Koukutuin aikanaan Persianlahden risteilyllä (katso matkakertomus tästä ja risteilykertomus tästä) aika täysillä herkullisiin laivalla tarjottuihin mousseihin, joita saatoin viikon aikana nautiskella vähän liikaakin! Vaikka pari viimeistä päivää moussea tuli jo korvista ulos, mietin silti jo valmiiksi millaisia mousseherkkuja teenkään kotona. Tämä täydellisen kuohkea ja täyteläinen maidoton mansikkamousse on yksi niistä.

Vaikka matkalla laivalta löytyi paljon erilaisia sokerittomia ja gluteenittomia mousseja, kyllä ne silti tuntuivat omassa olossa ja kehossa pidemmän päälle kehnolta. No, loma on lomaa eikä siinä mitään, mutta koska haluan voida hyvin ja ruualla on siihen valtava vaikutus, panostan kotitekoisen moussen ravitsevuuteen ja terveellisyyteen. Vaikka mousse onkin herkuttelua, se voi olla silti astetta fiksumpaa herkuttelua. Sen vuoksi tässä mansikkamoussessa on niin proteiinia, hyviä rasvoja kuin kuituja. Se maistuu makealta ja mansikkaiselta (muistuttaa itse asiassa paljon mansikkarahkaa) ja on koostumukseltaan ihanan vaahtomaista, kuohkeaa herkkua!

Mansikkamousse on ollut yksi suosikki herkuistani jo pitkään, katso vaikka ohje maukkaaseen raakaan mansikkamousseen. Kun mousseen vielä lisää tämän ohjeen mukaisesti kasvipohjaista jogurttia, silkkisen sileää tofua ja runsaasti niitä marjoja, saa mansikkamoussesta samalla myös täyttävän ja ravitsevan välipalan, iltaherkun tai makean jälkiruuan. Ohjeen makeutus on vapaaehtoinen, ja sitä voi myös toki halutessaan myös vähentää tai lisätä omien mieltymysten mukaan. Jos haluat moussesta kevyempää, voit vaihtaa turkkilaisen jogurtin vaikka maustamattomaan soijajogurttiin. Huomioi kuitenkin, että silloin mousse ei ole yhtä kermaista ja paksua.

Näin talven keskellä tämä maidoton mansikkamousse on tehty pakastemansikoilla, mutta se onnistuu oikein hyvin myös tuoreilla.

Tällä ohjeella tulee neljä isoa annosta.

Maidoton mansikkamousse

250 g mansikoita (sulana)

250 g kasvipohjaista turkkilaista jogurttia

225 g silken tofua

3 rkl agavesiirappia

1 rkl psylliumia

3/4 dl kookosöljyä (sulana)

Anna mansikoiden sulaa. Sekoita tehosekoittimella tai sauvasekoittimella yhteen kaikki muut ainekset paitsi psyllium ja kookosöljy.

Sulata kookosöljy vesihauteessa juoksevaksi. Lisää mansikkaseokseen sula kookosöljy sekä psyllium, ja sekoita vielä uudelleen. Pidä huolta, ettei kookosöljy pääse hileyttmään seokseen vaan sekoittuu sileäksi.

Kumoa mansikkamousse erilliseen astiaan tai suoraan annoskulhoihin, ja laita jääkaappiin tekeytymään muutamaksi tunniksi tai yön yli. Mousse on valmista, kun se on paksua ja lohkeavaa eikä valu lusikasta.

Tämä ihana mansikkamousse on maidoton, gluteeniton ja melkeinpä sokeriton marjaherkku, jota kelpaa nautiskella vaikka joka päivä. Uskoisin, että etenkin kesän mansikkasesongin marjoista valmistettu mousse ei todellakaan lisämakeutusta edes kaipaisi.

Tätä moussea kannattaa ehdottomasti kokeilla myös muilla marjoilla. Olen tykännyt käyttää silken tofua erilaisissa vanukkaissa ja mousseissa, koska se tekee niistä samettisen pehmeitä ja täyteläisiä ja samalla ravitsevampia. Maidoton mansikkamousse saa tofusta juuri sen täydellisen kuohkean, täyteläisen koostumuksensa.

Viime matka Miamiin ja Karibian risteilylle tehtiin lapsen kanssa kahdestaan. Hän täytti juuri joulukuussa seitsemän ja on siis ekaluokkalainen. Vaikka me on oltu paljon liikkeessä ja tehty asioita keskenään ihan ensi hetkistä asti, oli tällainen ulkomaanmatka ensimmäinen laatuaan. Etenkin risteilyllä sain kuulla useampaan kertaan ihmettelyä muilta matkustajilta, että olemmeko me tosiaan reissussa kahdestaan. Lapsen kanssa reissussa on itse asiassa ihan tosi helppoa ja sujuvaa, etenkin kun on matkustamiseen tottunut lapsi. Meillä meni ihan tosi hyvin.

Haluan korostaa, että tässä puhutaan nyt vain meistä kahdesta. Minusta ja minun lapsestani, eikä tietenkään tilanne ole samanlainen kaikilla. Samalla olen kuitenkin huomannut miten monia epäilyttää lapsen kanssa keskenään liikkuminen ja asioiden tekeminen, ja se on tosi sääli, koska tällainen yhteinen aika on ihan mielettömän arvokasta. Kuten kenen tahansa kanssa, myös lapsen kanssa toisiaan oppii tuntemaan matkustellessa entistä paremmin. Se yhteinen aika poissa kotoa sitoo yhteen ja antaa kokemuksia, joita ei saa mistään muualta. Joten jos jotain, niin tällä haluan vain kannustaa kaikkia kokeilemaan. Matka voi olla lähelle tai kauas, mutta se kotoa ja arjen kuvioista irtautuminen ja yhteisen ajan ottaminen on huikean arvokasta.

