Hae
Saran kotikolo

Tällä viikolla olen…

…ohjelmoinut kalenterin aika täyteen. Nyt oli eka viikkoa takaisin arjessa, ja vihdoin alkoikin tuntua siltä että pää on palautunut Suomen aikaan. Maanantaina viikko alkoi karmeassa säässä, kun käveltiin sateenvarjot käsissä päiväkotiin. Mietin vaan että nyt on vielä tammikuu ja voisi olla ihanat isot kinokset ja lumileikit edessä, mutta kuten tänä talvena niin kovin usein, satoi vaan vettä. Minkäs teet. Oma ajatukset on jo vahvasti keväässä, vaikka helmikuussa saisi olla talven tuntua vielä muutaman viikon ajan. Tällä viikolla olen ollut aika kiireinen, kun jokainen iltakin on täyttynyt ohjelmasta. Se jos mikä kiinnittää sopivasti arkeen kiinni!

Oispa vielä tällein lunta!

Eka lenkki aikoihin

Maanantaina tein työpäivän kotona ja kävin pitkästä pitkästä aikaa lenkillä. Kun olimme selvinneet siinä kaatosateessa päiväkotiin, jatkoin vajaan 7km lenkille ennen töiden aloitusta. Ja tekipä hyvää! Thaimaan lämpö helli keuhkoja niin että yskäkin hetkeksi helpotti. Sen jälkeen tosin oli jalat hellänä monta päivää, vaikka venyttelinkin.

Töiden jälkeen oli naperon tanssitunti, ja tunnin aikana kävin ihastelemassa Kallion Vegekaupan valikoimaa. Saatoin myös ostaa maailman söpöimmän vegaanisen ystävänpäivän konvehtirasian ja pari muuta juttua. En voinut vastustaa. Mutta ne konvehdit säästetään kyllä ystävänpäiväksi! Kävellessä juttelin kaverin kanssa kuulumisia pitkästä aikaa ja sovin omien vanhempien kanssa lastenhoidosta päiväkodin henkilökunnan koulutuspäivän ajaksi.

 

Töitä ja teatteria

Tiistaina oli aikainen lähtö, kun toimistolla alkoi palaveri tiimin uuden mentorin kanssa yhdeksältä. Oli erittäin hedelmälliset kaksi tuntia, ja hommat etenee hienosti. Työpäivä oli pitkä, koska jatkoin toimistolta suoraan Espoon kaupuginteatteriin katsomaan siskoni uutta ohjausta Lyhyt episodi sienisivilisaation universaalissa historiassa.

Kuva: Espoon kaupunginteatteri

Suosittelen lämpimästi. Erittäin ajatuksia herättävä, pysäyttävä ja samalla lumoava kuvaus tulevaisuuden mahdollisuuksista, jossa luonto ottaa omansa takaisin. Näytelmän on käsikirjoittanut Venäjältä perheensä kanssa paennut Mikhail  Durnenkov, Venäjän merkittävimpiä nykytaiteilijoita jonka näytelmät ovat Venäjällä kiellettyjä. Yksi lapsinäyttelijöistä on siskontyttöni 🤍 Vitsi mikä presenssi kaikilla lapsilla esityksessä oli. Käsittämätöntä itsevarmuutta ja taitoa.

Kotimatkalla hain tilaamani Fiksuruoka paketin lähikaupasta. Sieltä löytyi muun muassa erilaisia kahveja (joulukahvia ja Starbucksin papuja!), granolaa, välipalajuomia ja vegaanista kinuskia. Etenkin kahveissa hitsin hyvää säästöä.

 

Suolahuoneella hengittelyä ja uimakoulun aloitus

Keskiviikkona oli väsynyt aamu, kun edellinen ilta venyi. Joulukahvi kyllä piristi. Työpäivä meni taas toimistolla, mistä jatkoin suoraan Ruskeasuon suolahuoneelle. Mies heitti naperon sinne mukaan. Hoito kesti 45 minuuttia, ja sen jälkeen talsimme metsän poikki kotiin iltapalalle ja pesulle. Oli ihan jäätävä nälkä ja väsymyskin painoi. Nukahdimme molemmat hetkessä.

Torstaina työpäivä oli kotona. Kävin aamulenkillä päiväkotireissulta suoraan, ja kotona aamusuihkun kautta töihin kiinni. Mies haki iltapäivällä kauppatilauksen, ja saimme täydennettyä uhkaavasti tyhjentynyttä jääkaappia. Myöhemmin söimme koko perhe yhdessä lohta ja mustaa riisiä, ja sen jälkeen lähdin lapsen kanssa ekaa kertaa uimakouluun. Se olikin tällä viikolla parhaita juttuja.

Thaimaan jälkeen ilmoitin lapsen välittömästi uimakouluun, kun taas seurasin miten sinnikkäästi hän uimista treenasi. Sukeltaen menee jo kuin pikkukala, mutta pää ei vielä pysy pinnalla. Tämä on vanhemman kanssa yhteinen harrastus, mikä vähän keventää viikkoa. Yhdessä on matalampi kynnys lähteä myös väsyneenä, ja mukana oleva aikuinen voi vaihdella. Ja vitsi miten innoissaan hän oli! Selkeästi hänen juttunsa, aivan mahtavaa katsoa miten toinen nauttii ja pitää hauskaa. Ja samalla oppii tärkeitä taitoja. Uinnin jälkeen suihkuun ja suuntasimme kotiin iltapalalle.

Tämä tyyppi on kyllä kuin kala vedessä – ja rakastaa sitä!

Juhlien kautta viikonloppuun

Perjantaina oli myös etäpäivä kotona, ja aloitin päivän jo kuuden maissa. Näin sain napattua aikaa myös joogatunnille sen jälkeen, kun olin vienyt lapsen päiväkotiin. Lapsella oli päiväkodin jälkeen kaverisynttärit minne piti ehtiä.

Tällä viikolla itselläni joka ilta menoa, joten viikonlopun aloitus tuntui vielä tavallistakin paremmalta. Naperolla painoi myös eka täysi viikko loman jälkeen, kun menojakin tosiaan kertyi. Viikonloppuna on luvassa pientä kivaa, kun miehen vanhemmilla on kahvikutsut sukulaisille ja kenties käydään kaverilla kylässä. Mutta ensisijaisesti vaan ollaan, nautitaan ja lepäillään pitkän viikon päälle!

 

SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?

Instagram

Blogit.fi  

Facebook

Parhaat ruokablogit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *