Suosin vahvasti tekemislahjoja. Etenkin meidän joulukuussa syntyneelle lapselle kertyy yhden kuukauden aikana läjä uutta tavaraa, lelua, kirjaa ja askarteluvälinettä, joten meidän vanhempien on parempi jättää sellaiset siinä kohtaa hankkimatta. Jouluksi olen hankkinut pari erityistä lahjaa, jotka toivottavasti kestävät myös aikaa ja kerryttävät muistoja, mutta synttäreille panostin yhteiseen tekemiseen. Viime vuonna teimme koko perhe reissun Rovaniemelle katsomaan Joulupukkia, ja tänä vuonna vein lapsen viikonlopuksi Ruotsiin. Synttärireissu Tukholmaan oli sikäli hyvin erityinen, että mukaan lähti lapsen paras kaveri äitinsä kanssa. Oli muuten erittäin mukava viikonloppu!

Yllätysreissu lahjaksi

Perjantaina hain naperon päiväkodista yllättäen jo lounaan jälkeen. Koko reissuhan pidettiin siis salassa viimeiseen asti, jotta sillä pääsi ensinnäkin yllättämään ja toiseksi lievittämään stressiä, jos jotain menisikin pieleen. Tämä on just se aika vuodesta kun tauteja on liikkeellä erityisen paljon ja ajattelin, että jos joku sattuisi sairastumaan, matkan peruuntumiseen ei tarvitsisi pettyä vaan sitten vain muutettaisiin sen ajankohtaa.

Lapsi ja lapsen kaverit todellakin olivat ihmeissään, että miksi niin aikaisin olin hakemassa. Käytiin kotikautta pakkaamassa vähän kyniä ja vöritettävää sekä unileluvielä matkaan, ja mies heitti meidät kentälle. Tässä vaiheessa kohde oli selvillä, mutta seura ei. Kentällä sitten kerroin, että reissuun kuuluu vielä yksi yllätys, ja sillä hetkellä kaveri juuri tuli paikalle. Napero syöksyi riemusta kiljuen kaverin kaulaan ja toinen oli ihan ihmeissään. Muistaakseni sanoikin että ”tätä en kyllä osannut odottaa”😄.

Tutustumista Tukholmaan

Asuttiin Scandicin hotellissa keskustassa ihan rautatieaseman vieressä, joten liikkuminen oli varsin helppoa. Scandic no.53 tarjosi erinomaisen aamupalan kaikilla tutuilla herkuilla, ja meille gluteenittomille ja maidottomille oikein hyvän valikoiman. Lapselle paistettiin myös pyynnöstä omat letut, mikä taisi nousta matkan kohokohtiin. Huone oli pieni, mutta oikein riittävä. Meillä oli siis eri huoneet, mikä oli varsin hyvä, niin pääsivät molemmat lapset välillä rauhoittumaan. Ainut miinus oli, että tiloissa oli viileää, vaikka säädin kaikki lämmitykset täysille. Viikonlopun oli ihan tuntuva pakkanen, ja ikkunoista oikein hohki kylmää. Sängyllä hyppiminen oli ihan parasta viihdettä.

Ensimmäisenä iltana ohjelmaan kuului vain ravintolassa syöminen, ja silti nukkumaanmeno venähti aika lailla. Lauantaina vietettiin melkein koko päivä Skansenilla, missä oli joulumarkkinat, kotieläimiä ja akvaario. Se on niin kaunis ja tunnelmallinen paikka.

Akvaario oli itse asiassa tosi kiva. Siellä oli kaikenlaista matelijaa, ja pieni ”viidakko” missä hyppeli pikkuapinoita vapaana. Lapset tykkäsivät kovasti. Ja itsekin pääsi välillä sisälle lämmittelemään!

Upea Vasa museo

Sunnuntaina meillä oli vielä puolikas päivä, ja suunnattiin aamupalan jälkeen Vasa-museoon. Se on todella upea museo, jota suosittelen ihan kaikille! Sen lisäksi, ettäitse Vasa-laivan näkeminen siinä paikan päällä on aika mykistävää, on museossa paljon katseltavaa ja tehtävää aina interaktiivisista vempeleistä oikeisiin luurankoihin (turmassa menehtyneiden luurankoja – se tuntui aika hurjalta), minielokuviin ja pienoismalleihin. Museo tarjoaa mielettömän kosketuksen historiaan, joka resonoi myös lapsille. Heitä kiehtoi ajatus menneestä maailmasta, sen ihmisistä, Vasan turmasta ja suuresta laivasta.

Museon jälkeen ehdittiin vielä käydä syömässä ja kaupassa ostamassa eväitä kotimatkalle. Olin ostanut meille liput Flixbusin lentokenttäkuljetukseen, mutta ikävänä yllätyksenä noin vartti ennen lähtöä tuli ilmoitus että bussi on aikataulusta myöhässä ja uusi aika on peräti 1h 50min myöhemmin. Silloin olisimme olleet kentällä 30min ennen koneen lähtöä, ja vielä väärässä terminaalissa. Eipä siis ollut muuta vaihtoehtoa, kuin ottaa törkykallis Arlanda Express. Eipä siinä mitään, helposti pääsi kentälle, mutta tuota bussia en suosittele kenellekään. Asiakaspalvelu on myös onnetonta, eivätkä kuulemma korvaa alle 120min myöhässä olevia kyytejä. Mikä on ihan käsittämätöntä, sillä lentokenttäkuljetuksessa tuollainen myöhästyminen ei vaan käy laatuun. Luulisi, että hyväön asiakaspalveluun panostaminen kannattaisi – kyseessä kun olisi heille ollut vain 13€ korvaaminen ja tyytyväinen asiakas, joka saattaisi tällöin hankkia palvelun vielä joskus uudestaan.

Synttäriviikon viettoon

Eihän sitä tuossa ajassa ehdi puoliakaan siitä mitä haluaisi, mutta siinäon sitten hyvä syy palata. Mietin, että Skansen olisi aivan ihana käydä kesäaikaan, ja lapsi tutustuisi mielellään kuninkaanlinnaan ja luonnontieteelliseen museoon (nyt se on ollut pitkään suljettuna). Kotimatka vähän venähti, mutta sain naperon viimein kymmenen jälkeen sänkyyn. Kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut synttärimatka Tukholmaan kerrytti valtavasti upeita muistoja ja kokemuksia. Tärkeimpänä varmasti yhteinen reissu parhaan ystävän kanssa.

Maanantaina saikin sitten vielä vapaapäivän ja mahdollisuuden nukkua erityisen pitkään. Pistettiin joulukuusi pystyyn ja aloitettiin 5-vuotissynttöreiden vieton viikko! Käsittämätöntä, että toinen täyttää jo viisi vuotta. Ja mikä mieletön persoona hän onkaan.

Olin lapsen kanssa äskettäin viikon Espanjassa Madridissa, tai oikeastaan siinä Madridin kupeessa olevassa pikkukylässä nimeltä Cobena. Saatiin tehtyä sinne mainio reissu, koska vanhempani viettivät koko syyskuun kaveriensa kämpillä talovahteina ja mehän keksittiin sitten tietysti lähteä mukaan. Naperolle viikko Espanjassa oli ensikosketus maahan, ja itsellenikin ensimmäinen kerta Madridissa. Millaista siellä sitten oli? Mitä kokemuksia Madridista ehti kertyä?

Viikko Espanjassa – mitä tehtiin?

Ensinnäkin, kuten aiemmin kerroin täällä, matka alkoi vähän takkuisesti kenttähenkilöstön ulosmarssilla, viivästyneellä lennolla ja puuttuvalla matkalaukulla, mutta pahemminkin olisi voinut olla. Lainasin sitten puhdasta paitaa äidiltä ja ekana aamuna suunnattiin vähän kaupoille. Nopeamminkin olisi voinut vaihtovaatteet löytyä, eikä mieli tehnyt ollenkaan siinä hetkessä kierrellä vaatekaupoissa, mutta löysin sekä itselleni että lapselle vaihtovaatteet (molemmille mekot ja collegepaidat).

Kauppojen jälkeen suunnattiin eläintarhaan. Vanhemmilla oli käytössä kaveriensa auto ja sinne vielä lainassa naperolle turvaistuin, joten liikkuminen sujui varsin vaivatta – etenkin meillä takapenkkiläisillä. Koska matkapäivä venyi kaikkinensa puolille öin, lapsi sai autossa myös hyvin torkahdettua ajon aikana.

Eläintarha oli aika hauska. Vähän extraa siihen mitä Korkeasaaresta löytyy ja mukavan rauhallista myös. Kiva ulkoilupäivä siis eläimiä katsellen.

Kokemuksia madriDista – Museoita ja maisemia

Toisena päivänä joutui taas käymään vähän kaupoilla, koska laukkua ei vieläkään tullut, mutta sen jälkeen lähdettiinkin Madridin keskustaan. Sinne pääsi hyvin paikallisbussilla. Mentiin käymään Luonnontieteellisessä museossa, mitä napero odotti kovasti. Ja siellä olikin paljon mielenkiintoisia juttuja. Toisaalta tuntui, ettei meidän Helsingin luonnonhistoriallinen museo hävinnyt tälle yhtään, oikeastaan päinvastoin. Helsingissä eläimet on aseteltu aktiivisesti tekemään jotain, mitä antaa näyttelylle paljon enemmän syvyyttä ja kertoo samalla eläimistä enemmän. Madridissa ne olivat vain lasien takana katseltavana. Parasta olivat dinosaurusten luurankojen jäljennökset ja ihmisen evoluutiota kuvaava näyttely.

