Miten puhua lapselle kuolemasta?
0Kuolemasta puhuminen on minulle todella vaikea aihe. Se on asia minkä haluaa vain jättää mielessään taka-alalle ja olla aktiivisesti miettimättä, koska jos siihen uppoutuu yhtään enempää, olosta tulee todella ahdistunut ja pelokas. Kuolema pelottaa minua valtavan paljon. Vuosien varrella olen löytänyt joitakin keinoja helpottaa oloa aiheen keskellä, mutta edelleen se kauhistuttaa. Varsinkin nyt, kun minulla on myös lapsi. Ajatuskin siitä, että hänelle tapahtuisi jotakin tai joutuisin itse jättämään hänet, salpaa hengityksen. Kuolema on silti alati läsnä ja niin tiivis osa elämistä, että väkisinkin se tulee esiin. Ihan Disneyn piirretyistä oikeisiin lähipiirin ihmisiin, lapsi joutuu vastakkain kuoleman kanssa lukuisia kertoja elämässään. Miten puhua lapselle kuolemasta ja auttaa häntä käsittelemään asiaa, joka on itsellekin pelottava?
Tehtävänä suojella
Minä olen vanhempi. Minun tehtäväni on olla se turvallinen aikuinen, joka luo kotiin luotettavan ja vakaan ilmapiirin. Sinänsä on ihan sama mitä asioita itse pelkään, koska minun tehtäväni on vähentää lapsen pelkoja, ei siirtää omiani eteenpäin. Muistan itse hyvin vahvasti miten olen ajatellut kuolemaa jo lapsena ja valvonut iltaisin pimeässä yrittäen saada kiinni siitä mitä se tarkoittaa. Mitä kuolemassa tapahtuu ja mitä sitten on edessä – vai onko mitään.
Kuoleman kohdalla toivoisin, että osaisin uskoa tuonpuoleiseen ja siihen, että elämä jatkuu taivaassa. Se olisi valtavan lohdullista. Mutta se ei ole osa minua. Uskon siihen, että jotakin ihmeellistä tässä maailmassa on ja että mahdollisuuksia on vaikka mihin. Miettikää nyt vaikka avaruutta ja miten erikoinen sekin on. Luonto on ihmeellinen. Mistä sitä tietää mitä toisella puolella odottaa?
Koiran kuolema
Oikeastaan ensimmäisen kerran meidän lapsi tuli tutuksi kuoleman kanssa koiramme kuoltua viime keväänä. Se tapahtui silti aika pimennossa, eikä hänelle selvinnyt mistä oli kyse. Olimme juuri lähteneet mökille, ja yllättäen sairauskohtauksen saanut koiramme piti lopettaa seuraavana päivänä (lue täältä). Se vain katosi.
Tavallaan se katoaminen konkretisoi sen mitä kuolema on, kun joku vain poistuu paikalta. Lapsi näki minun itkevän ja olemme usein puhuneet siitä, miten meillä on kaikilla ikävä. Vältin tiettyjä sanontoja, kuten pois nukkumista, ettei kuolemaa liitetä millään tavalla nukkumiseen. Englannin passed away on siinä mielessä hyvä ilmaisu, että se kertoo jonkun ikään kuin siirtyneen muualle. Minä olen puhunut suoraan kuolemasta. Kuolema ei sanana ole vaarallinen, ja siinä on jopa kaunis sointu.
Vaikeinta on ollut vastata kysymykseen miksi. Miksi Vilho kuoli? Olen sanonut, että oli sen aika. Olen sanonut, että nyt sen on hyvä olla ilman kipuja ja se jaksaa juosta ja leikkiä ihan kuin pentuna. Ei sairastamisesta tai vanhuudesta oikein voi puhua sen enempää kuin nukkumisestakaan, jotta kuolemaa ei tarvitse pelätä aina jonkun ollessa kipeä tai vanha. Se on hemmetin vaikeaa. Kuolemaa tulee esiin elokuvissa, kun Bambin äiti ammutaan tai Simban isä jää vauhkoontuneen lauman jalkoihin. Ne ovat onnettomuuksia, joissa syy-seuraussuhde on selkeä.
Vielä vuosi sitten koira kulki mukana?
