Mukava ja ahdistava viikko
0Tällä viikolla on ollut paljon kivoja juttuja. Hyviä asioita töissä, ihania hetkiä kotona. Ja silti samalla ollut tosi kamalakin viikko. Huh. Miten arki voikin heitellä niin laidasta laitaan. Nyt jos koskaan koitan vaan hengitellä ja olla murehtimatta, koska uskon kyllä, että jotenkin asiat järjestyvät, ja toisekseen en niille juuri nyt mitään mahda. Eli siis takana varsin mukava JA ahdistava viikko! Mites siellä?
Hyvää oli
– kiva tilanne töissä. Menee hyvin ja tykkään tosi paljon työarjesta. Tunnen olevani siellä missä pitää!
– suunniteltiin lapsen synttäreitä. Toisen into on ihanan tarttuvaa!
– ideoitiin miehen kanssa minne voisi lähteä reissuun. Liikaa vaihtoehtoja ja tutkittavaa, apua! Samalla innostavaa miettiä mitä kaikkea olisi vaihtoehtona.
– uusi nettiyhteys ja uusi iPad. Toimiipa taas hyvin!
– iltasadut. Ihania hetkiä kainaloittain halaillen, jälleen kerran Joonatanin ja Korpun kanssa. Nyt on taas päästy Veljeni Leijonamieli loppuun, saas nähdä miten nopeasti aloitetaan taas alusta.
– Ulkoilua ja juoksulenkki. Hitaasti ja kevyesti, mutta tekipä hyvää pitkästä aikaa!
– Kauan haaveiltu joulukylä! Siinä liikkuu pieni juna ja soi laulut. Liian kovaa, mutta onneksi äänet saa pois – ihmettelen vain ettei ole volyyminappia?
– Kausivalot. Tarvitseeko edes selittää? Valoa tähän pimeään aikaan.
Ahdistaa kuitenkin
– Älytön summa minkä maksoin lääkärin lähetteellä laittamista labroista. Meinaa tulla itku kun ajatteleekin, miten ne saa maksettua. Ja samalla tietty loppuvuodesta maksuun tulevat ensi kauden vakuutukset ym. valtavat summat samaan aikaan.
– Tää maailma ja sen ihmiset ja kaikki ne periaatteet, joiden mukaan pahan ei pitäisi pärjätä ja saada valtaa. Ei voi käsittää miten rasismi, syrjintä, julmuus, pilkka, vihapuhe, aggressio ja väkivalta voivat kerätä kannatusta keneltäkään. Miten?!
– Kotimaan politiikka. En voi sanoa olevani niin pätevä ja tietoinen sen kaikista kiemuroista, että osaisin antaa paremmat ratkaisut. Mutta siellä on nyt yksinkertaisesti kylmää kyytiä. Vaikka päätökset olisivat mitä, tämä vastakkainasettelu ja riitely ahdistaa. Se, että aikuisten ihmisten on muka ookoo puhua toisista ihmisistä mitä sattuu. Pilkata. Olla pitämättä huolta. Itse näen asian niin, että kaikkien etu on pitää kaikista huolta. Näin pienessä maassa ei ole varaa antaa nuorten syrjäytyä, työttömyyden kasvaa ja ihmisten ajautua ahdinkoon. Terveydenhuolto on kaameassa jamassa, päivähoito pulassa, lapset käyvät koulua karmeissa jättilaitoksissa.
– Napero ollut terve toooosi pitkään, mutta miten just nyt vaikuttaa että onko tulossa kipeäksi…
– Lapsella tulossa neuvola ja rokotus. Tuli vuoden ikäisenä tästä rokotteesta todella kipeäksi ja pelottaa jos nyt käy samoin.
Joo. Rakastan tätä loppuvuoden aikaa jouluvaloineen, pipareineen ja muine kivoine juttuineen. Paljon kaikkea kivaa tiedossa. Olen taipuvainen ahdistumaan asioista, joihin en voi vaikuttaa, mutta sen kanssa on vain opittava elämään. Päivä kerrallaan, hengitellen. Huh.
