Härkäpapusämpylät ovat runsasproteiinisia ja kuitupitoisia leipomuksia, ja niissä on täyteläinen, rouheinen leivän maku. Gluteenittomilla jauhoilla ei ole aina helppoa leipoa ravitsevaa leipää, mutta härkäpapujauhoa sisältävällä pakkauksella se onnistuu käden käänteessä.

Kuka tykkää tuoreesta leivästä? Entä kenellä on ollut ongelmia gluteenittomien leipien leipomisessa? Itse ainakin myönnän ihan eturivissä, että gluteeniton leipominen on vaikeaa! Jauhot käyttäytyvät ihan eri tavalla kuin gluteenipitoiset, joihin saa helposti täydellisen sitkon ja kuohkeuden. Lähimmäs tavallista leipää pääsee jauhoseoksilla, joissa on mukana vehnätärkkelystä. Vehnätärkkelys on teollisesti käsitelty sellaiseksi, että se sisältää gluteenia vain  minimaalisen määrän, ja sopii siksi monille keliaakikoille. Itse suosin kuitenkin luontaisesti gluteenittomia tuotteita – silläkin riskillä, että niillä leivotut leivät ovat kovia kuin tiiliskivi. Olen oppinut tässä vuosien varrella leipoessa yhtä sun toista gluteenittomista jauhoista, ja nykyään uunista tulee ulos kerrassaan maukasta gluteenitonta leipää!

Vaikka gluteenittomuudesta puhutaan usein hetken trendinä ja terveysintoilijoiden tämän hetken buumina, ei gluteenittomuus tarkoita automaattisesti terveellisempää. Siinä, missä vehnäjauhojen korvaaminen esimerkiksi peruna- tai riisijauhoilla voi olla vatsalle mieluisampaa, on muun muassa ruisjauhojen ja muiden ravinteikkaiden jauhojen korvaaminen vaikeampaa. Jotta rukiin tilalle saisi jotakin muuta ravitsevaa, eikä pelkkää tyhjää energiaa, on jauhojen valinnalla merkitystä.

Käytän itse paljon gluteenittomia kaurajauhoja sekä tattaria. Paljon tulee siis leivottua aika lailla samanlaisia leipiä, jotka onnistuvat arjen keskellä ilman ohjetta ja mututuntumalla. Kuitenkin aikanaan kaupasta valikoi erilaisia leipiä, mikä toi kaivattua vaihtelua ja teki leivän syömisestä luonnollisesti monipuolisempaa ihan ajattelematta. Kun kaiken tekee itse, joutuu valintoja miettimään vähän enemmän. Ruokavalioni on nykyään varmasti muuten paljon monipuolisempi kuin ennen, mutta leipien osalta välttämättä ei…

Omat suosikkijauhoni

Olen tykännyt käyttää Virtasalmen viljatuotteen jauhoseoksia jo pidemmän aikaa. Luontaisesti gluteenittomat, monipuolisesti erilaisia jauhoja sisältävät ja ravinteikkaat jauhoseokset tekevät leipomisesta älyttömän helppoa ja vaivatonta! Melkeinpä tyyliin lisää vain vesi ja se on siinä. Jauhoseokset eivät sisällä lisäaineita eivätkä muutakaan turhaa, vaan vain ja ainoastaan leivonnassa tarpeelliset jauhot. Pakkauksia saa myös reiluina 3-5kg pakkauksina. Tilasin aiemmin myös Viljatuotteen pullajauhoseosta, millä sai leivottua todella onnistuneet gluteenittomat laskiaispullat.  Pullajauhoseos toimii loistavasti myös pannukakuissa ja vaaleissa leivissä.

Olen tehnyt Virtasalmen viljatuotteen kanssa aiemmin yhteistyötä, mutta tämä postaus ei ole yhteistyö vaan ihan aito lämmin suositus näille jauhoille. Käytän edelleen myös muita gluteenittomia jauhoja leivonnassa, mutta mahdollisuuksien mukaan valitsen mielelläni Virtasalmen viljatuotteen seoksia. Muilla jauhoilla en ole esimerkiksi onnistunut leipomaan yhtä hyvää pullaa kuin pullajauhoseoksella. Katso vaikka gluteenittomat vegaaniset korvapuustit.

Testasin uutuutena härkäpapujauhoseosta, josta leivoin maukkaita sämpylöitä. Härkäpapusämpylät ovat proteiinipitoisia ja sisältävät runsaasti kuitua, ja parasta on, että niissä on runsaasti makua!

GLUTEENITTOMAT HÄRKÄPAPUSÄMPYLÄT

4,5dl lämmintä vettä

25g tuorehiivaa

3dl Viljatuotteen gluteenitonta härkapapujauhoseosta

2dl perunajauhoa

1/4tl suolaa

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja murenna sekaan hiiva. Anna ainesten tekeytyä hetki, ja sekoita sillä välin muut ainekset erillisessä kulhossa.

