Talviloma mökillä
Viime viikolla oli naperon talviloma, ja tavallaan tuntuu että se oli osin lomailua itsellenikin. Lähdettiin heti perjantaina mökille, missä sain myös viettää ensin kokonaisen viikonlopun ennen etätyöviikkoa. Ja tuntuipa se viikonloppu heti pidemmältä! Talviloma mökillä oli rento, rauhallinen ja ihana.

Kylmää ja kaunista
Viikonloppu mökillä oli hyytävän kylmä, ja pakkasta oli aamuisin jopa 25 astetta. Kummasti kylmään on alkanut myös tottua, sillä kun veti kunnolla vaatetta päälle ja koirallekin paksun takin ja tossut jalkaan, tarkeni ihan hyvin. Kävin molempina päivinä koiran kanssa pitkällä kävelyllä, ja se on mökillä jotenkin tuplasti vielä rentouttavampaa, kun koira voi juosta vapaana omaa tahtiaan ja itse voi tallustella äänikirja korvilla kaikessa rauhassa. Ei ole muuta liikennettä, ei muita koiria, ei mitään häiriötekijöitä. Eläinten ja etenkin hirvenjälkiä näkyi joka puolella, mutta mitään liikettä ei näkynyt ja oli täysi hiljaisuus.

Ja siellä oli niin valtavan kaunista!

Meillä oli siskon nuorempi tyttö mukana alkuviikkoon asti, ja napero oli haltioissaan, koska serkut on hänelle kaikki kaikessa. Hänellä oli leikkiseuraa, ja itse sain myös rauhassa uppoutua tiiliskivimäiseen kirjaani. Parasta!

Perusmökkeilyä
Leivottiin laskiaispullia ja pidettiin leffailta. Napero kävi ukin kanssa laskettelemassa Mikkelin Tornimäessä ja itse pääsin kerran jäälle hiihtämään, kun vähän lauhtui. Jännitän tota jäällä liikkumista jonkin verran ja inhoan sitä jäiden paukkumista, mutta nyt ne tuntuivat kyllä niin vahvoilta, että hiihtämiseen sai uppoutua ihan huoletta. Naperokin ehti käydä pari hiihtolenkkiä tekemässä.


Koira tuli osan matkaa mukana, mutta en viitsinyt pentua sen enempää vielä juoksuttaa, plus lumi takertui jo aika tiukasti tassuihin. Olisi tehnyt niin mieli hiihtää vielä lisää, mutta vedin sillä kertaa mehut aika pihalle enkä heti seuraavana päivänä jaksanut uudestaan. Sen sijaan ehdin vielä tehdä kunnon pitkän kävelyn, ennen kuin torstaina ajettiin kotiin.

Viikonloppuna käytiin lapsen kanssa vielä yhdessä hiihtämässä keskuspuistossa, katsottiin jääkiekkoa ja syötiin sushia ja käytiin myös isovanhemmilla syömässä. Ja parasta: napero halusi viettää yhdessä shoppailupäivää. Siispä sellainen pidettiin.
Nämä poikkeusviikot tuntuu itsellekin välistä lomalta, kun saa tehdä jotain perusarjesta poikkeavaa ja unohtaa ne kouluun lähdöt ynnä muut arjen rutiinit. Ei ole niin justiinsa, vaikka itsellä olisi töitä — itse asiassa tuli tehtyä aika pitkiäkin työpäiviä. Ja silti tuntuu, että jäi paljon enemmän aikaa myös kaikelle muulle.
Ja hei, kiinnostaisiko nähdä upea Rhythm of the Dance -show Helsingissä, Tampereella, Oulussa tai Kuopiossa huhtikuussa? Osallistu ja voita 2 lippua valitsemaasi kaupunkiin – tämän pitäisi olla mielettömän hieno näytös 🤩
Osallistu täällä. ✨

SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?
Ihanat sitkeät gluteenittomat kaneli-rusinabagelit
Amerikassa matkustaminen herätti taas sen tutun himon bageleihin. Nuo ihanat rinkulat ovat vieneet sydämeni jo vuosia sitten aupair-aikoina, ja olenkin leiponut niitä kotona itse erilaisilla ohjeilla jo lukuisia kertoja. Miamissa maistelin niin kahvilassa aamiaisella valmistettua seesamibagelia kuin hotellihuoneeseen Whole Foodsista ostettuja pakastebageleita. Hyviä, ja oi että olisin tuonut niitä kotiin, jos olisi ollut vielä ennen lentokentälle menoa mahdollista käydä kaupassa tai ylipäätään laukussa olisi ollut tilaa. Aiemmin kotona tehdyt gluteenittomat kaneli-rusinabagelit ovat onnistuneet hyvin tällä ohjeella ja lisäksi viljattomat sipuli-seesambagelit tällä ohjeella, mutta nyt halusin vielä nostaa panoksia ja olenkin kokeillut tuunata ohjetta eri tavoin.

Hyvä gluteeniton bagel ei ole sämpylä, vaan hieman kumimainen ja purutuntumaltaan sitkoinen. Salaisuus on psylliumissa, sopivassa kosteudessa ja siinä, että bagelit keitetään ennen paistoa – aivan kuten perinteiset bagelit. Se kumimaisuus onkin vaikeinta saavuttaa, ja se on juuri se juttu mikä tekee bagelista bagelin perus rinkelin sijaan.
Tällä ohjeella saat kuoren, joka rapeutuu, ja sisuksen, joka on selvästi bagelmainen. OI että. Tätä on harjoiteltu ja testailtu, ja purin vaiheet tähän nyt mahdollisimman helposti ja selkeästi, jotta saat ohjeen hyvin testiin.

