3v neuvola – mitä siellä tapahtui?
2
Kävimme juuri 3v neuvolassa, missä sai huomata lapsen pärjäävän hienosti ja kasvavan kovaa vauhtia. Miten reipas ja itsenäinen tyyppi hän onkaan! Istuin itse vaan sivummalla lapsen käydessä hoitajan kanssa läpi erilaisia tehtäviä ja temppuja. Uusi neuvola onkin huomattavasti vaikeamman matkan päässä kuin vanha, kun siirryimme Laaksosta vastikään avattuun Kampin perhekeskukseen. Ihan mukavan näköiset tilat, ja onneksi sinne ei tarvitse raahautua enää samaan tahtiin kuin vauvaiässä, joten samapa tuo vaikka olisi pidempi reissu.
Tämä oli pisin ja selkeästi eniten lasta ”testaava” neuvolakäynti. Tuon ikäinen pääsee jo itse ääneen ihan eri tavalla ja osaa kertoa ja näyttää kaikkea mitä osaa. Käyntiin kuului hieno- ja karkeamotorisia tehtäviä sekä kielen kehitystä mittaavia tehtäviä. Myös mukana ollut Pikku-Peppi (nukke) piti mitata ja punnita. Hauska sattuma, että napero on itse syntymästään kasvanut saman verran pituutta kuin nuken on pitkä.
Kolmevuotiaan neuvolakäynti
Napero aloitti kovaäänisen pölötyksen jo odotusaulassa toiselle hoitajalle, ja selitti kaiken tulevista synttäreistä ja nukeistaan lähtien. Huoneessa homma jatkui aika lailla samoin. Hoitaja kyseli perusjuttuna nukkumisesta sun muusta, ja lapsi selitti nukkuvansa omassa huoneessa, eikä kuulemma koskaan herää öisin. Noh, siinä joutui toki vähän korjaamaan. Oli hauska etten saanut oikein itse puheenvuoroa, kun napero itse vastasi jokaiseen kysymykseen vaikka osa oli osoitettu minulle.
Lapselta testattiin motoriikkaa, ja hoitaja sanoi sen olevan erinomainen. Kuulemma monet jutuista ovat vasta neljävuotiaan tasoisia, mitä vähän ihmettelin, koska uskoisin suurimman osan kolmevuotiaista hallitsevan ne jo ihan täysin. Tasajalkaa hyppiminen, varvaskävely, kantakävely, viivan yli hyppääminen ja viivaa pitkin kävely. Kaikki meni hienosti ja lapsesta oli selvästi hauskaa temppuilla. Mutta hänellä tosi hyvä fysiikka – sen näkee jo ponin selässä miten rennosti siellä istuu ja tasapaino pysyy.
Kuvatehtäviä ja näöntarkastus
Oli myös kuvatehtäviä. Hoitaja nimesi sormella osoittamalla muutaman kuvan ja kysyi sitten, missä se ja se on. Esimerkiksi ”tässä on pallo, talo ja koira. Missä on pallo?” Sitten perusjuttuja, kumpi kuvista on suurempi ja kumpi pienempi. Hän tykkää oppia ja tehdä ajattelua vaativia tehtäviä, kuten palapelejä, ja se on ihana huomata. Halu oppia ja imeä tietoa on minusta hurjan tärkeä.
Lisäksi testattiin näköä, mikä oli jutuista ainoa vähän ahdistusta herättävä. Siinä hoitajan äänikin nousi vähän painostavaksi. Lapsen piti nimetä itse muutama kuva, joissa oli talo, ympyrä, neliö ja sydän. Neliötä hän muun muassa sanoi ikkunaksi. Sitten etenkin yhdellä silmällä katsoessa sanoi usein ”en tiedä”, ja minusta vaikutti ettei vain muistanut minkä niminen sen kuvion piti olla. Sitten esimerkiksi sydämen samalta viivalta näki kuitenkin hyvin.
Kielen kehityksestä
Puheen kehityksestä toivoisin, että pääsemme puheterapeutille treenaamaan. Lapsen ymmärrys on valtavan hyvä ja sanavarasto massiivinen. Hän puhuu paljon. Siis höpöttää ihan koko ajan, pitkillä lauseilla, jotka menevät kieliopillisesti ihan oikein. Hän myös ilmaisee hurjan hienoja ajatuksia puheellaan ja kysyy mahtavia kysymyksiä. Esimerkiksi juuri yhtenä iltana keskusteli isänsä kanssa iltapalalla ja kyseli mitä isi söi iltapalaksi kun oli pieni poika, nukkuiko hän päiväunia, mitä isi pienenä poikana söi lounaaksi ja entä sitten millä isi tykkäsi leikkiä. Naureskelin sivummalla. Hän on välillä aika pikkuvanha.
Lausunta on vielä melko epäselvää. Me ymmärrämme oikeastaan kaiken, jotain yksittäisiä sanoja lukuun ottamatta. Me olemme keskustelleet aina. Jo silloin ihan pienenä vauvana hän katsoi tiukasti minua silmiin ja kuunteli, kun puhuin. Alkoi hyvin varhain reagoida sanomalla namnamnam kun puhuin ruuasta tai syömisestä. Tehdä asioita ohjeiden mukaan, eli ymmärtää selkeästi puhetta ja sanojen merkitystä. Ymmärrys on hänellä ollut erinomainen jo kovin pienestä. Se näkyy myös omassa puheessa ja siinä, että keskustelu ja asioiden selittäminen on hänelle todella tärkeää. Puhuminen siitä, miksi jotain asioita tehdään ja jotain ei tai miksi nyt toimitaan tällä tavalla. Kun hänelle selittää asioiden syyt, se rauhoittaa.
Joten puhe ja keskustelu ovat hänelle todella tärkeitä, ja koska me ymmärrämme häntä hyvin, keskustelemme ihan mainiosti. Päiväkodissa on myös alettu ymmärtää hyvin alun jälkeen, ja toki lausunta on tässä melkein vuoden aikana ehtinyt kehittyäkin. Paljon on myös kiinni siitä kenen kanssa keskustelee. Junamatkoilla mökkireissulla hän jutteli vieraiden aikuisten kanssa kovin reippaasti, ja hyvin tuntuivat kaikki ymmärtävän mitä hän puhui. Kunhan keskittyy kuuntelemaan. Silti, koska hän muuten puhuu niin älyttömän hyvin, haluaisin saada lausuntaan tukea nyt tässä varhaisessa vaiheessa ja antaa hänelle kaikki edellytykset ilmaista itseään ja tulla ymmärretyksi kaikkien kanssa.
Neuvolan terveydenhoitajana voin sanoa, ettei 3v tehtävät ole todellakaan kaikille lapsille helppoja, saati sitten että osaisivat vielä tehdä yhteistyötä ja tehdä niitä halukkaasti. Niitä lapsia on, mutta on myös toinen ääripää ja kaikkea siltä väliltä. Kuulostaa ikävältä että pidät itsestäänselvänä sitä että kaikilla lapsilla on samat taidot kuin omallasi. Kyllä lapsista ja vanhemmista huomaa, missä kodeissa näihin asioihin kiinnitetään huomiota ja lasta tuetaan kehityksessä ja missä ei niinkään riitä siihen aikaa, kiinnostusta tai voimavaroja. Olen samana päivänä tavannut taitavampia 4-vuotiaita kuin 6-vuotiaita, lapset kun ei kehity samaa tahtia ja niitä viivästymiä meidän pitäisi tunnistaa että lasta voidaan auttaa.
Hei kiitos tästä ja tosi tärkeä kommentti! Tiedätkö, nyt kun pari vuotta myöhemmin lukee samaa tekstiä niin pistää myös omaan silmään tämä yleistys. Nyt, kuten en silloinkaan, missään nimessä tarkoita pistää joka lasta samalle viivalle tai tehdä oletuksia siitä mitä ja millaisilla taidolla lasten tai ihmisten ylipäätään tulisi missäkin vaiheessa olla varustettuja. Jokainen on yksilö ja kehittyy omaa tahtiaan, ja kaikki rauha sille. Yhtä lailla omani tarvitsee tukea joihinkin asioihin, missä muut ovat vahvoilla. On hienoa, että neuvola tekee työtä asian tunnistamiseksi ja hoitamiseksi, jotta jokainen lapsi saa tarvitsemaansa tukea. Omalla kohdalla tässä nyt paistaa läpi ainut lapsi ja hänestä ylpeä äiti, kun taas itse tiedät ammattisi puolesta laajemmin. Itse olin tietämätön millaisista tehtävistä ja testeistä olisi kyse, ja yllätyin kun siellä keskityttiin omissa silmissä perusjutuilta tuntuviin asioihin. Tarkoitus ei ollut yleistää, eikä teksti sikäli anna oikeaa kuvaa siitä miten ymmärrän yksilölliset erot, haasteet ja kehitystahdin. Pahoittelut siitä, ja kiitos että avarsit kokonaiskuvaa näin hyvin.