Jännitin koko viikon saammeko synttäreitä pidettyä ja pelkäsin jo etukäteen miten pettynyt lapsi olisi jos juhlat pitäisi perua. Se joulukuun lapsen kannalta on haastavaa, että juhlat ajoittuvat aina aikamoisen tautimylläkän keskelle. Tuntuu, että joka perheessä on joku kipeänä. Ja tietysti tällaisina aikoina se vain korostuu, kun kaikki nenän valumiset pitää eristää kotiin siinä missä ennen nenä vain pyyhkäistiin ja meno jatkui. Mutta saimme kuin saimmekin juhlat aikaiseksi ja vitsi miten onnellinen sankari olikaan! 3v synttärit olivat super hauska päivä ja vieraat kiittelivät kovasti.

Porrastamista ja perumisia

Aiemmin viikolla pari kaveria joutui perumaan, ja samana aamuna kummitäti kertoi vielä heidän olevan kipeinä ja joutuvan jättämään väliin. Siitä lapsi pettyikin, koska odotti kaveriaan kovasti paikalle. Myös toinen kaveriperhe perui vielä samana päivänä. Olimme porrastaneet kävijöitä, jotta samaan aikaan ei olisi paljoa paikalla, mutta lopulta perumisten myötä illalla ei juuri porukkaa enää käynytkään. Juhlat olivat pienet, mutta viime vuosien mittakaavassa ne tuntuivat oikeasti juhlilta! Eihän tässä ole mitään juhlia tai kokoontumisia ollut sitten juhannuksen. Viime vuonna kaksivuotissynttäreitä juhlittiin vain isovanhempien ja siskoni perheen kanssa, ja hekin kävivät eri aikaan.

Teimme lapsen kanssa yhdessä tarjoiluja valmiiksi ja kävimme vähän ulkoilemassa kovassa pakkasessa ennen vieraiden tuloa. Kun ovikello tasan kahdelta soi, napero ei meinannut pysyä nahoissaan. Pakettia tuli avattavaksi saman tien ja meno alkoi yltyä. Oli ihana seurata miten innoissaan toinen oli, ja lahjaksi tuli paljon sellaista mitä hän oli toivonutkin tai mikä osui muuten vaan nappiin – esimerkiksi uudet lääkärikamppeet ja pieni paristoilla toimiva pinkki koira, jonka sanoinkin olevan ihan kuin meidän entinen koiramme aina räksytystä myöten.

Herkullinen juhlapöytä

Olin hurjan tyytyväinen meidän tarjoiluihin, ja kerrankin ruokaa oli juuri sopivasti! Jäljelle jäi vähän rypäleitä, melonia, leikkeleitä ja karkkeja, mutta sehän ei ole mikään ongelma. Tärkeintä, ettei mitään mene hukkaan, ja emme me esimerkiksi kakkua tule montaa päivää syöneeksi. Kakku katosi kokonaan, mikä oli muutenkin kiva huomata, koska en ollut sen onnistumisesta ollenkaan varma.

Koko pöytä oli gluteeniton ja maidoton, suurin osa myös vegaanista. Tarjolla oli tosiaan viinirypäleitä, kahta melonia, erilaisia gourmet leikkeleitä, kasvipohjaisia homejuustoja, suolakeksejä, minipretzeleitä, pipareita, hilloja, pensasmustikoita, karkkeja, porkkanoita ja tietysti synttärikakku. Pöydän kohokohta oli kuitenkin super hieno tikkarilankku!

Lankku oli tehty vanhasta kelopuusta, jonka isäni pisti mökillä etukäteen kuntoon ja porasi siihen valmiit reiät tikkareille. Muutama valmis tikkarikin telineeseen pääsi,  mutta pääosin teimme lapsen kanssa tikkareita itse erivärisistä Finlandia kuulista, vegaanisista suklaakuorrutteisista vaahtokarkeista ja täytekekseistä (niistä Dominon kaltaisista). Lankku oli ihana koriste pöydässä ja erittäin suosittu vieraiden keskuudessa.

