Viikonloppu vanhoilla kotikulmilla
0
Olin viime viikonlopun naperon kanssa vanhoilla kotikulmilla Lappeenrannassa. Kaverini ja lapsen kummitäti muutti takaisin Lappeenrantaan elokuussa, ja kävimme katsomassa heidän uutta kotiaan ja parin viikon ikäistä vauvaa. Ekan yön nukuimme heidän vierashuoneessaan ja sen jälkeen veljeni asunnossa Saimaan rannalla. En ole käynyt Lappeenrannassa vuosiin, ja oli ihanaa olla pitkästä aikaa vanhoilla kotikulmilla.
Vanhat kotikulmat tuntuivatkin uusilta
Olen kasvanut pienessä kylässä Lappeenrannan seudulla, jonne muutimme ollessani kolmevuotias. Sen jälkeen asuin oikeastaan Lappeenrannassa vain muutaman vuoden ennen muuttoa Helsinkiin. Kaupunki on muuttunut hurjasti sen jälkeen kun muutin pois, niin hyvässä kuin pahassa. Moni liike on kuollut pois ja taloja purettu, ja toisaalta keskustaan on tullut ihana kävelykatu ja aiemmin kuivettuneita alueita herätetty eloon. Pieni kaupunkihan se on, ei siitä mihinkään pääse, mutta tuntuu että tarjontaa on moneen. Kaverin uusia asuinnurkkia katsellessa seurasin vaan miten ihana kasvuympäristö se lapsille on. Uima-ranta viiden minuutin kävelymatkan päässä, metsää ympärillä ja juuri sellainen hiljainen omakotitalojen alue ja katu, jolla voi huoletta pyöräillä ja leikkiä kuten omalla lapsuuden kotikadulla. Ja voitte arvata että talojen hinnat on aika erilaisia kuin Helsingissä.
Tein perjantaina töitä kaverin talon työhuoneessa ja napero sai leikkiä kummipojan kanssa koko päivän. Meitä oikein hemmoteltiin, kun tuli ruoka valmiina pöytään ja vierashuonekin oli iso kuin oma asuntonsa. Lapset leikkivät pihalla ja välillä sai pidellä sitä uutta pientä rääpälettä sylissä. Jestas miten pieniä ne vastasyntyneet ovatkaan! Välissä kävimme pikaisesti moikkaamassa veljeäni työpaikalla ja nappasimme avaimet mukaan. Illalla sitten Prisman kautta ajelimme hänen kämpilleen.
Viikonloppu Saimaan rannalla
Se paikka missä veljeni asuu…jessus. Se on niin upea. Parvekkeelta aukenee mitä upein maisema suoraan Saimaalle, ja heti parvekkeen alapuolelta löytyy hiekkaranta. Rannasta lähtee ulkoilureittejä veden äärelle ja metsään, ja kaupungin keskusta on ihan nurkan takana. Aamulla katsoimme miten naapuri käveli aamutakissa rantaan uimaan. Ei Helsingistä saa vastaavaa. Tai teoriassa, jos rahaa riittää. Hintaluokka on kuitenkin niin eri, ettei meillä tule ikinä olemaan moiseen varaa. Viikonloppu tuolla oli erityisen luksusta ja ihan kuin pieni miniloma.
Lauantaina lähdimme aamupäivästä käymään Imatralla mummoni luona. Naperolla ja mummolla on ikäeroa 90 vuotta ja 1 päivä, ja on ihana saada nuo kaksi yhteen ja ikuistettua valokuvaan. Mummokin joutuu olemaan niin paljon kotonaan yksin, että vierailu teki hyvää. Söimme siellä lounasta ja juttelimme pitkään, ennen kuin lähdimme iltapäivällä ajelemaan takaisin Lappeenrantaan. Nähtiin kaverini Makea Coffeen kahvilassa ja vitsi mitä herkkuja löytyikään! Suosittelen vahvasti kaikille Lappeenrannassa liikkuville. Meillä on tosiaan gluteeniton ja maidoton ruokavalio, ja kahvilasta tilasimme porkkanakakkua, banoffeeta sekä Marianne- ja Pumpkin Spice kaakaot. Kaikki on kasvipohjaista, ja gluteenitonta löytyy runsaasti. Olipa ihana nähdä kaveriakin pitkästä aikaa! Juuri ennen reissua hankittu Dinosaurus tarrakirja oli aika nappivalinta viihdyttämään naperoa niin, että jaksoi hyvin mukana. Ne on muuten super kivoja ne tarrakirjat, missä tarroja voi vaihdella paikasta toiseen ja liimata yhä uudelleen. Tuossakin on siis monta erilaista maisemaa, minne dinoja voi sijoittaa.
Saunailta ja herkkuja
Lauantaina illalla olimme takaisin kämpillä puoli kuuden maissa. Pistin saunan päälle, ja menimme ulos katselemaan rantaa. Tai no, joku saattoi myös juosta innolla veteen kuin olisi keskikesä. Sitten tulikin vähän kylmä, ja sauna oli onneksi odottamassa. Tein meille iltapalaksi herkkuleivät, vihanneksia ja marjoja, ja sen päälle vielä kaupungilta löytyneitä irtokarkkeja. Katsoimme Avaraa luontoa ja luimme iltasaduksi vielä ekaa Potteria, joka viime viikolla aloitettiin. Yritin itse vielä katsoa leffaa, mutta meinasin nukahtaa sohvalle ja katsoin paremmaksi siirtyä sänkyyn.
Sunnuntaina menimme aamusta vielä kaverin luokse ja ulkoilimme vähän. Söimme siellä lounaan ennen kotimatkaa. Ilma oli aivan ihana ja harmitti lähteä ajamaan, mutta pakkohan se oli. Menossa oli myös hirvijahti, ja jahtimiehiä oli kadunvarrella seisomassa ja kylttejä siellä täällä. Vähän kuumotti ajaa kun aurinko paistoi vielä suoraan edestä päin ja näkyvyys oli huono, mutta onneksi matka sujui hyvin ja perille päästyä tuntui kivalta palata kotiinkin.
Lappeenrannassa tulee varmasti jatkossa käytyä useammin, että pääsee näkemään tuttuja. Ei välin pitänyt näin pitkä ikinä ollakaan, mutta korona iski eikä kaupunkiin ollut mitään syytä mennä, kun vanhempia tapasi aina mökillä. Nyt onkin ihanaa, että on taas uusi paikka minne voi mennä matalalla kynnyksellä viettämään viikonloppua ja tekemään vähän tavallisesta poikkeavia asioita vanhoilla kotikulmilla.