Kun hiivaseos alkaa kevyesti kuplia, kaada sekaan jauhoseos ja alusta käsin tai koneella, kunnes taikina on tasaista ja siinä alkaa olla sitkoa.

Tarvittaessa öljyä kädet ja pyörittele taikinasta sopivan kokoisia sämpylöitä uunipellille. Peitä pelti liinalla ja anna sämpylöiden kohota lämpimässä paikassa noin 60 minuuttia.

Nauti mahdollisimman paljon tuoreena, koska uunituore leipä on taivaallista! Säilytä loput sämpylät ilmatiiviissä pussissa tai kulhossa ja nauti viikon sisällä. Sämpylät säilyvät paremmin kylmässä jääkaapissa, mutta ne pärjäävät jonkin aikaa myös huoneenlämmössä.

Sämpylöitä voi hyvin myös pakastaa. Tuore leipä kuivahtaa nopeasti, joten pakastetun sämpylän sulattaminen mikrossa palauttaa sen lämpimän, tuoreen leivän tunteen!

Valmiilla jauhoseoksilla leipominen helpottaa arkea, kun kaupasta ei tarvitse kantaa kotiin montaa erilaista pakettia. Viljatuotteella seokset on myös mietitty valmiiksi toimivaan muotoon, joten muita jauhoja ei tarvitse välttämättä lisätä oikeanlaisen koostumuksen aikaansaamiseksi. Pakkauksissa on myös valmiiksi mukana kivoja ohjeita erilaisiin leipomuksiin.

Jauhopaketit ovat helposti se kauppakassin painavin osuus, joten urakkaa voi helpottaa tilaamalla tuotteet suoraan Virtasalmen viljatuotteen omilta sivuilta. Pakkauksia on saatavilla erikokoisina.

Meillä on ollut aika vakiintunut päivärytmi jo monta kuukautta. Oikeastaan jo aiemminkin, mutta silloin elettiin vielä kaksien päiväunien taktiikalla. Yksivuotiaan päivärytmi on alkanut hahmottua meillä jo elokuun puolella, ja sillä varmaan mennäänkin aika pitkälti sinne kaksivuotiaaksi saakka. Tai mistäs minä tiedän, nämä tilanteet kun voivat muuttua hetkessä!

Päivärytmissä nautin sen ennustettavuudesta. Tiedän mihin aikaan lapsi kaipaa ruokaa ja milloin alkaa väsyttää. Tosin rytmi myös sitoo, koska se lapsi ei sitä ruokaa sitten hirveän kauaa odottele ennen kuin huuto alkaa. Myös päiväunet pitää huomioida menoja suunnitellessa. Esimerkiksi pidempi automatka mökille tai sieltä kotiin kannattaa ajoittaa päiväuniaikaan, jotta edes osa matkasta sujuisi lapsellekin leppoisasti unessa. Sitten on tietysti niitä päiviä, kun iltapäivästä tulee vielä torkahdettua ylimääräisen kerran autoon tai päiväunet jäävät poikkeuksellisen lyhyeksi. Mutta kaiken kaikkiaan päivämme rytmittyvät aika selkeästi. Kellonajat nyt ovat toki suuntaa antavia eivätkä kiveen hakattuja.

Yksivuotiaan päivärytmi

Klo7-8 lapsi herää. Potalle ja siitä suoraan aamupalalle. Yleensä aamupalaksi on mantelimaitoon keitettyä kaurapuuroa banaanilla, ceylon kanelilla ja pähkinävoilla sekä marjoja, hedelmää ja/tai smoothieta. Toistaiseksi vielä tulee vähän myöhemmin myös aamuimetys.

Klo9 aikaan viemme yleensä koiran lenkille. Sen aika heittelee, mutta kyllä puoli 10 mennessä pitäisi jo selvitä liikkeelle. Jos olemme lähdössä muihin menoihin, napero menee rattaisiin ja jatkamme suoraan siitä, tai sitten lenkitän koiran mielellään lapsi kantorepussa.

Klo11 on lounasaika. Tähän aikaiseen lounaaseen on ollut itselläni totuttelemista, mutta yleensä herään kyllä sen verran aikaisin että nälkä alkaa jo olla. Lounasaika on lapsen puolelta aika tiukka, eikä siitä juuri jousteta vaikka aamupala olisi syöty tuntia tavallista myöhemmin.

12.30 on päiväuniaika joko omassa sängyssä, kaverin luona sängyssä tai rattaissa pihalla/liikenteessä. Päiväunien pituus vaihtelee välillä paljonkin. Keskimäärin ne ovat puolisentoista tuntia, ulkona usein pari tuntia tai pidempäänkin, jos niiden antaa jatkua. Kuitenkin esimerkiksi joulun aikaan unet olivat autossa matkalla mökille ja sieltä kotiin, ja kestivät noin 40 minuuttia. Illalla oli aikamoinen riekkuminen päällä, mutta hyväntuulisena jaksoi olla. Poikkeuspäiviä mahtuu mukaan, kun perusarki on kunnossa.