Kuolema mielessä
Viime aikoina lapsi on itse puhunut kuolemasta. Sanonut, ettei halua ikinä kuolla ja toivottanut minulle hyvää yötä sanoen, että älä äiti ikinä kuole. Siinä ei oikein tiedä mitä sanoa. Toistaiseksi olen vain todennut ettei hänen tarvitse sellaisia miettiä. Mutta enhön voi myöskään valehdella, ettei niin kävisi. Jossain vaiheessa täytyy sanoa, että joskus kaikki kuolevat. Mutta en halua jättää häntä niiden käsittämättömien suurien ajatusten pariin illalla nukkumaan mennessä. Joskus ne ovat silti edessä.
Täytyy löytää siis keinot puhua asiasta ilman, että siitä tulee ahdistavaa. Antaa hänelle keinoja käsitellä käsittämätöntä ja oppia elämään sen läsnäolon kanssa vajoamatta synkkyyteen tai pelkotiloihin. Itse tosiaan yritän vain pitää ajatuksen taka-alalla, mutta sen lisäksi minua jotenkin lohduttaa se tosiasia etten ole tässä yksin. Kaikilla on sama edessä. Ne elämää suuremmat julkisuuden henkilöt, joiden elämä tuntuu olevan silkkaa satua. Legendat. Jokainen meistä. Koska se koskee meitä kaikkia, se ei voi olla niin pelottavaa ja kammottavaa. Me kaikki olemme tässä yhdessä, ja se tuo minulle valtavan paljon turvaa.
Jos aihe pysyy nyt esillä, koitan varmaan edelleen välttää sen syvällisempiä keskusteluja ja vain todeta ettei siitä tarvitse huolehtia ja että hänellä on kaikki hyvin. Koirasta puhuessa voimme todeta että ikävä on ja muistella aikoja yhdessä. Olen aiemminkin sanonut, että Vilho elää meidän muistoissamme ja siitä voidaan puhua ja katsella kuvia aina kun siltä tuntuu. Mutta Vilho kuoli, koska se oli sen kannalta parempi. Oli sen aika. Kaikki kovin epämääräistä, mutta kenties kuitenkin ikätasoon sopivaa. Lisäksi hän keksi itse hurjan hienosti Leijonakuningasta katsoessa, että Simban isä elää sumussa. Se oli minusta hieno oivallus. Siihen voimme palata myös myöhemmin, sillä myös minä haluan ajatella, että kuolleet voivat edelleen olla läsnä, tarkkailla ja suojella meitä joka puolella ympärillä. Olla olemassa siellä sumussa.
Onko teillä jakaa vinkkejä miten asiasta voisi lempeästi keskustella?
SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?
Millaisia vaatteita lapselle? Meidän suosikit!
Kaupallinen yhteistyö: Kaiku Kids
Itse vähän yllätyin siitä, miten pienenä tuo tyyppi alkoi kiinnittämään huomiota omiin vaatteisiinsa. Välillä on aamuisin täysi sota päällä, jos on väärän väärinen paita tai sukat, jotka eivät miellytä. Pakkohan häntä on siinä kuunneella, koska vaikka miten pienestä lapsesta onkaan kyse, en voi pakottaa häntä pukeutumaan vaatteisiin, joista hän ei pidä. Pidän huolta siitä, että vaatteet ovat tarkoituksen ja sään mukaisia, ja yritän vähän haastaa kokeilemaan uudenlaista. Kummasti itselle tuo iloa nähdä lapsi omaa silmää miellyttävissä vaatteissa. Itse asiassa, harvoin tulee nykyään hankittua itselleen vaatetta – automaattisesti päätyy aina lastenvaatteiden puolelle! Mutta millaisia vaatteita lapselle on hankittu?
Kestävää ja mukavaa
Etenkin koronan aikana, kun arki on pyörinyt aiempaa vahvemmin ihan kotipiirissä, vaatteissa olen keskittynyt mukavuuteen. Ne saavat olla siistejä, niihin voi kuulua mekkoja, mutta ne ovat arkivaatteita, joissa voi venkuilla, hyppiä, kiemurrella ja touhuta. College, trikoo ja puuvilla ovat kova sana.
Nykyään hankin lapselle kokoa 98/104, ja hänen pituutensa on 92 senttiä. Huima kasvu ollut taas vuodessa. Koko tuntuu suurimmassa osassa aika passelilta. Kun samaa kokoa ehditään käyttää pidempään, vaatteisiin raaskii panostaa ihan eri tavalla. Vauvakoot vaihtuivat nopeasti ja saimme paljon vaatetta kierrätettynä ja lahjaksi, niin omat hankinnat eivät nousseet samalla tavalla esiin. Nyt pukeutuminen on osa myös lapsen persoonaa ja tuokin vahvasti esiin sen millainen tyyppi hän on ja mistä tykkää. Tämä napero on ollut alusta saakka kovin tyttömäinen tyttö, niin sanotusti. Rakastaa pinkkiä, gllitteriä, mekkoja ja röyhelöitä. Sinänsä helppoa, koska niitähän pikkutytöille tuntuu löytyvän enemmän kuin tarpeeksi. Haastavampaa onkin sitten totuttaa myös muunlaiseen valikoimaan, ettei kulje ihan vaahtokarkkina joka päivä. Musta yleensä uppoaa myös, mikä lämmittää tämän äidin sydäntä suuresti.
Vaatteiden kestävyys on erityisen tärkeää, kun samaa vaatetta käyttää pidempään. Sitä pestään usein, ja parissa pesussa haalistuvat ja venyvät vaatteet alkavat vain ärsyttää. Lisäksi vaatteella säilyy hyvä arvo myös seuraavalle käyttäjälle, kun se pysyy hyväkuntoisena vaikka käytetty onkin. Laatu on myös miellyttävän materiaalin takuu. On tärkeää, että vaate hengittää ja tuntuu mukavalta ihoa vasten. Vai miten moni aikuisista haluaa käyttää melkein muoviselta tuntuvia materiaaleja, joiden alla kiehuu kuin elmukelmuun käärittynä?
Vastuullisempia valintoja
Vastuullisuus ja kotimaisuus on alkanut olla yhä suuremmassa roolissa vaatevalinnoissa. Etenkin lastenvaatteet, joita löytyy kotimaisilta valmistajilta vaikka kuinka, tuovat valtavan hyvän mielen kun tietää samalla tukevansa suomalaista työtä ja vastuullisia valintoja.
Yksi ikisuosikkini on tietysti ihana Metsola, jolta löytyy uniikkia, laadukasta ja perusarkeen sopivaa vaatetta aina vauvoista kouluikäiseen. Metsolaa on meillä kaapissa enemmänkin. Mätsäävät pipot sekä minun että isänsä kanssa, haalaria, collegepöksyä, legginsiä, mekkoa ja paitaa. On merinohuivia ja sukkahousua. Tässä on vaatemerkki, jolta löytyy ulkohaalareita lukuun ottamatta kaikki mitä lapsen perusvaatevalikoimaan tarvitsee. Ainut vika ettei samaa löydy aikuisten koossa, koska esimerkiksi striped paidat olisivat aivan ihania myös itselleni!
Tämä Metsolan overalls haalari on niin ihana etten kestä! Mikä parasta, lapsi saa sen helposti itse auki ja melkein myös kiinni vessassa käydessään, mikä monien haalarien kanssa on ongelmallista. Meillä on tämä ruskea ja pinkki. Aivan ihana polvisukkien kanssa! Ja sen verran ohut, että menee myös kesällä.
Välillä mietin pitäisikö repertuaaria vähän laajentaa, mutta toisaalta miksi? Eipä siitä haittaa ole, vaikka lapsi olisi päästä varpaisiin yhtä Metsolaa, jos se molempia miellyttää. Tuntuu, että millaisia vaatteita lapselle ikinä etsiikään, Metsolalta löytyy aina vaihtoehtoja.
Gugguu on tuttu monille luksusmerkkinä, ja esimerkiksi ihanat toppahaalarit ovatkin todella hintavia. Niitä olen ihaillut joka vuosi, mutta en ole raaskinut vielä ostaa. Sen sijaan asusteita meillä on ollut, ja Gugguuta löytyy käytettynä muun muassa Torista todella hyvin. Ihana sininen frillamekko on esimerkiksi todella hyvässä kunnossa, värit edelleen tasaiset ja materiaali kunnossa. Ihana mekko ihan vaan päiväkotiinkin! Papu, Kaiko ja Kivat ovat takuuvarmoja. Tsekkaan aina ensin Torin valikoiman, ennen kuin tilaan uutena, sillä kaikissa näissä laatu kyllä kestää käyttäjältä toiselle.
