Tätä uudenlaista, erikoista, vieläkin uskomatonta arkea on eletty jo kuukausia. Keväällä kaikki muuttui yhtäkkiä, eivätkä ystävien ja perheen tapaaminen, ravintolassa syöminen, elokuvissa käyminen ja perhana, edes kauppareissut ole enää itsestäänselvyyksiä. Vaikka uusi arki oli etenkin keväällä ajoittain raskasta, ja välillä mieltä ahdistaa tämän epätietoisuuden keskellä, koen että meillä on kuitenkin mennyt suhteellisen hyvin. Paljon aikaa mökillä, ulkona, perheen kesken – tässä on ollut hyviäkin puolia. Kuitenkin korona-ajan ongelmat puskevat päälle, ja kauhistelen jo valmiiksi mitä syksyn ja talven flunssakaudet saavat aikaan.

Korona-ajan enSimmäinen flunssa

Meillä on koko perhe pysynyt onneksi terveenä pitkään. Mutta nyt lapselle iski nuha. Ohjeistus on, että tällä hetkellä kaikista hengitystieoireista kärsivät testataan koronan varalta. Siis tilanteessa, jossa lapsen nenä valuu eikä olisi aikanaan estänyt menemistä mihinkään. Etenkin pienillä lapsilla ne nenät nyt vaan valuvat aika usein. Lapsen yleiskunto on hyvä, meno ihan samanlaista kuin muutenkin. Välillä vaan niistetään. Korona-ajan lapsen sitten tuleekin pysyä kotona. Päiväkausia, ellei jopa viikkoja. Vaikka olemme eläneet varovaisesti ja on hyvin, hyvin epätodennäköistä, että hänellä koronaa olisi. Meillä vanhemmilla ei ole mitään oireita.

No, jotta asiaan saisi selvyyden ja voisimme elää vähän vapaammin, yritimme saada aikaa koronatestiin. Puhelinjonossa meni kolme tuntia, minkä jälkeen puhelu katkaistiin. Yritimme myös yleistä koronapäivystyksen numeroa, ja siellä joutui myös jonon hännille. Yritimme yksityiselle. Testiin tarvitsee lähetteen, jonka saa onneksi myös maksulliselta digilääkäriltä, eikä erillistä aikaa tarvitse varata. Chattiin vain ja kertomaan oma tilanne. Paitsi että chatissa joutui jonoon, ja kun jonossa oli mennyt lähes tunti, luovutin. Mitään kautta ei vaan päässyt läpi ja saanut kontaktia auttavaan tahoon. Osasin odottaa jonoja testaukseen, ja osasin odottaa tulosten saamisen venymistä, mutta tuntuu uskomattomalta ettei tässä tilanteessa pääse edes puhelinlinjoilla läpi.

Testaamisen mahdottomuus

Ihanteellisesti koronatestiin pääsisi varaamalla ajan helposti puhelimessa jo samalle päivälle, ja tulokset saisi viimeistään seuraavana päivänä. Jos testi olisi sitten positiivinen, tartuntaketjut saisi jäljitettyä nopeasti ja viruksen etenemistä hidastettua. Simppeli juttu, eikö? No ei. Tällä hetkellä testiin on useiden päivien jono, tulosten saamiseen usean päivän jono, yksityiset lääkäriasemat ovat ruuhkautuneet ja kun hommaa ei saa edes vireille mahdottomien puhelinjonojen vuoksi, ollaan suoraan sanoen kusessa. Meillä on lapsi vielä kotihoidossa, mikä helpottaa valtavasti. Voin vain kuvitella millaista pyöritystä on perheillä, joissa lapsia on päivähoidossa ja koulussa. Nykymenolla kotona joudutaan odottelemaan päiväkausia, vaikka kyseessä olisi vain se valuva nenä. Vaiva, josta lapset tosiaan kärsivät suurimman osan talvea. Flunssakauden alkaessa jonot eivät ainakaan tästä helpota.

Olen samaa mieltä siitä, ettei kipeää lasta tule viedä hoitoon. Ei tietenkään. Mutta kipeäkään lapsi ei edellytä viikkojen kotihoitoa. Perusflunssat ovat ohi muutamassa päivässä, mutta kun testiin pääsee oireiden jo helpotettua ja sitten vielä odotellaan tulosten saapumista, kertyy kotipäiviä aika monta lisää. Ja vanhemmat ovat pulassa. Lisäksi lapset eivät välttämättä ole kipeitä, vaikka se nenä valuisi. Useilla lapsilla nenä valuu ympäri vuoden. Etenkin kylmään vuodenaikaan ulkona touhutessa. Tässä onkin se ongelma. Kun jokainen nuhanenä jonottaa testiin pääsyä, jonot kasvavat päivien mittaisiksi. Näin poikkeusaikana on syytä olla varovainen ja ottaa vähän varman päälle, minkä vuoksi ymmärrän vielä sen, ettei hoitoon saa mennä oireilevana.

