Hae
Saran kotikolo

Lapsen ja äidin ruokapäiväkirja

Ajattelin ihan itsellenikin hauskana vertailuna kirjata ylös oman ja meidän 2-vuotiaan ruokapäiväkirjan parin päivän ajalta. Eroaako lapsen ja äidin ruokapäiväkirja kuinka paljon?  Kun olimme yhdessä kotona työprojektini tultua päätökseen, söimme taas ateriatkin samaan aikaan. Tai melkein. Aamu- ja iltapalan syön yleensä erikseen. Päivät ovat esimerkkejä viimeiseltä yhteiseltä kotiviikolta ennen päiväkodin aloitusta.

Kun meiltä kysytään miten napero syö, vastaamme aina että kaikkea mitä mekin. Vältämme koko perhe gluteenia, maitoa ja valkoista sokeria, mutta se ei ole ehdotonta tai kiveen hakattua. Mies on gluteenin suhteen tiukin, lapsen kanssa syömme kyllä ihan 100% kauraleipää, vaikka se ei olisi puhdas kauraa. Välttely on se keskeinen ajatus, mikä tekeekin kaikesta kovin helppoa ja rentoa. Ei ole niin justiinsa, jos sushissa onkin seassa tavallista soijakastiketta. Mutta jos voi valita, niin toki sen pyytää ilman. Lehmänmaito on tosin lapselta kokonaan pois, koska sitä hän ei kestä.

Isovanhemmilla lapsi saa myös maidotonta ja gluteenitonta ruokaa, ja samoin on myös päiväkodissa. Miksi? Lue aiempi kirjoitus lapsen erikoisruokavaliosta.

 

Kaikkea mitä mekin

Niin, meillä syödään ihan tavallista kotiruokaa. Teen paljon keittoja ja laatikkoruokia, joista riittää useammalle päivälle. Välillä syödään myös pizzaa, sushia, hampurilaisia, etanoita, simpukoita ja jäätelöä. Lapsi saa kyllä kaikkia niitä. Hän tietää myös herkut, ja on saanut joskus isovanhemmilta palan maitosuklaata. Enää maitoa ei voi antaa edes poikkeuksena, mutta kummasti mummolasta palatessa kuuluu usein mummon antaneen jätskiä marjojen kanssa. Tykkään itse leipoa ja herkkuja tulee napsittua pitkin viikkoa, joten ole lapsenkaan kanssa karkkipäivää sen kummemmin ajatellut pitää. Kunhan herkkuja nyt ei joka välissä ja joka päivä syö, vaan pääasiassa ihan oikeaa ruokaa.

Kotona meillä on vegaanista, tummaa ja raakasuklaata, ja jos satun itse nappaamaan palasen lapsen nähden ja hänkin pyytää, niin yleensä hän saa myös pienen palan. Varsinaisia karkkeja meillä ei ole. Gluteenittomat lakut ovat poikkeus. Lapselle karkkipussi meinaa niitä kaupan hedelmänameja, joissa ei ole sokeria. Frugi hedelmämehuista tehdyt nallekarkit ovat suosiossa. Ja YoYo hedelmärullat. Ja niin se koitetaan pitääkin. Juhlissa ja kylässä saa maistaa muutakin, mutta kotona linja on tämä. Kummitytön ristiäisissä sai valita lasten omasta pikkubuffasta jonkun herkun. Oli vaahtokarkkeja, keksejä ja suklaakarkkeja. Otti sitten pikkunakin.

Olen itsekin koittanut vähän rajata herkkujen syöntiä, ettei siitä tule jokapäiväinen tapa. Mutta otan kyllä sitä suklaata silloin kun mieli tekee. Jos tekee mieli joka päivä, niin silloin pitää skarpata, koska yleensä kyseessä ei enää ole aito halu vaan silkka tapa. Silloin herkut eivät edes maistu yhtä hyvältä. Mutta kyllä lapsen ja äidin ruokapäiväkirja eroaa usein juuri siinä, että äiti tulee napsineeksi enemmän makeita herkkuja. Uskon vahvasti siihen, että pieni määrä vaikka päivittäin on minulle parempi, kuin yhteen päiväön rajattu karkkipäivä, jolloin pitäisi kokeilla kaikkea. Syön kun mieli tekee ja piste.

