Yksivuotiaan päivärytmi
0
Meillä on ollut aika vakiintunut päivärytmi jo monta kuukautta. Oikeastaan jo aiemminkin, mutta silloin elettiin vielä kaksien päiväunien taktiikalla. Yksivuotiaan päivärytmi on alkanut hahmottua meillä jo elokuun puolella, ja sillä varmaan mennäänkin aika pitkälti sinne kaksivuotiaaksi saakka. Tai mistäs minä tiedän, nämä tilanteet kun voivat muuttua hetkessä!
Päivärytmissä nautin sen ennustettavuudesta. Tiedän mihin aikaan lapsi kaipaa ruokaa ja milloin alkaa väsyttää. Tosin rytmi myös sitoo, koska se lapsi ei sitä ruokaa sitten hirveän kauaa odottele ennen kuin huuto alkaa. Myös päiväunet pitää huomioida menoja suunnitellessa. Esimerkiksi pidempi automatka mökille tai sieltä kotiin kannattaa ajoittaa päiväuniaikaan, jotta edes osa matkasta sujuisi lapsellekin leppoisasti unessa. Sitten on tietysti niitä päiviä, kun iltapäivästä tulee vielä torkahdettua ylimääräisen kerran autoon tai päiväunet jäävät poikkeuksellisen lyhyeksi. Mutta kaiken kaikkiaan päivämme rytmittyvät aika selkeästi. Kellonajat nyt ovat toki suuntaa antavia eivätkä kiveen hakattuja.
Yksivuotiaan päivärytmi
Klo7-8 lapsi herää. Potalle ja siitä suoraan aamupalalle. Yleensä aamupalaksi on mantelimaitoon keitettyä kaurapuuroa banaanilla, ceylon kanelilla ja pähkinävoilla sekä marjoja, hedelmää ja/tai smoothieta. Toistaiseksi vielä tulee vähän myöhemmin myös aamuimetys.
Klo9 aikaan viemme yleensä koiran lenkille. Sen aika heittelee, mutta kyllä puoli 10 mennessä pitäisi jo selvitä liikkeelle. Jos olemme lähdössä muihin menoihin, napero menee rattaisiin ja jatkamme suoraan siitä, tai sitten lenkitän koiran mielellään lapsi kantorepussa.
Klo11 on lounasaika. Tähän aikaiseen lounaaseen on ollut itselläni totuttelemista, mutta yleensä herään kyllä sen verran aikaisin että nälkä alkaa jo olla. Lounasaika on lapsen puolelta aika tiukka, eikä siitä juuri jousteta vaikka aamupala olisi syöty tuntia tavallista myöhemmin.
12.30 on päiväuniaika joko omassa sängyssä, kaverin luona sängyssä tai rattaissa pihalla/liikenteessä. Päiväunien pituus vaihtelee välillä paljonkin. Keskimäärin ne ovat puolisentoista tuntia, ulkona usein pari tuntia tai pidempäänkin, jos niiden antaa jatkua. Kuitenkin esimerkiksi joulun aikaan unet olivat autossa matkalla mökille ja sieltä kotiin, ja kestivät noin 40 minuuttia. Illalla oli aikamoinen riekkuminen päällä, mutta hyväntuulisena jaksoi olla. Poikkeuspäiviä mahtuu mukaan, kun perusarki on kunnossa.
Klo14-15 päiväunien jälkeen on välipala. Sen suuruus riippuu kellonajasta. Jos ollaan jo lähellä kolmea, jätän välipalan pienemmäksi koska kohta on jo päivällisaika. Välipalalla on useimmiten smoothieta ja hedelmää tai marjoja ja joskus puurokeksiä tai vastaavaa. Myös rusinat ovat mieluisia.
klo16-17 Päivällinen. Tämä ateria syödään koko perhe yhdessä ja välillä myös ulkona. Joskus myös muuten vaan poissa kotoa, esimerkiksi serkkujen luona kyläillessä.
Klo17-18 koiran iltalenkki. Koiraa tulee käytettyä päivällä ulkona pikaisesti esimerkiksi päiväunien aikana, mutta illemmalla on sitten pidempi ulkoilu. Lapsi tulee mukaan joko repussa tai rattaissa.
Klo19 Iltapala. Jogurttia, hedelmää, marjaa, smoothieta, leipää… Iltapala menee aika samoilla linjoilla välipalan kanssa, paitsi isompana.
19.15 Iltapesu. Usein suihkuun jomman kumman vanhemman kanssa tai sitten kylpyyn. Molemmat ovat mieluisia. Suihkussa viihtyisi sen verran hyvin että sinne yritetään livahtaa muinakin aikoina, ja suihkussa käydessä ovi pitääkin laittaa kiinni, jotta tyyppi ei juokse hanan alle vaatteet päällä.
19.30 Maitoa eli iltaimetys, vielä toistaiseksi. Välillä maistuu ja välillä ei. Tämä kerta jäänee pois ennen aamua.
19.45 Iltasatu. Unipupu Haisu kainaloon ja iltasadun lukeminen omassa huoneessa.
Klo20 Nukkumaan.
Liikkuva arki
Tyypillisesti olemme arjessa paljon liikkeellä, mistä molemmat nautimme kovasti. Lapsi tykkää seurata ympärillä olevaa hälinää ja nauttii seurasta. Näemme paljon minun ystäviäni, joista useimmilla on myös lapsia ja voimme helposti vain viettää päivää jonkun kotona porukalla. Lapset syövät ja nukkuvat jossain välissä päiväunia ja me aikuiset saamme jutella rauhassa lasten leikkiessä. Monesti olemme kotona vasta päivällisaikaan, mutta ruoka- ja uniajat pitävät toki liikkeellä ollessakin. Tosin päivällinen venähtää joskus myöhemmäksi, mutta ruoka-ajat ovat aika joustavat lounasta lukuun ottamatta.
Viime talvena tuli käytyä paljon myös lounaalla ulkona ja kahviloissa, mutta se on vähentynyt huomattavasti. Osin siksi, että siihen kuluu törkeästi rahaa ja osin siksi, että kävelemään alkanut menevä lapsi ei saa kahvilakokemuksista irti ihan samaa iloa kuin äitinsä. Toki ruoka-aikoina hän viihtyy pöydän ääressä hyvin. Meillä on myös joitakin harrastuksia. Maanantai-iltaisin on vauvauinti, ja syyskauden kävimme tiistaisin iltapäivällä vauvasirkuksessa. Keväällä olisi puolestaan tarkoitus mennä taaperotanssiin.
Koska olemme paljon liikkeellä, esimerkiksi koiran iltalenkit tehdään yhdessä vain kotipäivinä. Jos olemme olleet päivän poissa ja tulemme kotiin vasta päivälliselle, lapsi saa jäädä rauhassa leikkimään kun joko minä tai mies käytämme koiran lenkillä. Keväällä sekin jo muuttunee, kun selviää niin paljon vähemmällä pukemisella ja lapsenkin on helpompi liikkua ulkona. Miten odotankaan niitä päiviä kun voimme heti aamusta sännätä ovesta ulos pelkät kengät ja ehkä huppari päällä!
Päiväunien ajoitus keskelle päivää rajoittaa tekemisiä enemmän kuin kaksien päiväunien rytmi, jolloin unien aikana oli helppo siirtyä paikasta toiseen. Toisaalta päiväunet ovat nyt pidemmät ja niiden aikana saa itsekin viettää mukavaa päivälepoa lukien tai torkahtaen tai käyden vaikka lenkillä miehen jäädessä kotiin.
Rytmin hyviä puolia on ennakoitavuus. Koska tietää mitä suunnilleen tapahtuu mihinkin aikaan päivästä, voi suunnitella menot sen mukaan. Turha esimerkiksi ajatella lähtevänsä kahville kesken päiväunien. Poikkeustapauksia tulee tietysti aina olemaan, ja niihin onkin mielestäni löydettävä joustoa kaikkien osalta. Kun se perusarki säilyy tasapainossa, poikkeuksillekin on tilaa.
lue myös