Nyt on kuutisen viikkoa siitä, kun sairastuin kolmannen kerran keuhkokuumeeseen. Keuhkokuumeesta toipuminen on pitkä prosessi, jossa ei auta kiirehtiä – sen muistan jo aiemmilta kerroilta. En tiedä mistä tauti tällä kertaa yhtäkkiä pukkasia, yleensähän keuhkokuume on jälkitauti, mutta toisaalta en ole sitö jälkitautina itse sairastanut koskaan. Miten keuhkokuumeesta toipuminen tässä vaiheessa etenee?

Kolme erilaista kokemusta

Monella tapaa tunnen päässeeni tällä kertaa helpolla. Sairastuin keskiviikkona illalla, ja sain täyden annoksen antibiootteja jo perjantaina, joten parantuminen käynnistyi ennen kuin tilanne pääsi liian rajuksi.

Ensimmäisellä kerralla kuume huiteli liki 40 asteessa, eikä ensimmäisestä antibiootista ollut apua, joten parin päivän jälkeen rinnalle tuli vielä toinen merkki, ennen kuin ne alkoivat tehota. Eivätkä keuhkot kunnolla toipuneet, koska siitä asti on ollut kroonista yskää. Se talvi meni aika heikosti, ja kunto oli kehno. Toisella kerralla tunsin voivani paremmin, mutta tulehdusarvot olivat yli 200 ja antibioottia piti laittaa suoraan suoneen. Pääsin onneksi kotisairaanhoitoon ja hoitaja tuli antamaan pistokset 3 kertaa vuorokaudessa, enkä siten joutunut sairaalaan.

Tilanne oli sikäli vakavampi, mutta itseään piti muistuttaa ottamaan rauhallisesti, koska olo ei muuten ollut yhtä sairas ja pelkkä makoilu ärsytti. Kunto oli jo valmiiksi huono, eikä tilanne tietenkään sitä parantanut. Mutta onneksi tuli kesä, loma ja lämmintä, mikä edesauttoi toipumista huimasti. Aloin pystyä taas lenkkeilemään ja vähitellen saamaan fyysistä kuntoa paremmaksi. Seuraavana talvena jumpissa alkoi jaksaa paremmin ja tuntui, että kyllä se siitä.

Kärsivällisyyttä toipumiseen

Keuhkokuume vie keuhkokapasiteetin varsin alas. Nytkin, vaikka muuten en tuntenut olevani niin sairas, sellainen syvä keuhkoista asti kumpuava yskä on seurannut siitä asti. Hengitys rohisee ja naksuu, ja esimerkiksi nauraessa alkaa helposti yskittää. Silti tilanne tuntuu paljon helpommalta kuin edellisillä kerroilla, varmasti suurelta osin koska sain lääkkeet niin nopeasti. Vaikeinta olikin malttaa mieli tarpeeksi pitkään ja todella ottaa rauhallisesti.

Varasin myös aikaa keuhkolääkärille ja hän ohjasi erilaisiin tutkimuksiin, joista juuri sain pef-seurannan tehtyä. En usko, että tässä mitään astmaa on taustalla, mutta ymmärrän että tutkimuksia tehdään sulkemalla asioita pois. Labrakokeita otettiin laajalla skaalalla ja seuraavaksi lienee vuorossa keuhkojen tietokonekuvaus. Katsotaan miten asia etenee. Lähinnä vain haluan saada selvyyttä siihen, miksi se yskä ei ole koskaan loppunut ja miksi minulle keuhkokuume helposti iskee. Puhelimessa keuhkolääkäri mietti, että kyseessä voi olla jonkinlainen arpikudos tai laajentuma, mikä ensimmäisestä kerrasta on jäänyt.

Liikuntaa vähitellen mukaan

Lääkäri sanoi, että marraskuun aikana ei saanut hengästyä eikä missään nimessä harrastaa liikuntaa. Tein vähän rauhallista kävelyä ja otin kyllä iisisti, mutta yritä nyt saada lapsi aamulla päiväkotiin hengästymättä. Monesti tuli vähän kiire. Kävely teki hyvää ja kun kovat pakkaset iskivät, oli aika helppoa ottaa rauhassa, kun kylmä ilma sai yskimään kiivaammin. Sikäli oli kiva, että hetkeksi lämpeni, vaikka ei tuo märkä plussakeli muuten mukava olekaan.

Pääsimme yhdessä vihdoin ratsastamaan ja kyllä löytyikin taas uusia lihaksia. Nyt olen käynyt nyt pari kertaa lenkillä, ja ilokseni huomasin että se sujuu todella hyvin. Siitäkin kyllä sai reisilihakset helläksi. Ensimmäisen kerran kävin naperon kanssa juoksurattailla, ja toisen kerran itsekseni jäisillä teillä luisuen. Rauhallista vauhtia ja ihan ilman suorittamista sillä mielellä, että menee sen aikaa kun hyvältä tuntuu. Ja jestas että on tehnyt hyvää! Heti paljon skarpimpi ja pirteämpi olo.

