No miten se arki alkoi?
0
Pitkän loman jälkeen arkea on ehditty elää nyt jo kolmatta viikkoa, ja nopeastihan se lähti käyntiin ensimmäisten päivien aikana. Ekana viikkona omat työpäivät venyivät iltaan asti, kun aamulla vein lapsen päiväkotiin vasta yhdeksän aikaan ja suuntasin sen jälkeen toimistolle tai kotiin etäpäiväksi. Sitten päiväkotiin alettiin mennä jo aiemmin aamupalalle ja itsekin pääsin normaalimpaan työrytmiin.
Miten arki alkoi?
Super hyvin. Jos ensin pitkän loman jälkeen olikin vähän angstia, että voi kääk se arjen hässäkkä, aikataulutus ja vapauden menetys, niin jo heti ensimmäisenä päivänä tuli olo että jestas tämä on kivaa. Uusi työ, jossa olen viihtynyt valtavan hyvin ja joka tuntuu niin omalta jutulta. Työkavereiden kanssa on ollut hauskaa, tunnen tekeväni töitä tärkeiden asioiden parissa ja saadessani työskennellä juuri itselleni sopivilla tavoilla ja tehtävissä, joista aidosti nautin. Niin paras tunne. On haikeaa, että lasta näkee niin paljon vähemmän, mutta työpäivän aikana on toisaalta mieli niin keskittynyt tekemiseen, ettei tarvitse ikävässä piehtaroida. Ja taas huomaa miten tärkeää on saada käyttöä omalle päälleen ja tehdä aikuisten asioita. Sitten jaksaa olla iltaisin läsnä ja leikkiä antaumuksella.
Päiväkotiin paluu
Päiväkotiin paluu sujui aika lailla kuten odotin. Aamuisin itkua, että tulee ikävä eikä halua päiväkotiin mennä. Mutta päivät on menneet tosi hyvin. Itse en ole ehtinyt tässä parin viikon aikana hakemaan kuin kerran, mutta iloisena on kuulemma aina vastassa ja on kerrottu päivän menneen hienosti. Se on vaan se kotoa lähteminen, kun haluaisi jäädä vielä leikkimään. Sitähän se arki on, kun ei vaan ole aikaa kaikelle. Sama se on itselläkin. Lapsen kohdalla on toki eri asia, kun haluaisi pystyä tarjoamaan toiselle kaiken ja enemmänkin. Ja toisaalta pitää myös kasvattaa pärjäämään tässä maailmassa. Ja arki kuuluu isosti osaksi sitä.
Yritämme pitää päiviä lyhyempinä, mutta kun siellä kahdeksan aikaan aamulla ollaan ja kolmen neljän väliin haetaan pois, niin tuleehan siinä päivälle pituutta. Sitten otetaan extra vapaita kehiin.
Etätyöt pelastaa
Oma työ jakaantuu tällä hetkellä aivan täydellisesti. Olen tehnyt tiimin kanssa pari päivääviikossa toimistolla ja muuten etänä kotona. Tässä yhdistyy molempien maailmojen parhaat puolet: välillä saa lähteä liikkeelle, nähdä työkaverit livenä, syödä lounasta yhdessä ja jopa pukeutua vähän paremmin. Ja sitten taas ei tarvitse joka aamu kulkea työmatkaa, vaan saa kipaista päiväkodilta hetkessä takaisin kotiin töihin ja säästää päivästä sen työmatkoihin kulutetun ajan. Voi vaikka hakea lapsen aiemmin kotiin ja jatkaa töitä vielä sen jälkeen.
Etänä tekemisen edut korostuvat varmasti vielä enemmän talven tulon myötä, kun on pimeää, kylmää ja väsyttävää. Nyt vielä pääsee toimistolle pyörällä ja saa lisättyä matkoihin mukavan ulkoilun ja vähän aktiivisuutta, mutta liukkauden (ja kenties myös lumen) myötä matkat pitääkin tehdä bussilla, mikä vie monella tapaa enemmän aikaa. Se on vain pakollista matkustamista sen sijaan, että samalla voisi vähän liikkua. Sikäli kiva että arki alkoi pehmeästi meille molemmille, totutellen.
Mutta kun sitä ei ole joka päivä, arki on hurjan paljon helpompaa ja mukavampaa! Se jousto, ajan tehokas käyttö ja ennen kaikkea mielekäs, innostava tekeminen ovat ne juttu, mistä laadukas työarki koostuu.
Toivon, että lapsikin alkaa huomata jossain vaiheessa huomata päiväkodin edut ja ilot ja kipaisee paikalle reimusta hihkuen. Päivisin siellä selkeästi viihdytään ihan hyvin, se on vaan se omien lelujen ja vanhempien ikävä. Ja vähän tietty joutuu tsemppaamaan eri tavalla kuin kotona, mikä puolestaan väsyttää. Väsymystä on ollutkin ilmassa. Jossain vaiheessa kavereiden merkitys vielä nousee ja päiväkoti on se kiva paikka, missä saa leikkiä kavereiden kanssa koko päivän.
Ja siihen asti, onneksi on apujoukkoja kuten isovanhemmat, jotka hakevat usein kotiin ja ottavat hoitoon, että saa vähän ylimääräisiä vapaapäiviä.
Kaiken kaikkiaan, meillä arki alkoi varsin mukavasti ja näin syksyä kohti mennessä se tuntuu varsin mainiolta.
SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?