Klo14-15 päiväunien jälkeen on välipala. Sen suuruus riippuu kellonajasta. Jos ollaan jo lähellä kolmea, jätän välipalan pienemmäksi koska kohta on jo päivällisaika. Välipalalla on useimmiten smoothieta ja hedelmää tai marjoja ja joskus puurokeksiä tai vastaavaa. Myös rusinat ovat mieluisia.

klo16-17 Päivällinen. Tämä ateria syödään koko perhe yhdessä ja välillä myös ulkona. Joskus myös muuten vaan poissa kotoa, esimerkiksi serkkujen luona kyläillessä.

Klo17-18 koiran iltalenkki. Koiraa tulee käytettyä päivällä ulkona pikaisesti esimerkiksi päiväunien aikana, mutta illemmalla on sitten pidempi ulkoilu. Lapsi tulee mukaan joko repussa tai rattaissa.

Klo19 Iltapala. Jogurttia, hedelmää, marjaa, smoothieta, leipää… Iltapala menee aika samoilla linjoilla välipalan kanssa, paitsi isompana.

19.15 Iltapesu. Usein suihkuun jomman kumman vanhemman kanssa tai sitten kylpyyn. Molemmat ovat mieluisia. Suihkussa viihtyisi sen verran hyvin että sinne yritetään livahtaa muinakin aikoina, ja suihkussa käydessä ovi pitääkin laittaa kiinni, jotta tyyppi ei juokse hanan alle vaatteet päällä.

19.30 Maitoa eli iltaimetys, vielä toistaiseksi. Välillä maistuu ja välillä ei. Tämä kerta jäänee pois ennen aamua.

19.45 Iltasatu. Unipupu Haisu kainaloon ja iltasadun lukeminen omassa huoneessa.

Klo20 Nukkumaan.

Liikkuva arki

Tyypillisesti olemme arjessa paljon liikkeellä, mistä molemmat nautimme kovasti. Lapsi tykkää seurata ympärillä olevaa hälinää ja nauttii seurasta. Näemme paljon minun ystäviäni, joista useimmilla on myös lapsia ja voimme helposti vain viettää päivää jonkun kotona porukalla. Lapset syövät ja nukkuvat jossain välissä päiväunia ja me aikuiset saamme jutella rauhassa lasten leikkiessä. Monesti olemme kotona vasta päivällisaikaan, mutta ruoka- ja uniajat pitävät toki liikkeellä ollessakin. Tosin päivällinen venähtää joskus myöhemmäksi, mutta ruoka-ajat ovat aika joustavat lounasta lukuun ottamatta.

Viime talvena tuli käytyä paljon myös lounaalla ulkona ja kahviloissa, mutta se on vähentynyt huomattavasti. Osin siksi, että siihen kuluu törkeästi rahaa ja osin siksi, että kävelemään alkanut menevä lapsi ei saa kahvilakokemuksista irti ihan samaa iloa kuin äitinsä. Toki ruoka-aikoina hän viihtyy pöydän ääressä hyvin. Meillä on myös joitakin harrastuksia. Maanantai-iltaisin on vauvauinti, ja syyskauden kävimme tiistaisin iltapäivällä vauvasirkuksessa. Keväällä olisi puolestaan tarkoitus mennä taaperotanssiin.

Koska olemme paljon liikkeellä, esimerkiksi koiran iltalenkit tehdään yhdessä vain kotipäivinä. Jos olemme olleet päivän poissa ja tulemme kotiin vasta päivälliselle, lapsi saa jäädä rauhassa leikkimään kun joko minä tai mies käytämme koiran lenkillä. Keväällä sekin jo muuttunee, kun selviää niin paljon vähemmällä pukemisella ja lapsenkin on helpompi liikkua ulkona. Miten odotankaan niitä päiviä kun voimme heti aamusta sännätä ovesta ulos pelkät kengät ja ehkä huppari päällä!

Päiväunien ajoitus keskelle päivää rajoittaa tekemisiä enemmän kuin kaksien päiväunien rytmi, jolloin unien aikana oli helppo siirtyä paikasta toiseen. Toisaalta päiväunet ovat nyt pidemmät ja niiden aikana saa itsekin viettää mukavaa päivälepoa lukien tai torkahtaen tai käyden vaikka lenkillä miehen jäädessä kotiin.

Rytmin hyviä puolia on ennakoitavuus. Koska tietää mitä suunnilleen tapahtuu mihinkin aikaan päivästä, voi suunnitella menot sen mukaan. Turha esimerkiksi ajatella lähtevänsä kahville kesken päiväunien. Poikkeustapauksia tulee tietysti aina olemaan, ja niihin onkin mielestäni löydettävä joustoa kaikkien osalta. Kun se perusarki säilyy tasapainossa, poikkeuksillekin on tilaa.

lue myös

Yksi vuosi äitinä

SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?

Instagram

Blogit.fi

Facebook

Parhaat ruokablogit