Hae
Saran kotikolo

Projektina gluteeniton hapanjuuri

Gluteeniton hapanjuuri on ollut to do – listallani mahdottoman pitkään, ja vasta nyt sain sen otettua työn alle. Totta puhuen, leivän leipominen on ollut vähän heikossa hapessa jonkin aikaa, enkä saanut itseäni innostumaan hapanjuurileivonnasta. Sitten se fiilis kuitenkin iski, ja aloin kokeilemaan oman leipäjuuren kasvattamista. Gluteenittomasti. Kääk.

Äitini on innostunut hapanjuurileivonnasta, ja saakin aikaiseksi todella herkullisen näköisiä leipiä. Aluksi ihmettelin näpertelyä lasipurkkien ja pienen taikinaklöntin kanssa, mutta pian ajatus oman juuren ruokkimisesta, hoivaamisesta ja seuraamisesta alkoi houkutella. Oma keittiölemmikki, jolle antaa hellää huomiota ja jonka kehitystä seurata päivästä toiseen. Lisäksi riskin ottaminen tuntui kovin pieneltä. Jos menisi pieleen, niin hukkaan menisi vain pieni määrä jauhoja. Ei olisi iso juttu.

Ohjetta minulla ei ollut, eikä hajuakaan miten oman juuren saisi aikaan. Käännyin tutun ystäväni googlen puoleen, ja sieltähän löytyi. Monenlaisia ohjeita. Päädyin tähän ihan ohjeen yksinkertaisuuden vuoksi. Riisijauho ja maissijauho ovat edullisia ja löytyvät ihan lähikaupasta, joten jos siellä muutkin innostuvat, niin tässä on matalan kynnyksen kokeiluun ohje.

Alkuperäinen ohje löytyy Kaskimaan keittiöstä.

Gluteeniton hapanjuuri

 

20 g riisijauhoa

20 g maissijauhoa

60 g vettä

 

Ohjeen määrä on aloitusmäärä. Kun juurta kasvatetaan ja ruokitaan, ainesten määrä on lopulta seitsenkertainen alkuperäiseen nähden.


Päivä 1: Sekoita ohjeen aineet keskenään puhtaassa lasipurkissa, peitä purkki kosteutetulla keittiöpyyhkeellä ja jätä huoneenlämpöön vuorokaudeksi.

Päivä 2: Mittaa 40 g eilistä juurta uuteen lasipurkkiin, ja heitä loput vanhasta juuresta pois. Lisää uuteen purkkiin riisi- ja maissijauhot sekä vesi. Sekoita, peitä ja jätä huoneenlämpöön.

Päivät 3-7: Jatka samalla tavoin kuin 2.päivänä.

 

Edellisen päivän annoksesta otetaan aina 40 g talteen uudelleen ruokittavaksi. Lopusta voi tehdä uuden juuren, jos sitä ei raaski heittää pois.


Haistele ja silmäile juurtasi. Kun siinä on makea ja hapan tuoksu ja juuri kuplii, se on valmista käyttöön.

 

Kolmantena päivänä alkoi olla hyvin kuplintaa!

 

Itse huomasin juuren alkavan selkeästi kuplimaan ja tuoksumaan makeahkolta kolmantena päivänä. Tein juuren aln sunnuntaina illalla, ja leipomaan pääsin perjantaina. Ohjeiden mukaan se olisi kenties ollut valmista leivottavaksi jo aiemmin, mutta äitini ohjeisti ruokkimaan vielä muutaman päivän, jotta siitä tulee parempi. Aloin pelätä juuren alkavan käymään ja menevän pilalle, ja otin sen käyttöön kuudentena päivänä perjantaina.

Pidin juuren lasissa harson alla keittiön pöydällä. Meillä on sisällä aika lämmin, mutta jos tuntuu että juuri voisi kaivata lisälämpöä, se kannattaa asettaa esimerkiksi pesukoneen tai vastaavan päälle, minne lämpöä kertyy enemmän.

En voi muuta sanoa kuin vau. Ilmeisesti sain juuren onnistumaan, koska sillä tuli leivottua parasta leipää ikinä. Ihan uskomattoman hyvää. Rapeakuorista, rouheista ja sisältä pehmeää täydellisen maukasta hapanleipää, joka löi kaikki aiemmin leipomani sata nolla. Täydellistä taikinaa en vielä saanut, koska leivästä tuli aika littana taikinan liian löysyyden vuoksi, mutta se maku! Tästä alkaa hapanjuurileipomisen harjoittelu, juuren jatkuva helliminen ja uudenlaisten leipien kokeilu.

Emojuurta ei jäänyt paljoa jäljelle, vain 26 g, mutta ruokin sitä vielä lisää ja pistin jääkaappiin jemmaan. Katsotaan onko se vielä käyttökelpoinen seuraavalla kerralla, vai alanko kasvattamaan uutta.

Ihana ensimmäinen hapanjuurileivän ohje tulee blogiin ensi viikolla!

 

 

 

 

SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?

Instagram

Blogit.fi  

Facebook

Parhaat ruokablogit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *