Juhannus oli eheyttävä
2Juhannus vietettiin mun perheen mökillä, kuten olen useimmat elämäni juhannukset viettänyt. Ajettiin mökille torstai iltana, ja siskon perhe odotti jo paikan päällä. Ehdin nähdä naperon vilaukselta, kun hän jo viiletti pitkin pihoja serkkujen kanssa. Ja sille tielle vähän jäikin. Serkut lähtivät sunnuntaina, ja siihen asti hädin tuskin lastani näin. Napero meni jopa serkkujen kanssa nukkumaan aittaan parin ekan yön jälkeen, ja oi että oli ihana katsoa miten hän kipitti isompien perässä paljain jaloin pyjama päällä nukkumaan. Ja kaikki meni hyvin. Juhannus teki tosi hyvää.
Pitkästä aikaa mökillä
Ei me tehty ihmeempiä, mutta miksi olisi pitänyt. Pari päivää oli alkuun vielä töitä, ja kun se on aika lailla pelkkää koneella istumista, kävin molempina päivinä lenkillä. Näin käärmeitä ja hikoilin ihan kunnolla. Sää olikin melko lailla mainio, etenkin kun meitä oli taas kokoontunut yhteen aika paljon. Perjantaina illalla ja lauantaina syötiin yhdessä sedän perheen kanssa ja päästiin onneksi levittäytymään isolle terassille ulos. Napero sai pitkästä aikaa sipulisilliä, ja söikin sitä sellaiset määrät että ihme kun ei juonut vettä koko seuraavaa yötä.
Oli melkein vuosi viime kerrasta mökillä. Ja kaikki oli niin tuttua. Niin omaa. Aivan ihanaa päästä takaisin. Ja toista kertaa en anna tällaista väliä tulla.
Sunnuntai oli vähän sadekuuron värittämä, ja itsekin jotenkin haahuili ympäriinsä osaamatta kunnolla keskittyä mihinkään. Melkein kaikki muut lähtivät, ja lapsikin tuntui olevan vähän ymmällään kun leikkikavereita ei enää ollut. Käytiin vähän syömässä metsämansikoita ja yhdessä saunassa. Luettiin pitkään ja juteltiin sängyssä, ja samalla sanottiin heipat, koska lähdin itse aamulla jo kuuden aikaan Mikkeliin ja junalle. Siitä kotiin suoraan töihin vielä täksi viikoksi.
Yksin kotona
Kotona sitä aina miettii että olisipa hetki omaa aikaa ja saisi olla ihan yksin. En kuitenkaan oikeastaan koskaan kaipaa aikaa erossa lapsesta. Toki arvostan hetkiä, jolloin ei tarvitse olla pyyhkimässä pöytää ja naamaa tai väkisin leikkimässä pikkuhahmoilla kun tekisi vaan mieli ottaa torkut, mutta koti on tosi tyhjä ilman lasta. En oikein osaa edes nauttia siitä. Töissähän viikko tosiaan menee ja hommaa riittääkin aika lailla ennen lomaa, mutta välillä iskee tyhjyys. Hiljaisuus. Huomaa, että meillä on tarkoitus olla enemmän ääntä. Että on ihanaa kun on se lapsi. En tiedä kumpi tässä toisin sanoen treenaa erossa oloa sitten enemmän, kun luulen että mulle se suurempi ikävä tulee.
Joten ehkä koitan nauttia nyt muutaman päivän siitä, että pääsen töiden jälkeen vielä kävelylle tai mihin tahansa haluan ilman, että joku odottaisi kotona tai joutuisin missaamaan jotain. Tiedän, että lapsella on siellä hauska lomaviikko isovanhempien kanssa, ja viikonloppuna ollaan taas koko perhe yhdessä. Lomalla!
SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?
Kesäloma lähestyy – mitä on luvassa?
Tänä vuonna odotan kesälomaa ehkä enemmän kuin vuosiin. Tuntuu, että nyt on todellakin loman ja vapaan tarvetta. Ihanaa tietää, että kesäloma lähestyy sieltä niin nopeasti, vaikka viimeiset viikot ovatkin aina vähän kituuttelua. Onneksi töissä on sen verran kiirettä, että aika menee vauhdilla ja innostavan tekemisen parissa. Viime vuonna sain myös pitää täydet lomat, mutta uuden työpaikan takia palkallista siitä oli vain murunen. Tänä vuonna edessä on täyspitkä palkallinen loma, ja heti ensimmäisenä otetaan suunta mökille! Jee!