Ja huom. käytin tässä Fazerin gluteenitonta pullajauhoseosta, jossa on mukana valmiiksi muun muassa vaniljasokeria ja kardemummaa. Se sopii loistavasti näihin kaneli-rusinabageleihin, mutta tulee huomioida jos meinaat tehdä eri makuisena. Virtasalmen viljatuotteen pullajauhoseos on tähän myös tosi hyvä, mutta määrä erilainen. Sanoisin, että aloita vain 3 dl ja lisää jauhoja varovasti ruokalusikallinen kerrallaan, kunnes taikina on jämäkkää ja tahmeaa, mutta ei enää valuvaa.
Ja hei, kun jätät keitinvedestä hunajan pois ja pistät tilalle vaikka agavesiirappia, saat ohjeesta myös täysin vegaanisen.
Ohjeessa on kolme vaihetta: psylliym-geeli, taikina ja keittäminen.

Gluteenittomat kaneli-rusinabagelit
(5–7 bagelia)
1. Psyllium-geeli
1–1½ tl psylliumia
(1 tl jos jauhetta, 1½ tl jos kuorijauhetta)
3½–4 dl kuumaa vettä (70–80 °C)
Sekoita psyllium kuumaan veteen ja anna turvota 5–10 minuuttia, kunnes seos on hyytelömäinen ja hieman venyvä. Tämä korvaa gluteenin ja tekee taikinasta elastisen. Itse pyöräytin seoksen suoraan blenderillä sekaisin, ja puuromainen psyllium-geeli valmistui helposti.

2. taikina
4 dl Fazerin gluteenitonta pullajauhoseosta
0,5 dl kaurajauhoa
0,5 dl perunajauhoa
2 tl kuivahiivaa
½ tl suolaa
1½ tl kanelia
1 rkl sitruunamehua tai omenaviinietikkaa
1 rkl neutraalia öljyä
¾ dl rusinoita
Sekoita jauhot, kuivahiiva, rusinat, suola ja kaneli kulhossa. Lisää psyllium-geeli, sitruunamehu ja öljy. Sekoita tasaiseksi.

Taikinan kuuluu olla tahmea mutta jämäkkä, ei valuva.
Jos taikina tuntuu liian kiinteältä, lisää 1–2 rkl vettä. Älä lisää jauhoja ennen kuin olet antanut taikinan levätä. Itse en lisännyt jauhoja yhtään.

Peitä kulho ja anna taikinan levätä 15–20 minuuttia. Tämä parantaa rakennetta ja tekee lopputuloksesta sitkeämmän.
Kostuta kädet kevyesti vedellä tai öljyllä. Jaa taikina 5–7 osaan. Pyöritä palloiksi ja tee keskelle reikä sormella. Minä sain 7 keskikokoista bagelia – jos haluat isompia, niin tee pari vähemmän.

Muotoile mieluummin paksuja kuin litteitä bageleita – paksuus tuo paremman purutuntuman.
Nosta bagelit leivinpaperille, peitä kevyesti ja anna kohota 30–45 minuuttia, kunnes ne ovat selvästi pullistuneet (eivät kuitenkaan kaksinkertaiset).

3. Keitinvesi
2 l vettä
1 rkl hunajaa
½–1 tl ruokasoodaa
Kuumenna vesi kiehuvaksi ja lisää hunaja sekä ruokasooda. Keitä bageleita 30–40 sekuntia per puoli. Nosta (reikä)kauhalla takaisin leivinpaperille. Keittäminen on ratkaisevaa: se tekee kuoresta napakan ja sisuksesta tiiviin.

Paista 225 °C:ssa (kiertoilmauuni 200 °C) 20–30 minuuttia, kunnes bagelit ovat kauttaaltaan hieman ruskistuneita. Koostumus on uunista tullessa pehmeähkö ja pinta joustava.
Vinkkejä onnistumiseen
Liian pehmeä sisus? Keitä bageleita hieman pidempään.
Liian tiivis lopputulos? Lisää seuraavalla kerralla hieman vettä taikinaan.
Vielä sitkeämpi rakenne? Lisää ½ tl psylliumia.
Bageleissa on jotain erityistä, minkä vuoksi ihastun niihin aina vain uudelleen. Ihan samanlaisia gluteenittomista bageleista ei saa kuin vehnäjauhoilla leivotuista, mutta eipä ole näiden jälkeen mahakaan kipeä ja turvonnut. Sopivasti jääkaapissa oli myös vegaanista tuorejuustoa, joka lähes vetää vertoja amerikkalaiselle cream cheeselle. Tunnustan, että Miamissa nautiskelin pari bagelia ihka-aidolla cream cheesellä, ja jumakauta se on taivaallista. Onneksi meillä Mö tekee loistavaa työtä kasvipohjaisten versioiden kanssa, ja nämä kaneli-rusinabagelit maistuvat vegetuorejuuston kanssa aivan ihanilta.

Ei siis tarvitse harmitella, ettei esimerkiksi Suomalaisen menestysreseptin uutuus Paraski-bagelit ole (taaskaan…) gluteenittomia. Suomalaiset ”bagelit” ovat muutenkin hyvin kaukana niistä amerikkalaisista oikeista versioista, ja ovat pikemmin rinkeleitä. Bagel on bagel kun sen koostumus on tiivis ja kumimainen, ja tällä ohjeella saat sen tuntuman mukaan myös gluteenittomiin bageleihin.


0


