Viime vuoden parhaat
0
Nyt kun on saatu uusi vuosi 2024 mukavasti jo aluilleen, mielessä on sellainen kivan kutkutteleva tunne. En ole ikinä ollut uuden vuoden lupauksia tekevä tyyppi, mutta tänä vuonna tykkään mahdollisuudesta uuteen alkuun. Mieli tarvitsi sitä nyt erityisen paljon, tunnetta siitä, että yhden vuoden aikana ehtii tapahtua vaikka niin mitä. Nyt on taas uusi tilaisuus kokea, oppia, nähdä ja tehdä, ja vuoden kuluttua voikin taas miettiä mitä kaikkea vuoden aikana ehtikään tapahtua. Hyvässä ja pahassa. Viime vuodesta oli helpottavaa päästä eroon, koska se ei ollut helpoimmasta päästä. Sinnekin mahtui silti paljon hyvää. Pääasiassa kuitenkin hyvää, koska hyvinhän mulla asiat on. Mutta nyt – mitkä oli viime vuoden parhaat?
Viime vuoden parhaat Jutut
Meidän vuosi 2023 alkoi kahden viikon reissulla Thaimaan Khao Lakiin. Se on ehdottomasti viime vuoden kohokohtia. Oli mielettömän hieno loma. Vesiputouksia, unelmarantoja, viidakkoa, maailman parasta ruokaa ja irtiotto, joka kantoi pitkälle. Pistää vaan miettimään saisiko tälle vuodelle jotain vastaavaa!
Lapsen leikkaus. Sinänsä kumma kohokohta, mutta kun tämän asian kanssa kipuili jonkin aikaa, oli päätös helpottava. Lapselta siis leikattiin kita- ja nielurisat ja putkitettiin korvat, koska toisessa korvassa oli ”liimaa”. Etenkin, kun kaikki sujui niin älyttömän hyvin ja kivuttomasti. Se tunne, kun lapsi nukutettiin ja hän sammui syliin oli sydäntä musertava, mutta kun hänet sai takaisin syliin leikkauksen jälkeen, mieli lepäsi taas. Ei mennyt kauaa, kun jäätelöä alkoi kulua ja pian tyyppi oli ihan oma itsensä. Kipuja ei ollut kuin hieman yhtenä päivänä noin viikko leikkauksen jälkeen. Ja hänen on ollut niin paljon parempi olla leikkauksen jälkeen. Henki kulkee ja hengitystiet ovat avoimet. Tämä oli oikea päätös, ja naperolle ehdottoman tärkeä ja iso juttu.
Päiväreissu Tallinnaan. Tämä oli lapsen nimipäivälahja. Sen enempää suunnittelematta, seikkailtiin lapsen kanssa päivä Tallinnassa fiilistelemässä kaupunkia. Aamupala laivalla, kaupungilla kiertelyä, isoon lelukauppaan tutustumista ja iki-ihanassa Karu Talu Šokolaadissa shoppailua!
Kesäloman vika viikko kaupungissa. Meillä oli kiva kesäloma, ja mökillä on aina ihan parasta olla. Mutta kun Savossa vaan satoi ja aikaa kului liikaa sisällä, lähdin naperon kanssa etukäteen kotiin kaupunkiin. Ja se teki mielettömän hyvää! Meillä oli ihan loistava viimeinen lomaviikko. Käytiin Porvoossa, lintsillä, saaressa, uimassa. Viikkoon mahtui paljon, ja tuntui että loman sai käytettyä hyödyksi.
Reissuja kotona ja kauempana
Lappeenranta, Lappeenrannassa ja sen lähiseuduilla kasvaneena mulla oli aina valtava tarve päästä sieltä pois. Moni asia paikassa ahdisti. Kun nyt vuosien jälkeen kaupungissa on tullut taas käytyä, se tuntuu tarpeeksi vieraalta ollakseen taas viehättävä. Siellä on ollut kiva käydä. Itse asiassa tosi kiva. Se on sopivan matkan päässä ollakseen helppo viikonloppukohde, siellä asuu kaveri ja kummipoika ja osa perheestä, joten löytyy myös hyvin majapaikkoja. Se antaa mökille mukavaa vaihtelua, kun voi lähteä selkeästi maaseudulle, mutta silti kaupunkiin. Pois kotoa, mutta kotoiseen miljööseen. Lappeenrannassa onkin tullut käytyä enemmän kuin vuosiin, ja silmät on auenneet ihan uudella tavalla sieltä löytyville hienouksille, kuten pimeissä talvi-illoissa valaistulle linnoitukselle.
Syksyllä oli vielä reissu Espanjaan, minne lähdin lapsen kanssa kaksin. Mun vanhemmat odotti perillä. Meillä oli ihana viikko Espanjan lämmössä, ja tuon lapsen kanssa matkustaessa ei voi kuin todeta, että yhdessä voidaan lähteä ihan mihin vain. Hänet on luotu matkustamaan. Lapsen koko olemus on ihan liekeissä kun matka alkaa.
Kirsikkana kakun päällä oli vielä lapsen synttärireissu Tukholmaan, minne lähti mukaan myös hänen paras kaverinsa. Yllätyksen onnistumista sai jännittää loppuun asti, mutta lopulta kaikki meni ihan täydellisesti.
Vuoden lopun kruunasi upea joulun aika, kun saatiin nauttia täydellisen satumaisesta lumimaisemasta, lapsen syntteistä ja joulusta mökillä.
Mieli nyt uuden vuoden alkaessa on levollisempi. Jospa tässä olisi edessä vähän helpompaa, vähemmän vastoinkäymisiä. Ja silti kun viime vuotta miettii näin, olihan siellä mielettömän paljon hienoa ja hyvää. Ja tiedättekö, musta aina tuntuu että meni asiat miten vaan, mä en voi olla muuta kuin onnellinen. Koska mulla on tuo lapsi. Mitä vaikeuksia eteen ikinä tuleekaan, tuo lapsi korvaa sen kaiken. Eihän sitä voi olla muuta kuin valtavan onnellinen ja kiitollinen tästä elämästä minkä on saanut.