No niin, mulla on nyt ehtinyt olla Lumoral hampaidenhoitolaite käytössä useamman kuukauden, ja on aika tehdä katsaus millaisia kokemuksia Lumoralista on saanut. Toimiiko se oikeasti ja onko se tosiaan hintansa väärti kapistus?

Lue myös aiempi: Testissä Lumoral

Olen käyttänyt Lumoralia aika lailla päivittäin, joka ilta ennen hampaiden pesua. Joitakin kertoja on toki jäänyt väliin, kun illalla on vaikka tullut kotiin niin myöhään ettei ole jaksanut enää alkaa sitä käyttämään. Kesällä oli pari viikkoa ilman, kun oltiin miehen mökillä enkä siellä kaivovedellä viitsinyt läträtä ylimääräistä. Arjessa kuitenkin pääsääntöisesti joka iltainen juttu, eli aika lailla säännöllinen käyttö.

Käyttäminenhän on tosi helppoa. Liu’utetaan tabletti veteen, purskutellaan ja laite vaan suuhun 10 minuutin ajaksi. Samalla olen pistänyt pyykkejä kuivumaan, laittanut lapselle iltapalaa tai vaikka katsellut telkkaria. Laite lämpenee loppua kohti jonkin verran, mutta aina siinä vaiheessa kun tämän huomaa, se jo sammuukin. Epämukavalta käyttö ei tunnu missään vaiheessa, vaikka laite aika iso onkin. Ainoastaan silloin, jos joku yrittää naurattaa, huomaa suun vääntyessä väkisin hymyyn että kuolaa meinaa valua ulos 😀 Automaattinen sammuminen on tosi kiva, koska ei tarvitse katsella kelloa erikseen. Sitten vain normaalisti hammasvälien putsaus ja hampaiden harjaus.

No miten on, toimiiko Lumoral?

Kyllä mä sanoisin että toimii. Ihan jo alkuun se sai hampaat tuntumaan puhtaammilta ja sileämmiltä pesun jälkeen, ja kevään  mittaan huomasin että sitä ihan näkyvää hammaskiveä irtosi välillä hampaiden välistä niitä puhdistaessa. Kävin kesäkuun alussa myös suuhygienistillä, missä hammaskiveä poistettiin, ja sen jälkeen on pysyneetkin ihan siistinä. Mitään ihmevalkaisua Lumoral ei ole tehnyt, mutta ymmärtääkseni sen pääasiallinen tehtävä onkin plakin poistaminen ja ikenien hyvinvointi.

En tiedä miten hyvin laite toimii satunnaisessa käytössä, esimerkiksi kerran pari viikossa, koska kerta sen on aloittanut, tuntuu saman tien järkevämmältä käyttää sitä mahdollisimman usein. Voi se tosin olla, että jossain vaiheessa käyttö jää vähemmälle, koska ensihoito on tehnyt tehtävänsä. En tiedä. Nyt käyttö joka ilta tuntuu ihan toimivalta, koska onhan siinä myös se jousto. Ei ole pakko jos ei siltä tunnu. 10 minuutin itsestään tapahtuva hoitotoimenpide ennen hampaiden pesua on kuitenkin aika vaivaton keino huolehtia suun hyvinvoinnista.

Onko näkyviä ja tuntuvia tuloksia?

Kuten mainitsin, sen hammaskiven irtoamisen ihan paloina huomasi keväällä. Häpeäkseni tunnustan, että edellisestä suuhygienistin käynnistä olikin jo tovi (öö, viitisen vuotta…), joten hammaskiveä ja värjäytymiä myös jonkin verran oli.

Suurin syy Lumoralin kokeiluun oli kuitenkin ikenien terveys, sillä mun ikenet vuotaa helposti verta. Ikenet on vetäytyneet ja sen vuoksi hampaita myös vihloo herkästi. Ja se on kyllä laitteen avulla rauhoittunut. Lumoralin käytön jälkeen hampaiden pesu sujuu helposti ilman vihlomisia, ja verenvuoto on selkeästi rauhoittunut. Itse asiassa sitä ei enää ole ollut pitkään aikaan, paitsi ihan viime aikoina alariviin taakse puhkeavasta viisaudenhampaasta, joka on kasvun siinä vaiheessa että ien on väistymässä pois tieltä. Mutta sellainen hammasvälien putsaamisen aikana tuleva ienverenvuoto on loppunut. Ennen sitä oli melkein joka kerran hampaita puhdistaessa.

Ei Lumoral suinkaan ilmainen hankinta ole, mutta jos suussa on mitään ongelmia, koen sen kyllä olevan hintansa väärti. Kertaostos ei tietenkään riitä, koska mukana tulevat Lumorinse tabletit tulee tilata aina erikseen. Itselläni on kestotilaus, jolloin uusi paketti tulee kerran kuussa suoraan kotiin postiluukusta. Hintaa tulee vähän päälle parikymppiä. Jos tilauksen ottaa harvemmin, esimerkiksi siihen pari kertaa viikossa käyttöön, toimitus on toki harvemmin. Tilauksia saa säädeltyä itse tarpeen mukaan – voi jättää välistä tai ottaa ylimääräisiäkin. Toistaiseksi hinta ei ole tuntunut liialliselta, vaikka tunnistankin mainion bisneksen sen taustalla. Ovela keino sitouttaa asiakkaat kerralla mukaan.

