Meidän tyyppi täyttää heti joulukuun alussa itsenäisyyspäivänä kaksi vuotta. Tein lapselle jo viime vuonna oman joulukalenterin (katso Vauvan joulukalenterin), ja totta kai tänä vuonna oli sama homma. Samana haasteena tuntuu vain olevan nyt joka vuosi, että millä täyttää lapsen joulukalenteri?

Käytössä on vielä viime joululta tuttu puinen kalenteri pienillä laatikoilla, joka on samalla aivan ihana joulukoriste! Haasteena tosin on kalenterin luukkujen pieni koko. Lapsi ei sinänsä välitä onko luukussa vaikka vain yksi rusina, luukun avaaminen aamuisin on joka tapauksessa ihan yhtä hauskaa. Itse vain keksisi kivoja ylläreitä helpommin, kun koon puolesta olisi vähän liikkumavaraa. Tai välttyisi siltä hirveältä turhalta muovikrääsältä ja voisi täyttää kalenterin ihan hyödyllisilläkin jutuilla, kuten heijastimella ja hammastahnalla. Tein täytetyn kalenterin lahjaksi myös kummipojalle, ja sinne mahtuikin vähän paremmin erilaista. Ensi vuonna saa naperon mummi ottaa kalenterin vastuulleen, kun on jo vuosien ajan rakentanut sellaiset siskon lapsillekin. Mummi laittaakin yllätyksiä vähän isommalla kädellä.

Joulukalenteriin mahtuu tosiaan vain pikkujuttuja, mutta halusin niiden silti olevan hauskoja ja vähän erilaisia. Sinänsä joulukalenteri saa täyttyäkin pienillä jutuilla, koska joulukuussa synttäreiden ja joulun takia paketteja tulee vähän koko ajan. Liika on liikaa ja menettää lopulta merkityksensä kokonaan. Uskoisin, että kalenterin luukusta löytyvä pikku herkku tai uudet kivat tarrat ovat suhteessa mieluisampia, kuin päivittäin löytyvä uusi pehmolelu tai ne todella turhat muovikrääsät. Kuitenkin luukun avaaminen päivittäin tuo siihen joulun odotukseen omaa taikaa ja jännitystä.

Kuten viime vuonna, kirjaan laatikoiden yllätykset ylös ihan listamuodossa. Jospa tästä löytyisi hyviä ideoita vielä muillekin. Kuvissa on sekaisin oman naperon ja kummipojan kalentereiden täytteitä.

Millä täyttää lapsen joulukalenteri?

1. Lappu ”Mitä löytyy maton alta?” (Tonttulakki illan pukkujouluihin)
2. Unicorn hedelmänamit
3. Lappu ”Keittiön pöydällä olisi ripustettavaa joulukuuseen” (kaksi yksisarvista kuusenkoristeiksi)
4. 3 kimaltavaa nipsiä
5. 2 siirtokuvatatuointia
6. Pikkutavaraa nukkekotiin (ruokapaketteja)
7. Lappu ”Käy kurkkaamassa vessan maton alle” (pieni lumisadepallo, jonka sisällä joulupukki)
8. Tarroja
9. 2 siirtokuvatatuointia
10. Nukkekodin tavaroita (keittiötarvikkeita)
11. Tarroja
12. Lappu ”Mitä löytyy olkkarin sohvalta?” (Ponisukat)
13. Tarroja
14. Unicorn hedelmänameja
15. 2 siirtokuvatatuointia
16. Nukkekodin tavaroita (pieni lapio)
17. Nukkekodin tavaroita (kastelukannu)
18. Joulutarroja
19. Lappu ”Mitä löytyy työhuoneen sohvalta?” (Ponisukat)
20. Nukkekodin tavaroita (maustepurkkeja)
21. Unicorn hedelmänameja
22. 1 siirtokuvatatuointi
23. 3 kimaltavaa nipsiä
24. Lappu ”Hyvää joulua! Aamupalapöydässä odottaa jouluherkku” (Moo Free joulupukkisuklaa)

