Mua varoiteltiin etukäteen, että Sri Lankassa ruoka on vielä eri tavalla tulista kuin muualla Aasiassa. Thaimaassa joitakin erittäin polttelevia annoksia syöneenä odotin kokemusta mielenkiinnolla. Ja lopputulemana olen syönyt huomattavasti tulisempaa ruokaa Thaimaassa kuin nyt Sri Lankassa. Itse asiassa kaipasin useaan annokseen tujumpaa makua. Sri Lankan ruokakulttuuri on monin tavoin intialaisen ruoan tyyppistä, ja sitten ei kuitenkaan. Perinteet ja maut ovat tälle saarelle ominaisia, ja onneksi päästiin nauttimaan niistä hyvällä kokemuksella.

Pääasiassa syötiin Hikkaduwassa rantaravintoloissa ja kadun varrella, ja näissä paikoissa oli jonkinlainen turistiote läsnä. Hinnat eivät olleet hurjia, mutta kuitenkin joitakin satoja rupioita enemmän kuin paikallisten suosimissa ravintoloissa. Retkillä syömiset meni välillä vähän miten sattuu – välillä tuli vastaan erinomaisia paikkoja ja välillä jäi syömättä kokonaan, ja lapsi eli päivän rusinoilla ja kokiksella. Sen verran tarkkoja oltiin, että katukeittiöt jäi täysin pois laskuista, eikä tuoreita salaatteja syöty. Hedelmiä ja mehuja sen sijaan kyllä, ja paljon, ja välillä söin lautasen reunalle laitetut kurkut tai kaaliraasteen. Pääasiassa ruoka oli kuitenkin kuumaa, enkä esimerkiksi tilannut salaatteja, vaikka välillä olisi tehnyt kovasti mieli.

Riisiä, riisiä, riisiä

Täytyy sanoa, ettei tee mieli riisiä hetkeen. Se oli kiva, että lapsikin oppi syömään riisiä, mitä ei ole aiemmin oikein mennyt. Rice & currya tuli syötyä useaan kertaan, ja etenkin kasviscurryt oli tosi hyviä. Erilaisiin kasvislisukkeisiin oli saatu mielettömän hyviä makuja. Prawnseja söin joka päivä, ja ihania mehuja papaijasta ja mangosta. Aamupalalla syötiin paikallisia aamiaislettuja eli hoppereita. Annokset oli valtavia.

Kaikenlainen deviled -proteiini on erityisesti Sri Lankan juttu, ja Deviled Prawns oli annoksena vähän turhan usein. Se oli alkuun hyvää, ja kyllähän niistä ravuista nauttii, mutta sitten se tomaattinen kastike alkoi tökkiä. Tomaattiset maut olivat muutenkin vahvoja, enkä sano että ne olisivat olleet pahoja, mutta niihin kyllästyi. Thaimaassa ruoka on jotenkin freesimpää, ja ne etikkaiset maut ja ihanat kastikkeet ovat ihan lempiruokani maailmassa. Sri Lankalla ruoka on hyvää, mutta ei niin hyvää. Tuoreet prawnsit ovat silti aina herkkua, ison annoksen niitä sai 2400–3600 rupialla, eli pyöreästi vähän alle tai vähän yli kympillä. Rice & curryt ja fried ricet olivat järjettömän kokoisia annoksia, ja halvimmillaan sellainen irtosi muutamalla eurolla.

Gluteenitonta ja maidotonta

Meidän ruokavaliolle onnistui hyvin, eikä kyllä oltu niin pilkun tarkkoja onko esim. curryyn lisätty vehnää. Lapselle otettiin ilman maitotuotteita, ja siinä sai olla tarkka, koska tykkäävät kyllä laittaa kaiken päälle sulaa voita tai gheetä. Mutta pyydettäessä ymmärsivät hyvin.