Lapsen kanssa matkustamisen kolme tärkeintä

Me on matkusteltu lapsen kanssa tässä vuosien varrella muutenkin, ja tehty kahdestaan muun muassa teatterireissuja eri puolille Suomea. On käyty Tallinnassa ja Tukholmassa sekä kaukomatkoilla, ja vietetty aina kesäisin pitkiä pätkiä mökillä. Poissa kotoa oleminen on siis hänelle varsin tuttua.

1. Matkateosta tehdään mahdollisimman helppoa

Meillä matkustamisessa auttaa se, että lapsi todella tykkää matkustella. Hän rakastaa lentämistä ja nauttii junamatkoista, eikä autossa istuminenkaan ole hullumpaa. Näillä matkoilla hänellä on harvinainen tilaisuus pelata ipadilla pelejä, ja hän ottaa siitä ilon irti. Oma periaate on, että kun pelaamista ei arjessa oikeastaan tapahdu kuin joinakin yksittäisinä poikkeuskertoina, matkaa tehdessä sen kanssa ei tarvitse katsoa kelloa. Mikä tahansa saa sen paikoillaan istumisen ja matkanteon tuntumaan helpommalta, niin siitä vaan. Joten lentokoneessakin napero käynnisti tabletin innosta hihkuen, napsi mukaan pakattuja eväitä ja uppoutui padille ladattujen pelien, elokuvien ja äänikirjojen maailmaan. Mukana oli myös tarra- ja värityskirjoja, joista säästin osan vasta kotimatkaa varten.

2. Eväät pelastavat usein

Erityisen tekemisen lisäksi oman lapsen kanssa on äärimmäisen tärkeää pakata evästä. Hän on varsin pieniruokainen, mutta nälän iskiessä täysi peto. Tähän meni aikaa oppia, koska en itse tunne nälkäkiukkua enkä osannut ennakoida sitä toisen ihmisen kohdalla. Kun sitten huomasin tietynlaisen raivostumisen tekevän tuloaan aika ruoka-aikojen venyessä, otin tavaksi kantaa mukana laukussa pientä purtavaa hätävaraksi. Smoothiepussit, välipalapatukat ja rusinat ovat matkassa mukana vakio, ja nytkin matkapäivinä sujautin aina aamulla hotellilta tai laivalta lähtiessä laukun pohjalle jotain evästä mukaan. Jos ruokaa tuli ostettua muuten, eväitä ei tarvittu, mutta usein ne jossain kohtaa päivää tulivat tarpeeseen.

3. Lomalla saa joustaa

Rutiineista ja aikatauluista joustaminen on sitten kolmas juttu. Monilla voi olla päinvastoin, että nimenomaan rutiineista on tosi tärkeää pitää kiinni että matka sujuu mutkattomammin, mutta meillä on toisinpäin. Ihan turha yrittää saada toista nukkumaan tai syömään tiettyinä aikoina, etenkään, jos matkakohteeseen on isompi aikaero. Lomalla rutiineista voi laskea irti. Mennään nukkumaan myöhempään ja syödään kun on nälkä. Toki aamu alkaa aamupalalla, mutta jos lounas jää välistä ja korvataan välipaloilla ja syödäänkin vasta illalla seitsemältä, se on ihan ok. Tärkeintä on seurata yleisfiilistä että on kivaa, ja edetä sen mukaan. Jos tekee mieli uida syömisen sijaan, niin sitten uidaan. Syödä ehtii hyvin sen jälkeenkin.

Matkalla syntyvä side

Ehkä kaikkein tärkeintä lapsen kanssa matkustamisessa ei kuitenkaan ole mikään yksittäinen käytännön vinkki, vaan se yhteinen rytmi, joka matkalla syntyy. Kun ollaan kahdestaan, ilman arjen hälinää ja aikataulujen päällekkäisyyksiä, asioille jää tilaa ihan eri tavalla. Jutellaan enemmän, nauretaan pienille jutuille ja ollaan aidosti läsnä. Lapsi näyttää matkalla usein puolia itsestään, jotka arjessa jäävät helposti piiloon. Hän on älyttömän reipas ja valmis seikkailemaan, kiinnostunut asioista ja ympäristöstä, ja suhtautuu ennakkoluulottomasti uuteen. Asiat, mitkä vaativat totuttelua (esimerkiksi ruoat Sri Lankalla viime vuonna…), tulevat tutuiksi ja saavat hänet lopulta jopa kaipaamaan niiden perään. Kun itse stressaan ehditäänkö seuraavalle lennolle, hän rauhoittelee että mennään sitten seuraavalla.

Tämä tyyppi on ihan täydellistä matkaseuraa, ja niin valtavan hauska ja kiva napero jakamaan tällaisia kokemuksia. Risteilyllä kanssamatkustajien kanssa jutellessa moni ihmetteli, että olemme reissussa kahdestaan ja samaan hengenvetoon ihaili miten reipas lapsi on. Kyllähän siinä näkyy se, että olen ottanut hänet pienestä pitäen mukaan menoihin.

Matka lapsen kanssa ei tarvitse olla täydellinen tai tarkasti suunniteltu. Riittää, että on avoin, joustava ja leikkimielinen. Vastineeksi saa muistoja, yhteisiä hetkiä ja sen tunteen, että ollaan tässä yhdessä, me kaksi vastaan maailma. Ja se on aika paljon.

Lue myös

Thaimaan reissu

Kokemuksia Sri Lankalta

Gdansk ja Sopot

SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?

Instagram

Blogit.fi  

Facebook

Parhaat ruokablogit