Kevennystä väreillä
En ole missään nimessä luksusmerkkien tai sinänsä brändien perässä menevä ihminen, vaan pidän pelkistetystä tyylistä ja suosin merkkejä, joiden tiedän takaavan hyvän laadun. Omassa pukeutumisessani olen aika väritön ja lapsellakin on melko paljon ihan vaan yksiväristä harmaata, valkoista ja mustaa, mutta hän on myös 3v ja rakastaa pinkkiä, hevosia, Pipsa Possua ja värejä. Kyllä hän saa niitäkin käyttää.
Valitettavan paljon ne kuosit vaan löytyvät halpahallivalikoimista, joita en periaatteesta viitsi hankkia. Pipsat päätyvät sitten lähinnä sukkiin. H&M on tässä se tasapainoilun toinen puoli, josta välillä löytyy joku kovin tykätty kuosi, vaikka se ei laadultaan parasta olisikaan. Bambi huppari ja Minni Hiiri yöpaita tuovat kuitenkin suhteessa paljon iloa sen aikaa, kun niitä käyttää. Ja onneksi henkkamaukka on viime vuosina panostanut suuresti vastuullisuuteen esimerkiksi kierrätyksen osalta. Esimerkiksi parit trikoosortsit hankin sieltä viime kesäksi, kun ei sitä ikinä alkukesästä tiedä millainen lomakausi on tulossa ja onko sortseille edes tarvetta. No eipä melkein ollutkaan, kun uv-tamineissa sai mennä suurimman osan kesästä mökkipihassa pitkin päivää!
Heppalippis oli oma valinta ja kesällä kova juttu.
Helppo verkkokauppa laadukkaille vaatteille
Olen käyttänyt tämän vuoden aikana runsaasti ihanaa ja monipuolista Kaiku Kidsin verkkokauppaa, minne on ollut blogin kautta käytössä alekoodi. Tykkään todella paljon helppoudesta, kun yhdestä verkkokaupasta löytyy laaja valikoima, jonka tietää olevan laadukas ja tarjoavan paljon vaihtoehtoja. Kaiku Kids on kuopiolainen lastenvaatekauppa ja verkkokauppa, jonne yrityksen omistaja Emmi Iskanius on kerännyt kokoelman suoranaisia aarteita. Merkkejä löytyy niin Metsolalta, Kaikolta, Papulta, Mainiolta kuin Name it:ltä – ja se on vasta alkua. Voit kurkata kaikki brändit täältä.
Kuvissa näkyy omia suosikkilöytöjäni Kaiku Kidsiltä, joissa lapsen mielipidettä on kuunneltu tarkkaan. Ihana puhvihihainen collegepaita oli järjettömän söpö päiväkodin valokuvauksessa, ja Silly Silas henkselihousut ovat itsessään yksi syy miksi haluaisin viisi lasta lisää. Osa näistä tuotteista on Kaikulta loppu, mutta tsekkaa ihmeessä muut vaihtoehdot! Esimerkiksi Metsolan uusia mallistoja tulee valikoimaan samanaikaisesti Metsolan oman verkkokaupan kanssa. Millaisia vaatteita lapselle sitten etsiikään, täältä takuulla löytyy. Kuten osasta kuvia näkyy, vaatteet ovat olleet rakastettuja ja käytössä 🙂
Ihana ja monipuolinen Kaiku Kids!
Vitsit odotin talven tuloa että saa tämän järjettömän söpön Mainion kypäräpipon käyttöön! Katso myös muut valikoiman pipot!
Metsola pupu haalari – ihan paras loppukesän ja alkusyksyn ulkoiluun, ja ihanan lämmin talven sisävaate. Myös muita haalareita löytyy!
Paras ja niin lapsen itsensä näköinen syyssetti, joka toivottavasti mahtuu vielä myös keväällä (aika reilut kyllä otin, mutta you never know…). Name it softshell haalari, Metsolan tupsupipo ja merinohuivi.
Kaiku Kids on loistava esimerkki kotimaisesta yrityksestä, jossa näkyy vahvasti omistajansa oma arvomaailma ja tausta. Valituissa vaatteissa korostuu korkea laatu, käytännöllisyys ja ihanat yksityiskohdat. En voi kuin suositella! Jos etsit korkealaatuisia ja kauniita lastenvaatteita, joissa lapsikin aidosti viihtyy, kurkista Kaiku Kidsin valikoimaa. Sieltä löytyy myös ulkovaatetta jokaiseen vuodenaikaan ja ihania asusteita. Myös aikuisille 😛