Takaisin mökille. Vihdoin!
Olen ollut mökillä viimeksi vuosi sitten. Vuosi sitten. Ihan hullua. Päätin jo, etten ikinä anna moista tapahtua uudelleen. Talven aikana olisi todellakin ollut tarvetta päästä mökille useamman kerran. Saada hetkeksi hengähtää ja laskea irti. Ei ole parempaa paikkaa etäviikon viettämiseen kuin mökki, jossa keskellä talvea tyytyväisenä käpertyy tekemään töitä takkatulen loimussa ja töiden jälkeen pääsee valmiiseen ruokapöytään ja saunaan. Siinä on nimittäin aina mainio työn ja huvin yhdistäminen. Ja sen viikon jälkeen on aina ollut niin rento ja latautunut olo, ihan kuin olisi ollut lomalla.
No, tänä vuonna lomalta en edes odota muuta kuin mökille pääsyä. Siinä mielessä pitkä tauko on tehnyt hyvää, koska en tiedä onko sinne pääsyä odottanut koskaan yhtä paljon. Viime kesänä vietettiin yksi lomaviikko Kreikassa juuri juhannuksena, mutta tänä vuonna ei tehnyt oikeastaan edes mieli miettiä mitään reissuja. Varattiin miehen kanssa yksi yhteinen loma yö Järvisydämeen, minne meillä on lahjakortti, ja siitä tuleekin ihana hetki ihan vain kahdestaan nauttien. Muuten taas neljä viikkoa menee aika vauhdilla, kun vaihdellaan paikkaa mökiltä toiselle.
Juhannus on jo melkein lomaa
Minun perheen mökille mennään juhannuksena, ja napero jää sinne sitten kesäkuun viimeiseksi viikoksi isovanhempien kanssa meidän palatessa vielä viikoksi kaupunkiin töihin. Jännä nähdä miten sujuu, kyseessä on nimittäin pisin aika erossa ikinä. Mutta uskon että tekee kaiken kaikkiaan jokaiselle hyvää. Naperokin saa laatuaikaa isovanhempien kanssa, ja isovanhemmat aikaa keskenään ilman että höösään itse aina mukana. Siinä pääsee heidän välisensä suhde kehittymään ihan eri tavalla. Onhan heillä yhteistä aikaa ollut, mutta koska ei asuta samassa kaupungissa, olen itse yleensä aina ollut mukana.
Mitä muuta lomalta odotan? Oikeastaan vain kaikkea mökkeilyä, kuten mainitsin. Uimista, saunomista, veneilyä, pihalla syömistä. Tehdään aina päiväretki Kuopioon ja Kuopion kotieläinpihalle, siitä on tullut jo ihan perinne. Myös Varkaus on yllättävän kiva paikka käydä pyörähtämässä, kun kaipaa mökkeilyn keskelle muuta tekemistä. Sieltä löytyy konttiravintola Morton mukavalta paikalta veden ääreltä, ja sieltä saa super hyviä burgereita. Lisäksi Varkaudessa on ihana vaatekauppa Peppinja, josta löytyy etenkin lapsille aivan ihania vaatteita. Siitä on myös tullut joka kesän must viisiitti.
Pikkuloma vielä varastossa
Syksyllä odottaa vielä viikon reissu Espanjaan, mikä tekeekin tästä kesästä erityisen ihanan. Parasta, että lomien jälkeen on vielä luvassa uusi paluu kesään ja aurinkoon! Syyskuu on mainio aika myös lähteä reissuun, kun täällä alkaa viiletä. Aina pitäisi olla vähän lomaa jemmassa vielä kesäloman jälkeen, se tekee nimittäin töihin paluustakin hurjan paljon stressittömämmän. Toisaalta, syksyllä on töissäkin luvassa kaikenmoista mielenkiintoista, joten uskoisin että kuukauden loman jälkeen arkikin siinä taas maistuu ihan uudella tavalla.
Kun nyt vaan tulisi se kesä ensin. Tänä aamuna ulkona oli herätessä 6 astetta. 6 astetta kesäkuun alussa! Ei mitenkään ennen kuulumatonta, mutta aika paksua silti. Oispa kiva saada edes se 15 astetta takaisin. Ettei tarvitse pipoa enää käyttää. Onneksi kelit voi muuttua aika yhtäkkiä, kuten usein on käynytkin.