Kakkukin oli ihan jees, vaikka ei mielestäni viime vuotisen veroinen yksisarviskakku. Sen lapsi tosin tyrmäsi silloin täysin ja kertoi joulupukillekin kakun olleen pahaa. Tein vegaanisen ja gluteenittoman täytekakun, johon tuli mansikkatäyte ja samaa täytettä myös koristeeksi sokerimassan oheen. Lapsi halusi lumiukkokakun, joten päälle tuli pari posliinista lumiukkokoristetta ja lisäksi Bambi, josta napero on ollut viime aikoina innoissaan. Kaikki tosiaan katosi pöydästä kuitenkin, joten eiköhän sitä onnistuneeksi voi sanoa.

Ensimmäinen onginta

Mietin että onko ongintaa mitään järkeä pitää, kun paikalla oli vain muutama pienempi lapsi. Olin tarkoittanut sen illemmalle, kun kavereiden mukana piti tulla useampi pikkutyyppi. Mutta kyllähän se siitä kuitenkin järjestyi. Isommatkin leikkivät kivasti mukana, vaikka yllätyspussi ei ihan heitä varten ollutkaan.

Pistin pusseihin siirtokuvatatuointeja, tarroja, muumipatukat, muumitikkarit, Ryhmä Hau värityskuvat ja Pipsa Possu minikirjat, jotka hankin ovelasti ostamalla kirjajoulukalenterin puoleen hintaan. Hauska ohjelma onginnasta saatiin ja lapset olivat innoissaan, etenkin ne vähän pienemmät. Pidimme uusintakierroksen vielä parille lapsivieraalle sitten illalla.

Oikea synttäriaamu

Iltaa kohden kävi pari kaveria lapsineen, mutta hekin eri aikaan, joten meno alkoi rauhoittua. Ja se oli ihan hyvä, koska lapsikin alkoi hyytyä. Hän oli muutenkin koko viikon aika väsynyt, koska heräsi joka aamu liian aikaisin malttamattomana joulukalenterin avaamisen takia. Olimme luvanneet, että hän saa nukkua synttäriyön meidän sängyssämme.

Ilta vähän venähti ja tyyppi oli elänyt koko päivän sokerilla, joten nukkumaan menossa kesti hetki. Hän kokosi sylillisen tavaraa mukaansa ja teki oman pesän meidän sänkymme keskelle. Luimme lahjaksi saadun Tatun ja Patun joulu – kirjan, missä kestikin jonkin aikaa. Kerroin myös tarinaa siitä kun hän kolme vuotta sitten syntyi. Vähän rauhoittumisessa kesti kovan menon jälkeen, mutta sinne hän kuukahti ja huoneessa kävi koko yön sellainen kuorsaus, että mies vaihtoi työhuoneeseen nukkumaan.

Aamulla saimme toivottaa heti hyvää syntymäpäivää ja miehen jäädessä nukkumaan, me vietimme synttäriaamua syöden vohveliaamupalaa sohvalla ja katsellen Tarzania. Annoimme miehen kanssa omat lahjamme vasta oikeana synttäripäivänä, ja minun lahjani oli hartaasti toivottu poikanukke, jolla menee silmät kiinni ja jolla on pippeli. Hankin Baby Bjornin, ja sitä käytettiin potalla pissalla, illalla suihkussa ja pöydässä syömässä jo useaan otteeseen. Mukana oli ihania itse tehtyjä nukenvaatteita, joita löysin Torista, muun muassa pyjama ja aamutakki.

Vietimme itsenäisyyspäivää ja synttäreitä syömällä raclettea miehen vanhempien luona. Illalla ehti vielä vähän kotona leikkiä uusilla leluilla ja sitten olikin taas paluu arkeen, ja saman tien päiväkotiin isompien ryhmään.

SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?

