Kotitekoiset Oreot (G, M, V) koukuttavat ja ovat super helppoja leipoa!
1Kotitekoiset Oreot olivat tosiaan yllättävän helppoja leivottavia. Keksitaikina oli nopeasti valmiina, ja jos kekseistä ei välttämättä halua näperrellä kuvion muotoisia, ne saa myös uuniin paistumaan nopeasti. Ja voihan että, miten herkullisia! Nämä keksit nimittäin tosiaankin maistuvat juuri siltä kuin Oreoiden kuuluu. Kaakaon ja vaniljan unelmaliitto, rapea keksi ja kermainen pehmyt täyte. Koukuttavia. Suosittelen vahvasti kokeilemaan.
Joten jos Oreot ja/tai Dominot yleensä maistuvat, nyt on aika valmistaa kotitekoiset Oreot ja nautiskella oikein olan takaa! Leivoin näitä itse sopivasti ystävänpäivää ajatellen jo tällä viikolla, osan lahjaksi ja osan meille kotiin.
Käytin ohjeen inspiraationa Keksitaikinavegaanin blogista löytyvää ohjetta, mutta muuntelin sitä aika lailla. Nämä kotitekoiset Oreot ovat nimittäin paitsi vegaanisia, myös gluteenittomia. Mittasuhteet pysyivät kuitenkin suht samana.
Ohjeella tulee noin 25 pientä täytekeksiä. Tein itse vähän isompana ja sydämen muotoisia tuli 15, lisäksi jokunen pyöreä taikinan lopusta vielä päälle. Taikinan paksuus vaikuttaa toki määrään myös. Sen verran taikina uunissa kohoaa, että kannattaa kaulita kunnolla ohueksi.
Kotitekoiset Oreot (G, M, V)
120 g kasvimargariinia
1/2 dl vaahterasiirappia
1 ¾ dl kookossokeria
1 dl tummaa kaakaojauhetta
1 tl ruokasoodaa
Ripaus suolaa
1/4 tl vaniljajauhetta
3 dl (Myllärin) gluteeniton vaalea jauhoseos
Sulata margariini pehmeäksi, mutta ei juoksevaksi. Lisää sekaan siirappi ja sokeri, ja sekoita sähkövatkaimella sileäksi.
Lisää myös loput ainekset ja sekoita huolella yhtenäiseksi, kiinteäksi taikinaksi. Sekoittaminen onnistuu helpommin sähkövatkaimella.
Taikinan voi laittaa vähäksi aikaa jääkaappiin tai pakastimeen, jotta se on vielä helpommin leivottavissa. Mutta kyllä se on ihan valmista leivottavaksi myös heti.
Tein itse Oreoita nyt ystävänpäiväksi, joten halusin tehdä muotilla sydämenmuotoisia. Siihen taikina olisi voinut olla kylmänä helpommin käsiteltävää, mutta onnistui se näinkin, vaikka vähän näpertelyksi meni.
Jos haluat tehdä muoteilla kuvioita, kaulitse taikina kahden leivinpaperin välissä ohueksi levyksi ja painele täyteen muotin kuvia. Omani olivat vaikeasti liikuteltavissa, joten siirsin vain reunimmaiset ja muuten poistin reunukset ympäriltä.
Jos haluat tehdä ihan pyöreitä keksejä, ota noin teelusikallisen kokoinen nökäre taikinaa, pyörittele palloksi ja painele leivinpaperille pyöreäksi levyksi.
Paistoin keksejä kiertoilmauunissa 175 asteessa 20 minuuttia. Jos et käytä kiertoilmaa, paistoaika voi olla hieman pidempi tai uuni vaatia korkeamman paistolämpötilan.
Anna keksien jäähtyä ennen niiden liikuttamista. Keksit jäähtyvät aika nopeasti, ja jäähtyessään ne myös kovettuvat. Älä siis huolehdi, kun ne tuntuvat vielä epäilyttävän pehmeiltä uunista tullessaan.