 

Lapsen ja äidin ruokapäiväkirja

 

Mutta aika samalla tavalla me syömme. Lapsen herkkuja ovat sitä paitsi olleet yllättävät jutut, kuten oliivit ja silli. Jouluna ei olisi muuta syönytkään kuin silliä. Sen sijaan kasviksia ei meinaa mennä kuin piilotettuna smoothieen. Pidän silti kiinni siitä, että meillä syödään sitä ruokaa mitä on tarjolla. Jos ei maistu, ei ole pakko syödä. Mutta tilalle ei tule muuta ennen seuraavaa ateriaa. En tarjoa tulista chiliä tai pelkkää parsakaalia, joten ruuat ovat kyllä syömiskelpoisia. Hernekeitto on tosin ollut sellainen ruoka, jota näyttää olevan mahdotonta edes niellä. Sitä en varmaan hetkeen tarjoa uudelleen. Itselläni on vieläkin traumoja koulun punakaali-ananassalaatista, joka juuttui väkisin kurkkuun, mutta oli pakko syödä. Minä en ikinä pakota syömään yhtään mitään. Olen tiukkana siitä, ettei jälkkäriä tipu jos muuta ruokaa ei syödä. Jälkkäriä ei ole tarjolla mitenkään jatkuvasti, mutta aina silloin kun sitä on. Kaikkea ei ole pakko syödä, mutta maistaa pitää. Mutta jos ei ole nälkä, ei ole pakko syödä mitään.

Listalla on pari päivää meidän viimeiseltä yhteiseltä kotitiimiviikolta, ennen kuin lapsella alkoi päiväkoti. Otin päiviksi maanantain ja perjantain, jotta näkyy vähän erilaisia ruokia. Me syömme nimittäin yleensä samaa ruokaa pari kolme päivää, sillä teen kerralla isomman satsin. Näin ruokaa ei tarvitse tehdä joka päivä. Varsinkin korona-aikana kun olemme kaikki syöneet pääasiassa kotona, ruokaa kuluu paljon. Näiden päivien aikana ateriat ehtivät kuitenkin vaihtua.

Vähän huonosti muistin kuvata ruokia ja tajusin aina vasta jälkeenpäin, että annoksesta piti ottaa kuva. No jokunen kuvakin pääsi onneksi mukaan, niin vähän hahmottaa miltä ateriat näyttävät.

Maanantai

 

Aamupala

Syömme oikeastaan aina puuroa. Ja aika samoilla lisukkeilla. Ja en vaan kyllästy, se on niin hyvää! Lapsellekin maistuu. Joskus teen vohveleita, köyhiä ritareita tai itselleni leipää ja jogurttia lapsen ollessa yökylässä, mutta pääasiassa se on aina puuro. Saa nähdä tökkääkö joskus ja pitää vaihtaa aamupalaa. 

Äiti klo 5.40: Kauramaitoon keitetty kaurapuuro, maapähkinävoita, sokeritonta aprikoosihilloa, mustikoita, banaania ja päälle Fazer Alku mysliä. Lisäksi Mokkamestarin Havaijin pähkinä – kahvia Barista kauramaidolla.

Lapsi klo 7.30: Kauramaitoon keitettyä kaurapuuroa, sokeritonta aprikoosihilloa, maapähkinävoita, mustikoita, banaania, hieman Fazer Alku mysliä. Lisämä oma Barista kauramaidosta tehty vaahtojuoma, jotta ei napsi kaikkea vaahtoa minun kahvistani. Puuro meni, banaanit jäi ja vaahtoa lusikoi jonkin verran.

 

Aamupalan jälkeen molemmat otimme lusikallisen hunajaa.


Lounas
 

Oma hiihtolenkki vähän venähti niin syötiinkin eri aikaan, mutta samaa silti.

