Miten helpottaa arkea? Lue mun vinkit
0
Arki on joskus raakaa. Se osaa olla myös todella kivaa. Arjessa on tietty tasapaino, josta tykkään. Olen aika suunnitelmallinen tyyppi, ja sikäli arki sopii mulle hyvin. Mutta ei siitä pääse mihinkään, että jatkuvasti aikaa on liian vähän ja tekemistä liian paljon. Miten helpottaa arkea, kun kaikki tuntuu jatkuvasti romahtavan päälle (ja sekin on koettu)? Itse olen löytänyt muutamia keinoja, joilla jaksaa arjessa paremmin ja jää sitä aikaa myös muuhun kuin pakolliseen. Kaikki ei tietenkään ole mahdollisia kaikille, mutta toivottavasti jokainen pystyy löytämään niitä pieniäkin keinoja helpottaa. Koska arjesta se elämä pääosin muodostuu, ja sen tulisi tuntua hyvältä ja onnelliselta. Vaikka lounas usein tulisikin syötyä töitä tehden.
Miten helpottaa arkea – omat keinot
Ruokatilaus netistä
Tämä on etu, josta en enää luovu! Etenkin nyt kesän aikana meidän perheen kokoonpano vähän vaihteli, eikä kauppatilausta tullut tehtyä säännöllisesti joka viikko. Ja ei kamala miten inhosin raahata niitä kauramaitoja ja hedelmiä kaupasta kotiin! Sitten myös jätin vain menemättä kauppaan, vaikka kotona ei oikein enää ruokaa ollutkaan. Kauppatilauksen tekeminen netissä sai alkunsa korona-aikana, ja se tuntui olevan silloin tapana monilla kun miettii miten palvelun suosio räjähti. Alkuun sitä piti höpsönä, mutta vitsi miten kiva palvelu se onkaan. Tilaus onnistuu nopeasti, ei yleensä maksa Helsingissä edes extraa, on haettavissa varsin joustavasti ja säästää jopa rahaa, koska tilausta tehdessä hinnan näkee koko ajan ja tilausta voi säätää tarpeen mukaan. Tuotteiden vertailu on helppoa ja etsimänsä tuotteet löytää helposti haun kautta. Kauppaan ei tarvitse käyttää ylimääräistä aikaa, ja se aika on käytettävissä ihan kaikkeen muuhun. Meille tämä on todellakin tullut jäädäkseen.
Lue myös:
Kannattaako kauppakassitilaus?
Kauppakassitilaus tuli – mitä sieltä löytyy?
Ei omia vakituisia harrastuksia
Tämä on vähän kinkkinen, koska ne omat vakituiset harrastukset toisi nimenomaan omaa aikaa ja sitä kautta parantaisi jaksamista. Omalla kohdalla olen vaan todennut, etten halua sitoa aikatauluja enää yhtään enempää, vaan pikemminkin vapauttaa niitä. En siis kuulu tällä hetkellä yhteenkään liikuntakeskukseen, kuntosaliin, taidepiiriin tai kirjakerhoon. Nada. Sen sijaan käyn tekemässä juttuja yhdessä lapsen kanssa tai miehen kanssa, kavereiden kesken tai itsekseni silloin kun se sopii. Jooga apin kautta voin joogata kotona kun on aikaa, tai lähteä lenkille ulos. Ne onnistuu milloin ja missä vain. Ei ole paineita ehtiä jumppatunnille keskiviikkona puoli viideksi, järjestää lapsenhoitoa tai ruokailuja valmiiksi. Voin vaikka napata lapsen mukaan lenkille tai joogata aamulla ennen töitä. Jos tiistaina ei onnistu, niin ehkä sitten keskiviikkona. Liityn varmasti johonkin liikuntakeskukseen kun napero on isompi ja omissa menoissaan aina koulun jälkeen, mutta tähän hetkeen tää on just hyvä. Lenkille lähtee aidosta halusta ja kehon ja mielen sitä vaatiessa, ei siksi, että se nyt sattui olemaan kalenterissa (sitäkin on nimittäin tehty).
Etätyö
Etätyö ei ole mahdollinen kaikille eikä varsinkaan kaikissa ammateissa, mutta jokainen etätyötä tekevä perheellinen ymmärtää varmasti sen edut. Säästyy päivästä ihan huimasti aikaa, kun työmatkaa ei tarvitse tehdä joka päivä. Työpäivän voi aloittaa heti aamutakissa kahvikuppi kädessä, ja lopettaa ajoissa että ehtii perheen kanssa syömään. Multa menee kaksi tuntia päivässä työmatkaan, joten tämä on todellakin iso etu. Toimistopäivinä ehdin kotiin juuri ennen kuin lapsi menee iltapalalle, joten en näe miten se voisikaan onnistua viisi kertaa viikossa ilman, että kaikki kärsittäisiin. Joten etätyö on ihan unelma, enkä ole siitä valmis luopumaan. Joskus on viikkoja, kun toimistolla kuluu aikaa enemmän, ja sitten viikkoja, kun siellä ei ole käynyt ollenkaan. Ihanteellisesti toimistolla käy pari kertaa viikossa, ja muuten teen kotoa. Hybridimallissa saa molemmista maailmoista ne parhaat puolet irti ilman oman tai perheen jaksamisen uhraamista. Lisäksi saa niitä verkkarityöpäiviä, jolloin ei ole ihan must pestä tukkaa edellisenä iltana.
Kirkasvalolamppu
Monen mielestä humpuukia, ja ei mulla ole tutkimustuloksia sen toimivuudesta, mutta mulla toimii. Se piristää, lohduttaa, hellii – mitä muuta sitä pimeän syksyn ja talven aikana tarvitsee? Kirkasvalolampusta muodostuu myös ihana rutiini, joka herättelee niitä mielihyvähormoneita sen sijaan, että keskittyisi kaatosateeseen ulkona. Aamuisin vaan aurinko päälle ja imemään mahdollisimman paljon valoenergiaa, jolla jaksaa.
Omia hetkiä väliin
Oma aika on tosi tärkeää. Ne hetket, kun saa olla ihan yksin puhumatta kenellekään. Käydä kävelyllä, juoda kupin kahvia, kuunnella äänikirjaa tai katsella omia telkkariohjelmia. Venytellä, somettaa – ihan mitä vain omaa. Mun huono tapa on nukkua liian vähän, koska haluan herätä aamulla ennen muita ja viettää hetken rauhassa. En käynnisty aamulla ihan hetkessä, ja parasta on saada olla omissa oloissaan ja hiljaa, kunnes alkaa herätä. Viikonloppuisin on ihana herätä lapsen kanssa ja aloittaa aamu yhdessä, mutta arkena siinä on heti aika kiire. Pitää lähteä päiväkotiin, pestä hampaita, pistää itsensä valmiiksi. On stressi jo heti herätessä. Uni on älyttömän tärkeää, mutta en ole vielä ratkaissut miten saisin molemmat. Tarpeeksi pitkät yöunet ja sen oman aamuhetken. Ehkä aamuhetken pituudesta pitää vaan lyhentää. Tai ottaa se vain muutaman kerran viikossa. En tiedä. Tulee myös aika, kun lapsi herää itse kouluun eikä tarvitse ”hoitamista” aamuisin. Sitten koittaa myös enemmän joustoa omiin aikatauluihin. Mutta nyt ne omat hetket on tosi tärkeitä, että jaksaa olla niin vahvasti läsnä muina hetkinä.