Vegejätskiäkin löytyi muutamaan otteeseen, ja parit mehujätskit kaupasta. Lapsi ei ollut erityisen innoissaan ruoasta, mutta alkukankeuden jälkeen söi riisiä ihan hyvällä ruokahalulla. Hänen lemppareitaan olivat hopperit hillolla, beef chop suye, riisi tomaatti(pasta)kastikkeella ja pekonimunakas. Välillä otettiin kaksi ruokaa ja annettiin hänelle osa, mutta yleensä sai oman annoksen, koska me ei haluttu tehdä liikaa kompromisseja omien ruokien mausteiden osalta.

Jos Sri Lankalla voisi syödä kaikkea, vaihtoehtoja olisi toki lisää, ja uskoisin että esimerkiksi rottu olisi ollut meille mieluinen. Myös aamupalalta olisi saanut french toastia, pannukakkua ja croissantia, mutta toisaalta olen iloinen, ettei näin ollut. Syötiin paikallisia makuja, kuten reissussa mun mielestä kuuluu. Täällä oli nimittäin tosi paljon italialaista, ja pizzaa ja spagettia olisi ollut joka ravintolassa.

Uusia makuja

Oli ihana huomata miten lapsi tottui kahdessa viikossa ihan uusiin makuihin ja annoksiin, eikä vetänyt pelkkää hampurilaista. Ranskalaisia oli joka tapauksessa lisukkeena aika monessa annoksessa. Jonkun kerran annos oli hänen mielestään liian tulinen, ja myönnyin putsaamaan ravuista kastiketta parhaani mukaan pois. Viidakkoretkeltä löydettiin kookosletut, jotka oli tehty maissijauhosta ja täytetty kookoksen ja hunajan sekoituksella. Vegaaniset banaaniletut tuli myös maisteltua pariin kertaan. Smoothiekulhot sen sijaan jäivät väliin, koska syötiin aamupalat hotellilla enkä ikinä muiden annosten jälkeen jaksanut niitä.

Mä söin aamupalalla hopperin munalla, lapsi hillolla tai paljaaltaan

Kyllä Sri Lankassa herkuttelemaan pääsee, etenkin, jos tykkää merenelävistä ja pyytää lisää potkua ruokiin. Omat lempparit olivat aamupalalla syödyt munahopperit, ne kookosletut, kasviscurryista ihana leafy greens ja chiliperunat sekä prawns tapenade. Ainoastaan yksi ruoka oli pahaa, ja siitä hetken ajattelin jo mahataudin iskevän. Tilattiin lapselle grillattua mustekalaa, ja ilman sitä voikastiketta annos maistui kaikkea muuta kuin tuoreelta mustekalalta. Jätettiin syömättä, eikä yhden maistiaisen jälkeen onneksi tullut ongelmia. Joten yhteenvetona: hyvää, edullista ja runsasta, mutta pidemmän päälle kyllästyttävää.

Prawns tapenade oli älyttömän herkullinen annos

SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?

Instagram

Blogit.fi  

Facebook

Parhaat ruokablogit  

Nyt on muuten niin hyvä resepti gluteenittomiin Runebergintorttuihin että korvat hörölle ja silmät auki! Cupcakesin tyyppisiksi muuntautuneet Runerbergintortut ovat kosteita, mausteisia ja täynnä ihanaa, makeaa vadelmakuorrutetta. Tästä ei meinaan tortturesepti parane! Gluteenittomat Runebergintortut ovat meheviä, kosteita ja aromikkaita – mitä parhaimpia helmikuun leivoksia!

Runebergintortut eivät ole suosikkejani, eivät kuten laskiaispullat. Onhan niitä tullut aikanaan syötyä, ja Runebergintortuissa on kyllä jotakin hyvin arvokasta. Tortut ovat tyylikkäitä, viimeisteltyjä leivonnaisia, jotka oikein valmistettuna eivät todellakaan ole kuivia, kuten jotkut kaupan rasioissa kuivumaan päässeet.

En halunnut perinteisiä torttuja, vaan kokeilla jotain modernia versiota. Cupcakesit Runebergintortuista onnistuivat mielettömän hyvin, maistuivat juuri sopivasti tortun ja mehevän muffinin sekoitukselta ja katosivat parempiin suihin saman tien!

Nämä gluteenittomat Runerbergintortut ovat myös vegaanisia ja ilman valkoista sokeria leivottuja. 

Kostutusliemi takasi täydellisen mehevän, pehmeän, kostean muffinin ja vadelmainen kuorrute kruunasi kokonaisuuden. Runebergintortun makuisia, mutta minun mielestäni niiin paljon perinteisiä parempia!

Taikinalla tuli 10 torttumuffinia, aavistukseen vajaa vuoallinen. Tässä vaiheessa voin jo kuitenkin luvata, että nämä ovat HYVIÄ, joten jos tiedät, että torttuja kuluu, tuplaa ihmeessä heti taikinan määrät.

GLUTEENITTomat RUNEBERGINTORTUt Kuorrutteella

Taikina

50g leivontamargariinia

1dl mantelijuomaa

1/2dl maustamatonta soijajogurttia (tai kaurajogurttia)

1dl vaahterasiirappia

1/2dl kookossokeria

1dl gluteenitonta kaurajauhoa

1dl mantelijauhoa

1,5dl riisijauhoa

1tl piparkakkumaustetta tai sekaisin neilikkaa, kanelia ja inkivääriä

2rkl kookosöljyä

1,5tl leivinjauhetta

Kypsennä uunissa 220 asteessa 5-10 minuuttia, kunnes taikina on ruskistunut ja aavistuksen kovettunut. Anna taikinan jäähtyä, jolloin se rapeutuu lisää. Murenna sormin piparimuruksi. Jos haluat, voit levittää osan muruista voidellun muffinivuoan reunoille.

Sekoita kaurajauho, loput mantelijauhosta, leivinjauhe ja psyllium keskenään ja lisää piparimurut (~3dl) jauhojen sekaan. Kaada nesteseos kuivien ainesten sekaan, ja sekoita ainekset huolella sekaisin. Lisää lopuksi mantelijuoma.

Kostutusliemi

3rkl rommia tai muutama tippa rommiaromia – voi korvata myös esim. omenamehulla

1/2dl vettä

1rkl kookossokeria

Kuorrute

2,5dl cashewpähkinöitä

1/2dl kookosmaitoa

2dl vadelmia (sulana)

3/4dl kookosöljyä

4rkl agavesiirappia

1rkl psylliumia

Sulata kookosöljy vesihauteessa. Sekoita kaikki muut ainekset tehosekoittimella sileäksi, lisää lopuksi kookosöljy ja sekoita vielä kerran.

Laita kuorrute pursotinpussiin tai pakastepussiin ja hetkeksi jähmettymään pakastimeen tai noin tunniksi jääkaappiin. Itse tein kuorrutteen jo edellisenä päivänä, joten kuorrutusvaiheessa se oli koostumukseltaan täydellisen paksua!

 

Keskelle voi jättää hillon mentävän kolon

 

Kun muffinit ovat jäähtyneet, pursota kuorrutetta muffinin päälle haluamaasi muotoon. Valuta keskelle nokare vadelmachiahilloa. Perusohjeen chia-hilloon löydät täältä. Siementen määrää voi hieman lisätä, jos haluat tähän tarkoitukseen jämäkämpää hilloa.

 

Ohjeella tulee tätä tarvetta suurempi määrä, mutta chia-hillo on niin monikäyttöistä (letuille! puuroon! jogurttiin!), että isommallekin satsille keksii käyttöä. Tai sitten vain pienennä määriä.

Tortut meheytyvät lisää seuraavaksi päiväksi, joten ne voi hyvin valmistaa etukäteen.

Säilytä valmiit tortut kuorruttamisen jälkeen jääkaapissa, mutta ilman kuorrutetta ne pärjäävät hyvin myös huoneenlämmössä. Ilman kuorrutetta muffinit voi pakastaa, ja kuorruttaa vasta tarjolle laitettaessa.

Säilytä gluteenittomat Runebergintortut kannen alla kosteuden säilömiseksi.

Tuo cupcake tuli hotkittua aika lailla välittömästi kuvaamisen jälkeen