Voin aidosti suositella Lumoralia. Ihmeentekijää siitä ei kannata odottaa, kuten ei mistään laitteesta. Terveys ja hyvinvointi on niin monen tekijän summa. Mutta on Lumoral sieltä helpoimmasta päästä, jos haluaa panostaa suun ja hampaiden hyvinvointiin. Selkeästi hampaat on puhtaammat kuin ennen, ja mielikin kevyempi kun tietää plakin katoavan suusta tehokkaammin.

Oletko itse kokeillut Lumoralia tai kuullut kokemuksia sen käytöstä?

SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?

Instagram 

Blogit.fi

Facebook

Parhaat ruokablogit  

Me ajeltiin viime viikon torstaina koko perhe mökille viettämään vielä kesäistä viikonloppua. Koska kesäinen se sitten sattui olemaan – ihanaa! Viikonloppu mökillä sisälsi tosin mulle lähinnä yhden agendan: mustikat.

Mökillä siis marjastamassa

Tein perjantaina etäpäivän mökiltä käsin, ja vielä illalla työpäivän jälkeen lähdettiin naperon kanssa marjaan. Siellä sattuu olemaan yksi mainio rinne, missö kasvaa paljon vadelmia. Ei ehkä helpoin pätkä, mutta vadelmia kyllä löytyi. Olipa ihanaa saada syödä niitä tuoreeltaan koko viikonloppu! Seuraavat päivät kuluivatkin sitten aika lailla metsässä, ja vielä illalla nukkumaan mennessäkin silmissä vilisi vaan mustikat.

En todellakaan ole ollut aikanaan mikään marjastaja, päinvastoin. Suorastaan inhosin sitä. Mutta sitten aloin todella nauttia siitä talvivaraston keräämisestä, pakastimesta täynnä marjoja, metsässä könyämisestä ja ulkoilusta mikä marjastamiseen liittyy. Nyt löytyi vielä erinomainen paikka mustikoiden keräämiseen – ihana avara metsämätäs, jossa pohja on pehmeää sammalikkoa ja maisemat hurjan kauniita kallioineen.

Iltaisin pääsi rantasaunaan ja uimaan, ja kaikki ruuat syötyä ulkona kesäisessä säässä. Viikonloppu mökillä tuntui heti tosi paljon pidemmältä kuin tavallinen viikonloppu kotona.

Sekaisin mustikoista

Lauantaina koko päivä meni marjojen parissa. Aamusta lähdin metsään yksin, ja menin välillä takaisin mökille putsaamaan marjat ja syömään. Sitten nappasin naperon mukaan ja lähdettiin toiselle kiekalle yhdessä. Ja vitsi miten reipas marjastaja neljävuotias osaakaan jo olla! Keräsi marjoja aikansa, söi hyvän satsin suoraan puskista, ja kun ei enää huvittanut hän alkoi puuhata omiaan. Keräili marjoja mustikanvarpuun, tutki muurahaispesiä, keräili käpyjä. Oli super mukavaa aikaa yhdessä. Mökillä hän halusi putsata oman korillisensa, ja sekin meni kuin vanhalta tekijältä. Oltiin me molempina päivinä yhdessä marjassa kuitenkin pari tuntia.

Selkään tuo mustikan kerääminen käy aika lailla. Lauantaina illalla nauratti kun sain hädin tuskin poimittua tavaroita lattialta, mutta kummasti sitä vaan heti sunnuntaina aamusta pinkaisi takaisin. Tuli kotiinlähdön kanssa jopa sen verran kiire, etten vadelmia enää ehtinyt edes hakea, mikä harmitti. Mutta mustikkaa kertyi aika hienosti – noin kolme ämpärillistä parissa päivässä! Ehdin juuri viimeisen satsin puhdistaa, syödä ja pakata tavarat, kun hyppäsin naperon kanssa setäni autoon ja saimme kyydin kotiin. Se olikin varsin hyvä, koska ei sitä satsia olisi junassa roudannut. Mies ajoi vielä oman perheensä mökille.

Talvivarastot täyteen

Kotona jätin mustikoita ison satsin syötäväksi tuoreeltaan, ja vitsi miten on ollut ihanaa saada puuron päälle ja jogurttiin kasoittain tuoreita marjoja! Napero on nautiskellut nostalgisesti mustikkamaitoa ja joka aamu on tehty myös mustikkasmoothieta arkipäivän aamupalaksi. Hän juo aina kotona ison smoothien ennen päiväkotiin aamupalalle menoa.

Pakastimessa alkaa olla kivasti tavaraa – mustikoita, mansikoita, metsä- ja puutarhavadelmia ja vielä pitäisi saada ainakin puolukkaa, kenties viinimarjoja ja lakkoja myös. Meillä ei talvisin tarvitse pihistellä marjojen syönnissä, vaan niitä saa tosiaan vetää niin paljon kuin napaan mahtuu.

Isäni löysi myös valtavan määrän kantarelleja, ja leivoin kotona pellillisen kantarellipiirakkaa.

Selkä vielä antaa vähän kuulua itsestään ja kummasti tekee mieli viruttaa ja venyttää joka välissä, mutta eiköhän se siitä palaudu. Tuli myös erinomaista hämähäkkien sietohoitoa, kun ristilukkien seittejä osui naamaan joka välissä. Erilaisia perhosentoukkia näkyi paljon, ja sammakoitakin hyppeli mättäillä. Punkkeja ei onneksi tainnut tarttua, mutta ensimmäiset hirvikärpäset ilmaantui ja niitä sai kaivella hiuksista vielä tunteja myöhemmin. Mutta oli se ihanaa!