Syömiset meinasi aina vähän jäädä välipalan haukkaamiseksi, ja täytyy sanoa ettei Madrid kaikkinensa ollut meidän gluteenittomalla ja maidottomalla ruokavaliolla ihan se helpoin. Ekaa kertaa reissussa tuntui vaikealta löytää ruokaa. Itse nyt aina löytäisi vaikka salaatin, mutta lapselle sitten. Englantia ei puhuttu oikeastaan missään, ja omat espanjan alkeelliset fraasit eivät auta kovin pitkälle. Paikkoja toki olisi, jos niihin osaisi mennä, mutta liikenteessä olisi vähän otettava ruokaa sieltä mikä kohdalle osuu. Ja nehän on yleisesti ottaen voileipäbaareja, joista saa patonkeja kinkulla. Ei siis meille. Kaupasta löytyi gluteenitonta super hyvin, ja toinkin kotiin ison satsin ihanuuksia. Ravintolapuolen tutkimiseen ei nyt jotenkin ollut tarpeeksi aikaa.

Mitä muuta tehtiin?

Käytiin päiväretkellä lähellä olevassa kylässä Aranjuezin kylässä, missä oli mm. muinainen kuninkaallisten kesäpalatsi. Kylään sai aikanaan rakennuttaa vain kuninkaalliset, joten rakennukset kaikkinensa oli varsin hulppeita ja koristeellisia. Kuten kyllä Madridissa muutenkin. Tämä retki oli ihana, löydettiin aivan ihanaa mustekalaa lounaaksi ja napero oli innoissaan palatsivierailusta.

Retkeiltiin Cobenan kukkukoilla ja metsikössä, mistä löytyi jättikäpyjä, ankkoja, kilpikonnia ja upeita maisemia aina Madridiin asti. Tämä oli omia lemppareita. Olisi ollut kivaa käydä siellä myös lenkillä, mutta, ei tarpeeksi aikaa. Oli aika juoksemista muuten nimittäin tämä loma.

Käytiin Madridin Palacio Realissa eli kuninkaan linnassa, mutta Aranjuezin palatsissa näki enemmän. Kierrettiin Pradon taidemuseossa ja lapsi olisi tuijottanut Jeesuksen ristiinnaulitsemista kuvaavaa taidetta vaikka kuinka. Tästä Jumalan pojasta onkin sitten juteltu sen jälkeen. Selkeästi vaihtuu aihe nyt Aasian tsunamista, mikä oli päällä Thaimaan reissun jälkeen.

Kämpillä oli uima-allas, missä pääsi uimaan joka päivä, mutta vesi oli aika kylmää. Sää oli aika täydellinen kaupunkilomalle (noin 25-29), mutta aamut oli super kylmiä – jopa 9 astetta yhtenä aamuna. Joten uiskentelu jäi vähemmälle tällä kertaa.

Iso kaupunki ja liian vähän aikaa

Ajeltiin hop-on-hop-off bussilla, mutta Madridissa en sitä suosittele sen suuremmin. Tuntui, että istuttiin vain ruuhkassa suurin osa ajasta ja olisi päästy paikallisbussilla paremmin. Välimatkat on aika pitkiä eikä kaupunki ole niin helposti käveltävissä kuin moni muu. Napero oli silti varsinainen sankari ja käveli mielettömiä matkoja, aamusta iltaan. Välillä kannettiin. Mutta siis mieletön kaupunkilomailija. Taidemuseot ja kaikki upposi ihan yhtä lailla kuin eläintarhakin. Kaikesta löytyy kiinnostavia juttuja, kun yhdessä tutkittiin. Ja olisi löytynyt paljon lisääkin. Kyllähän Madridissa viettäisi kevyesti kuukaudenkin.

Ehdittiin nähdä ja kokea paljon, mutta ei läheskään kaikkea. Hyvä syy siis mennä joskus takaisin! Viikko on kuitenkin lopulta lyhyt, koska kokemuksia Madridissa riittäisi vaikka koko kuukaudeksi. Ruoka ei tehnyt vaikutusta, mutta ei se espanjalainen keittiö lemppari olekaan. Plus oma häpeä, kun ravintoloiden etsimiseen ei nyt panostanut. Toisaalta, nyt oli asunto eikä hotelli, joten kerrankin oli kiva ostaa kaupasta ruokia ja kokeilla niitä.

Lapsi löysi kaksi nukkea ja minä ihanan oversize farkkutakin, jollaisen olen halunnut pitkään. Kotimatkalla oltiin kotona yllättävän nopeasti, lähtöportin pielessä oli liukumäki ja saatiin kahdestaan kokonainen penkkirivi. Sanoisin, että korvasi menomatkan ongelmat kertaheitolla.