Äiti klo 13.30: Kaurajauhikseen tehty kasvislasagne ja salaattia, jossa oli pinaattia, tomaattia ja ituja. Vähän jäi nälkä päälle niin tuli vielä jälkkäriksi loput Choicen vaniljajäätelöstä vadelmien kanssa, rusinoita ja pala tummaa suklaata.

Lapsi klo 11.35: Samaa lasagnea makeuttamattomalla ketsupilla. Ituja ja kurkkuja. Idut heitti sivuun, kurkkua vähän söi ja lasagne maistui ihan hyvin. Kauramaitoa juomaksi.


Välipala

Äiti: Välipala jäi väliin, kun lounas myöhästyi ja tulikin syötyä vähän isommin. Tai no, vähän maistoin leipoessa pullataikinaa…

Lapsi klo 14.15: Itse tehty smoothie, jossa vadelmia, banaania, Yosa Greek Style jogurtin jämät ja vettä. Joi noin 1/2 dl. Muutama hedelmämehusta tehty Frugi nallekarkki.

 

Päivällinen

Tämä ruoka yleensä yhdessä koko perheen kanssa. Klo 16.45.

Äiti: Riisiä ja kaurakermaan tehty lohikastike. Maissintähkä, ituja, kurkkua.

Lapsi: Riisiä ja lohikastiketta, maissintähkä, kurkkua. Söi vähän maissia, vähän kurkkua ja vähän lohta. Kauramaitoa juomana.

Jälkkärinä molemmilla vielä vähän myöhemmin ulkona koiraa lenkittäessä nautitut korvapuustit, joita tuli leivottua lapsen päiväuniaikaan. Lapsen ensimmäinen korvapuusti, ja kyllä maistui! Todella hyviä niistä tulikin.


Iltapala

Itse syön lapsen mentyä nukkumaan kun katsomme miehen kanssa yhdessä elokuvia tai ohjelmia. Menee noin klo 20-20.30 aikaan. Lapsi syö omansa seitsemän aikaan ennen iltakylpyä. 

Äiti: Alpro mangojogurttia ja vadelmia. Appelsiini. Lakritsiteetä hunajalla ja kauramaidolla, ja vielä korvapuusti.

Lapsi: Gluteeniton paahtoleipä, jonka päällä kookosöljyä, kinkkua ja kurkkua. Viinimarjoja ja vadelmia. Alpron mangojogurttia. Vihersmoothieta, jossa päärynää, banaania, vihersalaattia ja vettä. Leivän lopusta tuli mössöä ja kurkusta meni tuttuun tapaan vain keskusta, muut söi.

 

Maanantaista tulikin vähän herkkupäivä, kun hiihtolenkin jälkeen oli huutava nälkä ja iltapäivällä iski vielä inspis leipoa. Halusin korvapuusteja pakkaseen, mutta totta kai niitä piti maistaa myös uunituoreena! Olimme edellisellä viikolla mökillä ja kummasti sieltä jäi herkutteluvaihe päälle.

 

 

Perjantai

 

Aamupala

Äiti klo 5.30: Kauramaitoon keitetty kaurapuuro, maapähkinävoita, sokeritonta mansikkahilloa, mansikoita, banaania ja päälle Fazer Alku mysliä. Lisäksi Lehmus Roasteryn kettukahvia Barista kauramaidolla.

Lapsi klo 7.15: Kauramaitoon keitettyä kaurapuuroa, aprikoosihilloa, hasselpähkinärouhetta, mansikoita. Vihersmoothie, jossa banaania, vettä, Alpron mangojogurttia ja pinaattia.


Lounas klo 11.30

Äiti: Fried riceä, jossa katkarapuja, edamamepapuja, herneitä ja maissia. Pinaattia ja ituja.

Lapsi: Samaa fried riceä. Avokadoa ja kurkkua. Ipana ei pidä riisiruuista (paitsi sushiriisiä syö vähän kun voi dipata soijaan, soijasta tykkää niin paljon että joisi sellaisenaan jos antaisi), joten ei oikein maistunut. Napsi katkaravut ja vähän kurkkua. Avokado kokonaan. Juomana kauramaitoa.