Jotain on tehtävä

Ongelma on kuitenkin siinä, ettei hoitoon pääse takaisin ennen negatiivista testitulosta, ja sen saamiseen menee yli viikko. Ymmärrän resurssipulan, ymmärrän ettei hoitohenkilökunta mahda tilanteelle mitään. Mutta se on ensimmäinen asia mikä pitäisi korjata. Purkaa ne pitkät jonot ja saada testiajat nopeammalla aikataululla. Ja ennen kaikkea varmistaa ensikontakti. Saada yhteys hoitavaan tahoon, jotta asiaa menee eteenpäin eikä ihminen jää siinä epävarmuuden tilassaan yksin. Meille tuli olo, ettei testiin pääse. Kuulemma puhelinjonot olivat sunnuntaina noin viisi tuntia. Mihin olet jonottanut ikinä viittä tuntia? Ihmettelenkin suuresti, ettei käytössä ole takaisinsoittopalvelua. Numeroon soittamalla olisi tehnyt oman osuutensa, ja voisi vaan odottaa yhteydenottoa. Palvelussa voisi samalla olla ohjeistus siitä, miten aikaa odottaessa tulee toimia.

Elämme aika poikkeuksellisessa ja haastavassa korona-ajan tilanteessa, ja on selvää, että kaikki haluaisivat sen sujuvan mutkattomasti ja tehokkaasti. Nyt tilanne on kuitenkin kaikkea muuta, ja asialle on tehtävä jotain. Pian. Helppohan se on näin huudella, kun ei itse ole tilanteesta vastuussa. En ole niin naiivi, että kuvittelisin ongelman olevan helposti ratkaistavissa. Minulla ei ole vastauksia, eikä täyttä ymmärrystä siitä, mitä tilanne vaatii. Mutta tuskin kukaan voi kieltää, että nykyinen meininki ei toimi. Ja olen vain yksi monista, joita ongelma koskettaa.

Lue myös

Viikko keskellä korona-arkea

Miten korona on vaikuttanut meidän elämäämme

SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?

Instagram

Blogit.fi

Facebook

Parhaat ruokablogit 

Tässähän tuli yllättäen aika pitkä tauko. Tarkoitukseni ei ollut pitää minkäänlaista taukoa, mutta kesä vei mennessään ja koko netin käyttö jäi aika vähiin. Mutta tässä sitä taas ollaan ja pikaisena paluuna blogin ääreen tulee meidän kesä kuvina. Miten ihania juttuja tässäkin kesässä onkaan ollut!

Lähdimme mökille juhannusviikolla ja olimme poissa kotoa kuusi viikkoa. Tarkoitus oli olla pidempäänkin, mutta jouduin tulemaan lapsen kanssa pariksi yöksi kotiin lääkärikäynnin takia. Pieni pistäytyminen kotona ja pari iltaa ihan yksin lapsen mentyä nukkumaan olivatkin aika kiva käänne, mutta sitten palasimme saman tien viimeiselle mökkipätkälle. Mökkilomaa tuli siis (melkein) putkeen lähes kahdeksan viikkoa. Tuntuu aika erikoiselta olla taas kaupungissa!

Vaikka mökeistä vain yksi on perinteinen kesämökki ulkohuusseineen ja kaivosta pumpattavine vesineen, maalaiselämä näkyy ainakin meikäläisessä vähän eri tavalla kuin kotiolot, etenkin lapsen kanssa. Sanotaanko ettei ole ihan viimeistelty olo, kun likainen tukka on tungettu lippiksen alle ja kynnenaluset ovat täynnä milloin hiekkaa, milloin mustikkaa. Noin moneen viikkoon mahtuu myös lukuisia kesän eri vaiheita. Kesän alun juhannustunnelmista ensimmäisiin helteisiin, veneretkiin, sadepäiviin, hiekkarantoihin ja marjametsiin. Olemme lapioineet märkää hiekkaa, hyppineet paljain jaloin lätäköissä, katselleet ikkunasta salamointia, viettäneet leikkimökin kahvikutsuja, syöneet litroittain tuoreita marjoja ja ulkojätskejä. Minä olen lenkkeillyt ja kaikki olemme saunoneet ja uineet. Järvi on ollut lämmin ja se on ollu hyytävän kylmä. Viikkoihin on mahtunut koko kesän kirjo. On veneilty, vaellettu, seikkailtu, ja kesä on taas mennyt hetkessä. Mutta nyt onkin taas erityisen ihanaa olla kotona, ja kun vaan tämä tilanne pysyisi kurissa ja täälläkin saisi elää ihan normaalia elämää niin edessä on hauska ja aktiivinen syksy.

Mutta, pidemmittä puheitta, meidän kesä kuvina!

Lue myös

Mökkeily hurmaa ympäri vuoden

Joulu mökillä