Instagram

Blogit.fi  

Facebook

Parhaat ruokablogit

Onko joulua ilman joulutorttuja? Voitaikinaleivonnaisia tulee syötyä harvoin, mutta joulutortuista olen aina tykännyt. Piparien ja suklaiden kanssa joulutortut ovat niitä ihania makeita herkkuja, joita voi joulupyhien aikaan nautiskella jo aamupalalla! Gluteenittomat vegaaniset joulutortut eivät ole olleet helppo haaste, mutta harjoittelun jälkeen voin jo sanoa olevani oikein tyytyväinen näihin aikaansannoksiin!

Torttutaikinan tekeminen ei ole ihan yksinkertaista, ja olen kokeillut monenlaisia variaatioita ennen päätymistä tähän kyseiseen. Tällä ohjeella saat taikinaan lehtevyyttä, sitkoa ja makua, juuri kuten torttutaikinassa kuuluukin olla. Lehtevyys ei tietenkään yhtä runsasta kuin tavallisessa taikinassa, mutta gluteeniton leivonta eroaakin huomattavasti perinteisestä. Tähtitortuissa lehtevyyttä ylipäätään kaipaa enemmän, koska taikinalle jää enemmän sijaa, mutta hurjan hyvältä ne tähden sakaratkin maistuivat ja suutuntuma oli ihana!

Itse tykkään tortuista juurikin luumuhillon kanssa, mutta jos itse suosit omenaa tai muita makuja, vaihda ihmeessä luumut omaan suosikkiisi.

Tällä ohjeella tulee yksi täyteen ahdettu pellillinen. Tein kahdeksan kappaletta molempia laatuja – tähden ja (tavallaan) puolikuun muotoisia. Tähdet ovat kauniimpia, mutta puolikuut vielä parempia, koska hilloa on joka puolella!

Kaulitsin taikinan hyvin ohueksi, jotta sain siihen kaipaamaani rapeutta. Jos haluat itse enemmän pehmeyttä, jätä taikinalevy paksummaksi.

GLUTEENITTOMAT vegaaniset JOULUTORTUT

Sekoita kuivat ainekset keskenään. Lisää sekaan huoneenlämpöinen rasva, ja nypi ainekset sekaisin.

Lisää lopuksi kookoskerma ja omenaviinietikka, ja sekoita tasaiseksi, yhtenäiseksi taikinaksi.

Laita taikina tekeytymään jääkaappiin noin puoleksi tunniksi.

Varmista, ettei luumuissa ole kiviä. Liota luumuja ainakin pari tuntia, kunnes ne ovat kunnolla pehmenneet. Kaada vesi pois, lisää vaahterasiirappi sekä perunajauho ja soseuta tasaiseksi.

Levitä pöydälle joko peruna- tai riisijauhoa, ja kumoa taikina jauhojen päälle. Kaulitse isoksi levyksi. Voit leikata taikinasta sopivan kokoisia paloja ja taitella tortut itse, tai käyttää muottia.

Nosta tortut uunipellille, halutessasi voitele niiden pinta rasvalla ja lusikoi niiden päälle luumusosetta. Puolikuut voi voidella vasta täyttämisen jälkeen.

Paista torttuja 225 asteessa noin 10-15 minuuttia, kunnes niiden pinta on ruskettunut.

Varo haukatessa kuumaa hilloa! Itse poltan suuni poikkeuksetta joka vuosi…

Torttuja voi valmistaa hyvissä ajoin valmiiksi pakastimeen. Ne voi pakastaa myös raakana, jolloin torttuja kaivatessaan voi vain lämmittää uunin ja paistaa jäisen tortun kerralla kypsäksi ja kuumaksi.

Joulutorttujen sesonki on lyhyt, mutta sitäkin merkityksellisempi. Sikäli onkin ihanaa saada taas herkutella joulutortuilla! Gluteenittomat vegaaniset joulutortut maistuvat kenties sitäkin paremmalta,  kun joulutorttuja ei ole vuosiin syönyt. Oheen mukillinen glögiä ja eikun herkuttelemaan!

Katso myös

Gluteenittomat vegaaniset piparkakut

Viljattomat piparkakut

Gluteenittomat ja maidottomat piparkakut

Itse tehty glögi