Vaniljakreemitäyte
80 g kasvimargariinia
¼ tl vaniljauutetta
4 dl tomusokeria
1 rkl nestettä (käytin kauramaitoa)
Anna margariinin pehmetä huoneenlämpöiseksi. Lisää muut ainekset margariinin sekaan, ja vatkaa sähkövatkaimella paksuksi kreemiksi.
Ota kekseistä puolet, ja levitä keksien sisäpinnalle kreemitäytettä. Täytteen voi levittää veitsen tai pursotinpussin avulla. Paina toinen keksi täytteen päälle ja siisti reunat, jos täyte pursuaa liikaa yli.
Pistä keksit jääkaappiin noin vartiksi, jotta täyte jähmettyy. Säilytä valmiit keksit myös jääkaapissa, ja nautiskele viikon sisään.
En olisi uskonut että omat gluteenittomat Oreot valmistuvat niin vähällä vaivalla! Keksitaikina on helppoa käsitellä, eikä siihen tule mitenkään hankalia aineksia. Itse asiassa, keksitaikina oli ilman täytettäkin super hyvää ja siitä saisi ihania rapeita suklaakeksejä sellaisenaankin! Näistä tykkäsivät tosi paljon kaikki niitä maistamaan päässeet, ja jokaisen kommenttina kuului ”ihan kuin oikeita!”.
Ja olihan niitä kieltämättä aika ihana napsia itsekin…
SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?
Tällä viikolla olen…
…ohjelmoinut kalenterin aika täyteen. Nyt oli eka viikkoa takaisin arjessa, ja vihdoin alkoikin tuntua siltä että pää on palautunut Suomen aikaan. Maanantaina viikko alkoi karmeassa säässä, kun käveltiin sateenvarjot käsissä päiväkotiin. Mietin vaan että nyt on vielä tammikuu ja voisi olla ihanat isot kinokset ja lumileikit edessä, mutta kuten tänä talvena niin kovin usein, satoi vaan vettä. Minkäs teet. Oma ajatukset on jo vahvasti keväässä, vaikka helmikuussa saisi olla talven tuntua vielä muutaman viikon ajan. Tällä viikolla olen ollut aika kiireinen, kun jokainen iltakin on täyttynyt ohjelmasta. Se jos mikä kiinnittää sopivasti arkeen kiinni!
Oispa vielä tällein lunta!
Eka lenkki aikoihin
Maanantaina tein työpäivän kotona ja kävin pitkästä pitkästä aikaa lenkillä. Kun olimme selvinneet siinä kaatosateessa päiväkotiin, jatkoin vajaan 7km lenkille ennen töiden aloitusta. Ja tekipä hyvää! Thaimaan lämpö helli keuhkoja niin että yskäkin hetkeksi helpotti. Sen jälkeen tosin oli jalat hellänä monta päivää, vaikka venyttelinkin.
Töiden jälkeen oli naperon tanssitunti, ja tunnin aikana kävin ihastelemassa Kallion Vegekaupan valikoimaa. Saatoin myös ostaa maailman söpöimmän vegaanisen ystävänpäivän konvehtirasian ja pari muuta juttua. En voinut vastustaa. Mutta ne konvehdit säästetään kyllä ystävänpäiväksi! Kävellessä juttelin kaverin kanssa kuulumisia pitkästä aikaa ja sovin omien vanhempien kanssa lastenhoidosta päiväkodin henkilökunnan koulutuspäivän ajaksi.
Töitä ja teatteria
Tiistaina oli aikainen lähtö, kun toimistolla alkoi palaveri tiimin uuden mentorin kanssa yhdeksältä. Oli erittäin hedelmälliset kaksi tuntia, ja hommat etenee hienosti. Työpäivä oli pitkä, koska jatkoin toimistolta suoraan Espoon kaupuginteatteriin katsomaan siskoni uutta ohjausta Lyhyt episodi sienisivilisaation universaalissa historiassa.
