Sunnuntain kevätretki
0
Olin viime viikolla taas vaihteeksi kipeänä, ja jäätiin vielä samaa syssyyn lapsen kanssa kahdestaan kotiin. Tauti ei onneksi ollut nyt niin raju, ja epäilenkin sen johtuneen karmeasta määrästä katupölyä. Koska ilma oli muuten ihana, oli mukavaa toipua sunnuntaihin mennessä sen verran että päästiin kunnolla ulos. Lapsen toiveesta tehtiin sunnuntain eväsretki, jossa pyöräiltiin vähän matkaa keskuspuistoon, jätettiin pyörät parkkiin ja suunnattiin metsäpoluille. Keskuspuisto onkin ihan paras kevätretki paikka!
Metsästä löytyi keväistä tunnelmaa. Linnut laulaa nyt hulluna ja napero tonki onnessaan mutaa pienen sillan kupeessa.
Syötiin eväät ison kallion päällä ja kuunneltiin ihan vaan metsän ääniä. Ihanaa nähdä miten lapsikin tykkää olla ulkona luonnossa. Eväsretket metsään on aina toivottuja, ja meinattiin myös nyt vappuna tehdä päiväkotikaverin kanssa aamupäiväretki eväiden kanssa.
Ulkona syödessä eväillä ei ole edes niin väliä. Se onkin monesti hyvä hetki koittaa myös niitä ruokia, joista napero ei juuri välitä – kuten kasvissosekeittoa. Ulkona kaikki maistuu paremmalta. Ja tietty joskus sitten pitää olla vähän extraakin, kuten keksejä.
Nähtiin myös hurja satsi sammakoita pienellä metsälammikolla. Viime keväänä nähtiin samaisella paikalla jo hurjasti sammakonkutua, mutta ei sammakoita. Ne ei siellä varmaan montaa päivää ole, joten ajoitus osui ihan nappiin. Isoja rupikunnia oli nimittäin lammikolla ihan valtava määrä – koko lätäkön alue täynnä pomppimista ja kurnutusta!
Vitsi mä tykkään kun tulee kesä. Ulkona on niin leppoisaa olla, ja ihmeteltävää riittää joka puolella. Nyt kun vihdoin on satanutkin niin kaikki on puhjennut yhtäkkiä täyteen kukkaan, nurmikko vihertää ja puut on täynnä silmuja. Mutta onhan ensi viikolla jo toukokuu. Ihan hurjaa. Miten nää viikot ja kuukaudet vaan vilisee ohi?!