Isomman kalenterin etuna olisi, että sinne mahtuisi paremmin niitä vähän kooltaan suurempia, mutta hyödyllisiä yllätyksiä. Kummipojan kalenteriin tuli paljon samanlaista, kuten Ryhmä Hau nameja, tatuointeja ja tarroja, joulutikkari ja sukat, mutta sinne mahtui kivasti myös muun muassa Xylitol-pastilleja, laastareita, heijastin ja suihkusaippua. Pieniä, mutta käytännöllisiä lahjoja. Vaikka en tosiaan ole sitä mieltä, että lahjojen tulisi olla kovin kummoisia, kun niitä kaiken lisäksi tulee joulukuussa paljon muutenkin, isompaan kalenteriin olisi kieltämättä helpompi keksiä juttuja. Tässä nyt on mukana useampi lappu, joka kertoo mistä päivän yllätyksen voi löytää. Näin mukaan sai vähän isompiakin juttuja. Lisäksi minulla on ollut jemmassa pieniä nukkekodin esineitä, jotka päätin pistää nyt kalenteriin. Voi olla että katoavat toisaalta heti, kun niitä kannellaan ympäri kämppää, mutta ainakin mahtuivat kivasti luukkuihin.

Mutta onhan tuo puinen kalenteri hieno. Ensi vuonna siitä tulee minun ja mieheni kalenteri, jonka voimme täyttää yhdessä, vuoropäivin. Jättää vaikka kivoja viestejä tai lahjoa toisiamme yhteisellä tekemisellä. Ja lapselle voi sitten laittaa vaikka sitä hammastahnaa.

Haluan tosin myös lisätä jatkossa paljon tekemiseen liittyviä lappuja, jotka ovat erityisen kivoja sitten kun lapsi osaa ne itse lukea. ”Pääset illalla elokuviin.” ”Tänään mennään joulukonserttiin.” ”Nyt lähdetään aamupalalle ravintolaan.” Koronasta vaan eroon niin voi että mitä kaikkea kivaa voikaan keksiä!

SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?

Instagram

Blogit.fi

Facebook  

Parhaat ruokablogit 

Kaksivuotiaan talvivaatteet ovat lämpimiä, joustavia ja kulutusta kestäviä. Me vietämme todella paljon aikaa ulkona, säällä kuin säällä ja kaikkina vuodenaikoina. Siinä, missä kesällä sisällä käytiin lähinnä vain kääntymässä ja joskus syömässä, ilmojen viiletessä sisäleikeillekin on toki enemmän aikaa. Mutta silti kaikki viihdymme ulkona ja tarvitsemme sitä raitista myös kaatosateella. Ulkona on tilaa juosta ja temmeltää, ja vauhdikkaimman menon saa siellä paremmin purettua. Ulkona saattaa mennä myös pitkä aika hiekkalaatikolla istuessa tai rattaiden kyydissä, jos kävely ja potkupyöräily ei huvita. Siksi pidän todella tärkeänä hankkia kunnon talvivarusteet, jotta ainakaan vaatepuolesta ei jäisi ulkoilun nautinto kiinni.

Suomessa sääolosuhteet voivat olla ihan mitä vain plussakelien kurasta koviin pakkasiin. Vauvavuonna oli super luminen ja kylmäkin talvi, ja vaikka jonkun kerran kirosin sitä vaunujen työntämistä auraamattomilla teillä, oli pienen vauvan kanssa erittäin helppoa. Vauvan pisti vain lämpöpussiin vaunukoppaan ja menoksi. Sisällä pussin sai auki, ja vauva pystyi jatkamaan uniaan ilman läkähtymistä. Viime talvena olikin sitten poikkeuksellisen lämmintä, ja mieleen on jäänyt lähinnä kura, vesisade, hiekka ja pimeys. Mökillä muutaman kerran lunta näki ja pulkkamäessä pääsi käymään. Mutta pelastus oli, ettei viime talvena tarvinnut vielä juuri leikkiä pihalla. Ulkoilu meni rattaissa istuen tai kantorepussa, mikä helpotti myös vaatteiden kanssa. Repussa päällä oli villahaalari ja rattaissa lämpöpussin kanssa toppatakki. Kevättalvella alkoi myös ulkoleikki olla ajankohtaista, ja keväällä piti jo tosiaan miettiä millaista vaatetta lapselle pihalle pukee.