Kuva: Espoon kaupunginteatteri
Suosittelen lämpimästi. Erittäin ajatuksia herättävä, pysäyttävä ja samalla lumoava kuvaus tulevaisuuden mahdollisuuksista, jossa luonto ottaa omansa takaisin. Näytelmän on käsikirjoittanut Venäjältä perheensä kanssa paennut Mikhail Durnenkov, Venäjän merkittävimpiä nykytaiteilijoita jonka näytelmät ovat Venäjällä kiellettyjä. Yksi lapsinäyttelijöistä on siskontyttöni 🤍 Vitsi mikä presenssi kaikilla lapsilla esityksessä oli. Käsittämätöntä itsevarmuutta ja taitoa.
Kotimatkalla hain tilaamani Fiksuruoka paketin lähikaupasta. Sieltä löytyi muun muassa erilaisia kahveja (joulukahvia ja Starbucksin papuja!), granolaa, välipalajuomia ja vegaanista kinuskia. Etenkin kahveissa hitsin hyvää säästöä.
Suolahuoneella hengittelyä ja uimakoulun aloitus
Keskiviikkona oli väsynyt aamu, kun edellinen ilta venyi. Joulukahvi kyllä piristi. Työpäivä meni taas toimistolla, mistä jatkoin suoraan Ruskeasuon suolahuoneelle. Mies heitti naperon sinne mukaan. Hoito kesti 45 minuuttia, ja sen jälkeen talsimme metsän poikki kotiin iltapalalle ja pesulle. Oli ihan jäätävä nälkä ja väsymyskin painoi. Nukahdimme molemmat hetkessä.
Torstaina työpäivä oli kotona. Kävin aamulenkillä päiväkotireissulta suoraan, ja kotona aamusuihkun kautta töihin kiinni. Mies haki iltapäivällä kauppatilauksen, ja saimme täydennettyä uhkaavasti tyhjentynyttä jääkaappia. Myöhemmin söimme koko perhe yhdessä lohta ja mustaa riisiä, ja sen jälkeen lähdin lapsen kanssa ekaa kertaa uimakouluun. Se olikin tällä viikolla parhaita juttuja.
Thaimaan jälkeen ilmoitin lapsen välittömästi uimakouluun, kun taas seurasin miten sinnikkäästi hän uimista treenasi. Sukeltaen menee jo kuin pikkukala, mutta pää ei vielä pysy pinnalla. Tämä on vanhemman kanssa yhteinen harrastus, mikä vähän keventää viikkoa. Yhdessä on matalampi kynnys lähteä myös väsyneenä, ja mukana oleva aikuinen voi vaihdella. Ja vitsi miten innoissaan hän oli! Selkeästi hänen juttunsa, aivan mahtavaa katsoa miten toinen nauttii ja pitää hauskaa. Ja samalla oppii tärkeitä taitoja. Uinnin jälkeen suihkuun ja suuntasimme kotiin iltapalalle.
Tämä tyyppi on kyllä kuin kala vedessä – ja rakastaa sitä!
Juhlien kautta viikonloppuun
Perjantaina oli myös etäpäivä kotona, ja aloitin päivän jo kuuden maissa. Näin sain napattua aikaa myös joogatunnille sen jälkeen, kun olin vienyt lapsen päiväkotiin. Lapsella oli päiväkodin jälkeen kaverisynttärit minne piti ehtiä.
Tällä viikolla itselläni joka ilta menoa, joten viikonlopun aloitus tuntui vielä tavallistakin paremmalta. Naperolla painoi myös eka täysi viikko loman jälkeen, kun menojakin tosiaan kertyi. Viikonloppuna on luvassa pientä kivaa, kun miehen vanhemmilla on kahvikutsut sukulaisille ja kenties käydään kaverilla kylässä. Mutta ensisijaisesti vaan ollaan, nautitaan ja lepäillään pitkän viikon päälle!