sen sijaan päiväkotihakemus piti vain heittää tiettyyn ajankohtaan olematta lainkaan varma siitä, onko itsellä siinä vaiheessa edes työpaikkaa.

Olen sellainen tyyppi, joka panostaa tekemiseensä. Kun päätän hakea töitä, niin minähän hemmetti soikoon haen töitä. Lähetin hakemuksia paljon. En tullut laskeneeksi, mutta useamman joka viikko. Niiden tekemiseen meni myös runsaasti aikaa. Kun sitten eräänä sunnuntaina lähetin taas yhden hakemuksen, sain soiton maanantaina, soveltuvuustehtävät samalle päivälle, haastattelun torstai aamuksi ja uuden työpaikan jo ennen puoltapäivää. Lopulta kaikki kävi hyvin nopeasti. Siinä vaiheessa kaikki se työ, odottaminen, stressi ja ahdistus palkitaan. Mikä riemu, odotus ja innostus uutta kohtaan!

Työ, lapsi ja uusi arki

Lapsi on vielä kotihoidossa tämän vuoden ja päiväkotipaikkaa on haettu tammikuulle. Loppuvuodesta voikin tulla aika härdelliä. Luojan kiitos meillä on isovanhemmat apuna ja uskon, että sen voimin selvitään. Miehen äiti on varannut loppuvuoden lapsenhoitoon. Mitä tekisimmekään ilman häntä! Ja omat vanhempani ovat luvanneet auttaa myös. Joten uskon, että tästä selvitään, ja päiväkodin aloittaminen on kuitenkin edessä parin kuukauden päästä. Muutoksia, mutta uskon että positiivisia sellaisia.

Haikealta tuntuu tietää että lasta näkee jatkossa niin paljon vähemmän, mutta kyllä tässä tarvitsee jo omia juttuja. Olen todella kaivannut töihin. Uskon olevani parempi äiti, kun saan myös haastavaa omaa tekemistä. Korona on vienyt niin paljon omia menoja pois, että olen alkanut olla todella turhautunut hiekkalaatikon reunalla istuessa. Eikä mene kauaa, kun pelkkä öidin seura ei riittäisi lapsellekaan. Meillä on sosiaalinen ja vilkas tyttö, jonka uskon pärjäävän päiväkodissa hienosti ja nauttivan muiden lasten ja uusien ihmisten tapaamisesta.

Eiköhän siihen totu? Vai onko alku yhtä itkemistä, minulla lähinnä?

Synttäriviikonloppu

Äitini tuli viikonlopuksi Helsinkiin ja lauantaina vietimme aikaa myös hänen kanssaan. Meidän tyttö rakastaa serkkujaan suuresti ja rellesti heidän kanssaan menemään aamupäivällä minun käydessäni lenkillä. Iltapäivällä he tulivat meille ja samoin miehen vanhemmat, ikään kuin synttärikakulle. Olin tehnyt uuden kakun uusia vieraita varten, koska se edellinen ei olisi edes säilynyt sinne saakka, mutta pieleen meni se toinenkin. Koostumus kuin vanukkaalla ja aivan liian imelää, tuntui että hampaat sulavat suuhun. Pitää tsempata ipanan synttärikakun kanssa vähän enemmän.

Eikä se hukkaan mennyt, yhdessä leipominen on aina hauskaa. Ja kyllähän kakku ja synttärit kuuluvat yhteen, eikö vain?

Sunnuntaina, oikeana synttäripäivänä, palkitsin itseni uudesta työstä, ja kävin ostamassa kengät. Tarve niille oli ollut jo pidempään, mutta odotin kunnes saisin sen työpaikan ja todellisen tarpeen uusille kengille. Lapsen kanssa on pärjännyt lähinnä lenkkareilla. Iltapäivällä vein muksun taas ratsastamaan, ja sisko tuli nuoremman lapsensa kanssa mukaan. Katselimme myös hetken tallilla olevia estekisoja, mutta erään innostus purkautui turhan äänekkäänä hihkumisena ja hirnahteluna ja pelkäsin, että hevoset säikähtävät. Alunperin kaverini piti tulla kummipojan kanssa käymään, mutta sairastuminen esti. Viikko oli silti menestys ja ah ihanaa, nyt ei tarvitse ruksata niitä työhakemuksia enää!

Minun synttäripäiväni on myös minun ja mieheni vuosipäivä. Olemme tavanneet kun olin kavereideni kanssa juhlimassa synttäreitä 12 vuotta sitten. Miehen synttärit olivat elokuussa ja sovimme jo silloin, että lahjojen sijaan menemme yhdessä viettämään aikaa ja hotelliin yöksi. Nyt onkin erityisen monta syytä juhlia.

Tästä kohti uutta arkea! Seuraavan kerran kun on synttärit onkin arki ehtinyt muuttua ihan toisenlaiseksi.

 

Miten teillä on päiväkodin ja töiden aloitus sujunut? Miten siihen kannattaa valmistautua?

 

 

 

SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?

Instagram

Blogit.fi

Facebook

Parhaat ruokablogit