Nyt näyttää taas ensi viikolla pakastuvan aika lailla, joten juokseminen jäänee. Toivottavasti kova pakkanen ei jatku kovin kauaa, mutta jouluna olemme muutenkin mökillä eikä siellä lumisillä mökkiteillä oikein juosta, kun hangessa joutuu kahlaamaan. Kävelylle siis sielläkin, ja toki pulkkamäkeen, ja jospa sitten taas vähän lauhtuisi. Mutta onhan tämä talvi otettava varovaisesti. Moneltakin kantilta. En todellakaan halua juuri nyt kokeilla miten koronaan sairastuminen vaikuttaisi, kun keuhkot muutenkin toipumassa. Joten pitää iloita siitä mihin nyt pystyy ja ajatella pitkällä tähtäimellä, että kesään mennessä toipuminen on jo paljon pidemmällä ja kenties taustalla olevia syitä saatu myös selvitettyä.

Tässä vaiheessa olemme nauttineet joulujutuista ja muun muassa leiponeet, askarrelleet, paketoineet lahjoja ja katselleet jouluelokuvia. Joskus tekee todella hyvää joutua pakon edessä pysähtymään ja laskemaan irti rutiineista. Sitten on taas helpompi erotella onko kyse silkasta rutiinien hoitamisesta vai asioista, joista ihan aidosti nauttii ja joita haluaa osaksi arkeaan.

Tykkään itse kovasti syödä lounaalla jotakin keittoruokaa. Etenkin talvella kylminä päivinä on ihanaa saada eteensä lautasellinen kuumaa keittoa ja pala leipää! Tykkään myös tehdä kasvissosekeittoja, koska jokaisella lusikallisella suuhun päätyy vihanneksia niin itselleni kuin lapselle. Samettiset kasvissosekeitot ovat herkullista ja edullista kasvisruokaa, josta riittää usealle päivälle ja valmistuskin käy kätevästi. Tämä täyttävä kasvissosekeitto sisältää myös tofua, josta saa keittoon sekä samettista, pehmeää koostumusta että proteiinia, mikä pitää kylläisenä pitkään. Koska kasvissosekeitot ovat usein melko kevyitä eivätkä välttämättä sellaisenaan riitä viemään nälkää pois. Tämä kasvissosekeitto on kuitenkin täyttävä, ja samalla edullinen sekä terveellinen ruoka koko perheelle.

Kasvissosekeittoon voi käyttää erilaisia vihanneksia monipuolisesti, joten niitä kannattaakin vaihdella. Keittoon saa myös jemmattua paljon sellaisia vihanneksia, joita lapsen suuhun ei välttämättä muuten uppoa. Ohjeessa on nyt aika perusversio, mutta kokeile rohkeasti lisätä vaikka kesäkurpitsaa, tomaattia, palsternakkaa tai vaikka paprikaa erilaisiin versioihin. Myös pähkinävoi on kiva lisä tuomaan erilaista makua, ja valmiin keittoannoksen päälle sopii hyvin vegejuustoraaste.

Sellainen huomio, että käytä nimenomaan silken tofua. Se on pehmeää ja helposti keittoon sekoittuvaa tofua, jossa on myös varsin mieto maku. Tavallinen kova tofu ei sekoitu keittoon yhtä hyvin ja jää helposti rakeisena muiden ainesten sekaan.

TÄYTTÄVÄ KASVISSOSEKEITTO

2 bataattia

~ 8 keskikokoista porkkanaa

500ml kasvislientä (käytin Maggi kasvislientä)

450g silken tofua

1/2tl sipulijauhetta

1/2tl cajun maustetta

1/4tl suolaa

Mustapippuria

250ml kaurakermaa

Kuori ja pilko porkkanat sekä bataatit pienemmiksi. Pistä palaset kattilaan, kaada sekaan kasvisliemi ja lisää vettä sen verran, että ainekset juuri ja juuri peittyvät. Keitä vihanneksia kunnes ne ovat kauttaaltaan pehmeitä. Tässä ei haittaa vaikka menisi jo mössöiseksi, koska ne soseutetaan joka tapauksessa.

Kun kasvikset ovat kypsiä, lisää sekaan tofu. Valuta siitä ensin neste pois. Lisää myös mausteet.

Soseuta ainekset sauvasekoittimella mahdollisimman sileäksi. Lisää kaurakerma, ja jatka soseuttamista, kunnes keittoon tulee hieman kuohkeutta ja ilmavuutta.

Keitto säilyy hyvin jääkaapissa useamman päivän ja sitä voi myös pakastaa valmiina annoksina. Meidän perus arkiruokia, jossa yhdistyy ravinteikkuus, helppous, vihannekset ja edullisuus. Toimii ja maistuu aina!

SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?

Instagram

Blogit.fi  

Facebook

Parhaat ruokablogit