Hyvinkäällä pääsi viikko sitten jo fiilistelemään lunta!
Ihanaa isänpäivää kaikille🤍
Kysymyksiä eskarilaiselle
Meillä vietetään loppuvuodesta vielä synttäreitä, ja napero täyttää kuusi vuotta. Millainen tämä pian kuusivuotias tyyppi on? Mitä tämän ikäisten maailmaan kuuluu? Annetaan ääni lapselle itselleen, perinteiseen ystävänikirja -tyyliin! Tässä tulee
kysymyksiä eskarilaiselle
Lempiväri: Pinkki ja violetti
Lempieläin: Tiikeri, musta pantteri ja leijona
Lempiruoka: Pizza ja hampurilainen
Inhokkiruoka: Hernekeitto, maksalaatikko ja puuro
Lempijuoma: Omenamehu
Lemppariherkku: Musta-pinkki hedelmäkarkki
Suosikki vaatteet: Hurmaavat prinsessamekot
Lempileffa: Leijonakuningas
Lempikirja: Veljeni Leijonamieli
Lempilaulu: Leijonakaarti-ohjelman laulut ja Hakuna matata
Paras peli: Avatar-peli ja Arvaa kuka
Paras leikki: Littlest pet shop leikit
Rakkain lelu: Pehmolelu hämähäkki Matikka ja kyllä kaikki pehmolelut
Minua ilahduttaa: Kun serkut tulee yökylään
Minua harmittaa: Kun serkut tulee kipeeksi (eikä pääse yökylään)
Eskarissa parasta: Magneettilelut
Eskarissa ikävintä: Liikunta
Eniten maailmassa tykkään: Äiti ja isi (oih 🥰)
En niin tykkää: Rosvoista
Mieluiten kotona teen: Leikin pallolla
Kavereiden kanssa parasta: Majaleikki
Lempipaikka maailmassa: Oma sänky
Paras loma on ollut: Thaimaassa
Haluaisin matkustaa: Thaimaahan
Että sellaista. Kuulostaa aika perus lasten jutuilta, eikö? Sitten kun seuraa juurikin eri ikäisiä serkuksia yhdessä, tai naperoa kavereidensa kanssa, eroja alkaa tulla esiin. Jos jo vauvana oli temperamentteja suuntaan ja toiseen, tässä iässä kaikki sellainen korostuu entisestään. Toinen asuisi pihalla ja toinen askartelisi vain sisällä. Joku rakastaa nukkeja ja toinen pikkulegoja. Lapsia on mahtavaa seurata, kun omat persoonat ovat vahvasti esillä ja etenkin, kun tässö iässä niitä ei peitellä ollenkaan. Huomaa, että kysymyksiä eskarilaiselle värittää myös ajankohtaisuus: mitkä jutut on parasta juuri nyt, ja ensi viikolla tilanne voikin olla täysin eri. Toivon todella, että omat persoonat ja mieltymykset saa olla läsnä myös koulun alkaessa. Ettei tarvitse sulautua massaan ollakseen hyväksytty, koska tämä sekalaisten tyyppien sakki on aivan mielettömän ilahduttava.
Lapselle oon käyttänyt esimerkkinä irtokarkkeja: eikö niitä valitakin pussiin mahdollisimman paljon erilaisia? Olisi tylsää, jos olisi vain yhtä laatua. Sama pätee ihmisiin. Mitä enemmän meissä on eroja ja omia kiinnostuksen kohteita, värejä ja piirteitä, sitä ihanampi sekoitus maailmassa on.
Ja hei, väreistä ja maailman hienoista asioista puheen ollen, nyt on vielä tämä päivä aikaa
osallistua upean ODDLYGOOD®-TUOTEPAKETIN arvontaan!
Kurkkaa lisää ja osallistu arvontaan täällä!