Erityismaininta kengille

Se, mistä olen erityisen tarkka, on kengät. Omat jalkani ovat menneet aika pilalle, ja vasta viime vuosina olen osannut alkaa huomioida oikeanlaisten kenkien valinnan. Siinä meidän kaksivuotiaan talvivaatteet tuottivat eniten päänvaivaa. Lapsen kenkien kanssa olen käyttänyt hirveän määrän aikaa sopivien löytämiseen.

Osa minusta haluaisi vaan valita ne perus Kuomat ja päästä helpolla, mutta kun suurinta osaa kengistä yrittää taivutella ja huomaa etteivät ne jousta yhtään mihinkään, sitä yrittää etsiä parempia vaihtoehtoja, jotta lapsi voisi edelleen juoksennella ja leikkiä luontaisesti ilman jalkojen köyttämistä kankeisiin kenkiin. Huomaahan sen itsekin, että juoksulenkkareilla on aika paljon helpompi mennä kuin korollisilla nilkkureilla. Noin niin kuin vertailumielessä.

Mutta, kun tälle talvelle ulkoiluvaatteita hankin, menin oletuksella. Ainakin toisista kengistä on merkin puolesta jo kokemusta, ja olemme tykänneet, joten luottaisin myös talvimalliin. Toiset ovat ihan uusi juttu, ja kenties jaan niistä kommenttia vielä talven mittaan.

Tällä erää meillä on nyt mahdollisuus kerrospukeutumiseen ja kunnon toppauksiin. Kokojen valinta tuottaa aina päänvaivaa, koska kasvunvaraa on pakko olla, mutta ei kuitenkaan liikaa. Toivon, ettei toppahaalari osoittaudu liian isoksi, vaan lapsi ehtii kasvaa. Toisaalta, tätä menoa toppahaalarille ei juuri tarvetta ole, kun vielä marraskuussa pärjää lenkkareilla.

Mutta joka tapauksessa näillä mennään. Jessus niitä onkin paljon, kun kaikki listaa ylös. Pipoja ja rukkasia on jokunen extraparikin, kun niitä on saanut kavereilta ja siskolta käytettyinä. Osa on sen kokoisia, että menee varmaan vielä ensi vuonnakin.

Kaksivuotiaan talvivaatteet

Aluskerrastot

– Reima merinovillahaalari

– merinovillapaita ja -housut

– villasukat (kuvassa vielä viime talvelta, eiköhän uudetkin vielä tule)

-lapaset

-P.O.P kypärämyssy

-Reima kauluri 

Villahaalarin löysin Tori.fi:stä, mutta se oli vielä täysin uusi ja käyttämätön. Kaksiosaisen villasetin sain kaveriltani. Mietinkin, että kaksi niitä pitää olla, jotta toinen on välillä varaa pestä. Ja joskus ne pissat menevät housuun kuitenkin. Villasukat mahtuvat vielä alkutalven, ja epäilen että uudetkin jossain vaiheessa ilmestyvät taas. Lapaset saa rukkasten alle kovemmalla pakkasella jos tarve, samoin huivin kaulaa lämmittämään. Kypärämyssy tosin ajaa sen asian aika hyvin, ja toisaalta lämpimämmällä säällä menee hyvin ainoana pipona.

Toppavaatteet

– Molo toppahaalari

– Name it kevyttoppahaalari

– Reima toppatakki

– Name it kevyttoppahousut

Toppahousut ja -takin ostin kirpparilta. Ne ovat vähän siinä rajoilla että olisiko tarvittu. Mutta viime talvena tykkäsin kovasti toppatakin helppoudesta, ja kyllä varmaan joskus kauppareissuilla ainakin lämpöpussi ja rattaat ovat helppo ratkaisu, jotta ei tarvitse niin hirveästi pukea. Tykkään myös kaksiosaisista vaatteista, jotta vessassa käyttäminen on helpompaa. Sitten on ihana toppahaalari, jonka ostin uutena, mutta huimalla alennuksella. Haalari tulee varmasti olemaan eniten käytössä, mutta aika näyttää. Onpahan varalta takkikin pyykkipäiviä ja pissavahinkoja varten.

Sitä paitsi, kun vielä marraskuun alussa ulkona on 10 astetta lämmintä, toppahaalari kuulostaa aika kaukaiselta vaihtoehdolta.

Name it haalari on oikeastaan välikausihaalari, mutta ohuella vuorella ja villakerroksella se toimii varmaan nollakelillä ihan hyvin. Ja on sille ainakin nyt syksystä asti ollut käyttöä. On myös sen verran reilu että riittänee vielä keväällä.

Asusteet

– pipo

– rukkaset

-huivit

– lämpöpussi

En tiedä nukkuuko ipana enää päiväunia rattaissa, mutta eiköhän lämpöpussille ole vielä joskus käyttöä. Pipo on siskon lasten vanha ja aivan ihana! Rukkaset on aika kömpelöt ja peräisin viime talvelta, kun nappasin mukaan halvimmat mitä kaupasta löytyy. Ostin tässä kuvan ottamisen jälkeen vielä uudet, kovasti kehutut Hestran Baby zip long – rukkaset ( löytyy täältä), jotka vaikutavat todella hyviltä. Niissä on vahvisteet, jotka menevät myös sormien yli, ne on helppo pukea ja saada tiukasti kiinni. Ja vaikuttavat myös hyvin eristäviltä ja lämpimiltä. Uskon, että ovat talveksi oikein hyvät.

Lämpöpussia en nyt kaivanut kuvaan erikseen, mutta se on Petite Chérien toppapussi.

Kengät

– Froddo talvisaappaat 

– Affenzahn winter boots

Froddot ovat olleet meillä käytössä jo välikausikenkinä. Niissä on villavuori, minkä vuoksi niillä pärjää hyvin ilman villasukkia. Affenzahnin bootsit ovat ne varsinaiset talvikengät, joissa pääsee (toivottavasti) kahlaamaan lumihankeen ja pulkkamäkeen. Niiden pitäisi olla lämpimät ja pitää hyvin vettä. Jos nyt ihan kurakeliksi menee, niin kumpparitkin löytyy. Näitä kenkiä voi käyttää vaihdellen sään ja tarpeen mukaan. Froddot ovat aika helpot puettavaksi autoon, kauppareissuille tai kuivan kelin kävelylle. Toisilla taas pärjää ne ulkoleikit, pakkaset ja loskan. Raaskin Froddot ostaa välikauteen juuri sillä ajatuksella, että niitä ehtii käyttää talvellakin. Molemmissa pitäisi olla ihan hyvä kasvunvara.

Lapsi saa molemmat kengät hyvin itse jalkaan, ja pukemisessa pitää auttaa vain kenkien kiristämisessä.

Ah, se vauvavuoden helppous, kun mytyn sai vaan pakattua lämpöpussiin!

Sellaiset olisi meidän kaksivuotiaan talvivaatteet. Tai virallisesti kaksi vuotta tulee täyteen joulukuussa, mutta jokunen viikko sinne tänne. Kääk, ei tässä tosiaan ole enää kuin muutama viikko!

Entä te muut, tuleeko jollekin mieleen vinkkiä mitä olette kokeneet hyödylliseksi ja/tai turhaksi hankinnaksi?

SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?

Instagram

Blogit.fi

Facebook  

Parhaat ruokablogit