Välipala

Äiti klo 15: Kuppi teetä, pala tummaa suklaata ja kuivattua inkivääriä.

Lapsi klo 13.45: Samaa aamun vihersmoothieta ja 1/2 Muumi rusinapurkki.

 

Päivällinen

Nyt oli ensimmäisen päiväkotipäivän (tai tutustumisen) kunniaksi take outia. Klo 16.50.

Äiti: Lucky Bastards burgeri ja ranskalaisia ketsupilla. Oli muuten hyvä burgeri! Minulla oli Lucky BLT.

Lapsi: Lucky Bastards lasten burgeri ilman juustoa. Lisäksi ranskalaisia. Söi lähinnä ranskiksia ketsupilla. Vähän vihersmoothieta. Jälkkärinä pieni tikkari, joka oli luvattu päiväkodin ekan päivän kunniaksi.

 

Iltapala

Paistoin vaihteeksi vohvelin. Minulla on vohvelirauta, jolla saa isoja belgialaisia vohveleita ja yhdestä vohvelista saa leikattua neljä palaa. 

Äiti: Vohvelipala ja sokeritonta mustikkahilloa, pari palaa banaania ja päälle nokare Yosa Greek style jogurttia. Lisäksi Alpron mangojogurttia ja vadelmia.

Lapsi: Vohvelipala ja sokeritonta aprikoosihilloa. Vadelmia, mansikoita ja banaania. Vihersmoothien loput. Meni kaikki muu paitsi osa banaanista.

 

 

Uusi arki ja uudet ruokailut edessä

Nykyäänhän lapsi syö arkisin lounaan ja välipalan tarhassa. Itse en ole vielä tällä hetkellä töissä, joten pidämme hoitopäivät alkuun hyvin lyhyinä ja otamme pehmeän laskun päiväkotiarkeen. Aamupala syödään ainakin alkuun vielä kotona. Päiväkodissa on tarjolla paljon vaihtelevia ruokia ja sellaisia, joita kotona ei tule tehtyä, mikä on mahtavaa. Osa on maistunut hyvin ja osa ei lainkaan, mutta pidän tärkeänä sitä, että erilaisiin ruokiin tutustutaan. Välipala on selkeästi isompi kuin mitä kotona on annettu, mistä on seurannut se, ettei päivällisaikaan meinaa olla nälkä. Jos päivällinen ei ole maistunut, olemme usein antaneet vähän lämmintä ruokaa vielä iltapalalla.

Jos teillä on vinkkejä miten saada tuo lapsi syömään kasviksia, kertokaa!! Tuskastun välillä kun mikään ei vaan uppoa. On sinänsä tosi reipas syömään ja onneksi marjat ja joku hedelmä menee, mutta kasvikset ovat ongelma. Ymmärrän ettei kaikki maistu, mutta luulisi että edes joku. Olen yrittänyt antaa kasviksia ennen muuta ruokaa, lisätä lautaselle dippiä, ottaa lapsen mukaan salaatin tekoon. Kurkkua vähän maistellaan, mutta siihen se melkein jääkin. Keittojen seassa olevat keittojuurekset yleensä menevät. Mutta vaikka keittoja tehdäänkin usein, ei niitä nyt ihan joka päivä ole tarjolla.

Yritän jemmata kasviksia ruokiin, mutta se ei tunnu riittävältä. Tyyliin makaronilaatikkoon tomaattimurskaa, perunamuusiin palsternakkaa, ja tarjolle sosekeittoja ja keittojuureksia. Smoothiet olisivat helpoin ratkaisu, mutta ne joskus maistuvat ja joskus eivät. Kesä oli ihanaa aikaa, kun ipana juoksenteli pitkin mökkipihoja ja popsi suuhunsa hurjan määrän marjoja ja tuoreita herneitä pitkin päivää. Hän on aina ollut hyvä syömään, mutta kasviksia ei meinaa mennä millään.

Vai onko se ihan normaalia, ettei kaksivuotiaalle uppoa? Miten teidän taaperot syövät?

Mutta joo kokeilemisen arvoisia vinkkejä tänne kiitos!

4 kommenttia

  1. Jenni kirjoitti:

    Korostat paljon, että välttelette valkoista sokeria eikä herkkuja ole tapan syödä joka hetki tai joka päivä. Omaan silmään kuitenkin pistää esimerkiksi rusinat ja hedelmämehuista tehdyt karkit, jotka esimerkiksi hammasterveyden näkökulmasta rinnastuvat aivan samaksi tavaraksi kuin tuo valkoinen sokeri ja muut herkut. Hampaiden kannalta ei siis esimerkiksi ole juuri mitään merkitystä sillä, tuleeko sokeri nimenomaan sokerilla kuorrutetuista keinotekoisista irtokarkeista vai rusinoista. Tarkoitukseni ei siis ole mitenkään ”tuomita” tätä valintaa korvata esimerkiksi valkoinen sokeri hunajalla ja muilla sokerisilla tuotteilla, sillä tietysti kaikilla on eri syyt ja halut muovata ruokavalionsa. Olisi kuitenkin kiva kuulla, mitä ajattelet esimerkiksi juuri hammasterveyden kannalta näistä hedelmämehukarkeista? Toki luonnonmukainen sokerilähde lienee yksi seikka valkoiseen sokeriin verrattuna.

    • sarankotikolo kirjoitti:

      Hei, ja kiitos kommentista! Kyllä, olen tässä ihan samaa mieltä, ettei hammasterveyden kannalta ole mitään eroa siinä, mistä se sokeri tulee. Huolehdimme hampaista välttämällä napostelua (ruuat ruoka-aikana, paitsi kesällä veteli kyllä marjoja puskista pitkin päivää), ksylitolpastilleilla ja huolellisella hampaiden pesulla. En mieti hampaita sokerin valinnan kannalta, vaan siinä painavat ihan muut syyt, kuten yleinen jaksaminen. En usko, että minkään makean syöminen liiaksi tekee hyvää, vaikka siinä ei valkoista sokeria olisikaan. Pieniä määriä sen sijaan voi ottaa vaikka joka päivä. Pyrin siihen, että kun ne herkut saavat olla ihan normaali osa arkea eikä niitä nosteta jalustalle, vältytään sellaisilta kaikki tänne nyt ja heti – mässäilypäiviltä, jossa vedetään kaikkea mahdollista pahaan oloon asti. Itse olisin siihen nimittäin taipuvainen, ja toivon lapsen oppivan erilaisen suhtautumisen jo pienestä pitäen.

      Sinänsä huvitti juuri nämä kaksi esimerkkipäivää, kun molemmille osui niitä herkkuja. Suurin osa ajasta on kuitenkin vain tavallista ruokaa. No jokunen rusina saattaa olla, enkä miellä niitä herkuiksi, mutta ei meillä pullaa tai suklaata sentään joka päivä ole tarjolla😊 Tai edes niitä hedelmämehukarkkeja. Itse olen oppinut eroon irtokarkkikoukusta syömällä paljon ihan oikeaa lämmintä ruokaa, ja siihen meillä yleisesti ottaen pyritään.

  2. Outi Karita kirjoitti:

    Näyttää ja kuulostaa hyvältä!
    Ja aina kiva kurkkia mitä muut syö. Itse en maapähkinävoita voi käyttää, mutta sainkin hyvän idean laittaa sitä lasten puuroihin!

    Outi Karita
    https://outikarita.vaikuttajamedia.fi

    • sarankotikolo kirjoitti:

      Joo tykkään itsekin lukea ruokapäiväkirjoja, en tiiä mikä siinä niin kiinnostaa😆 Onko kaikki pähkinät sulta pois? Itsekin tykkään käyttää, mutta pähkinävoit oli erityisen käteviä kun meidän napero oli pitkään hampaaton, ja saattoi antaa sitten erilaisia pähkinöitä kokeiluun nimenomaan pähkinävoina. Cashew taitaa olla suosikki vieläkin😊

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *