Ystävänikirja ystävänpäivän kunniaksi!
0Ihanaa ystävänpäivää! Annoin siskontytöille ystävänpäivälahjaksi ihanat ystävänikirjat, ja ihan siitä inspiroituneena halusin kasata vähön vastaavaa tännekin. Ystävänikirja oli ihan oman lapsuuden suosikkijuttuja, ja niitä täytettiin monta! Ihanaa, että samanlaisia löytyy vieläkin ja voi fiilistellä yhdessä nykynaperoiden kanssa. Omani sai hevostarrakirjan, josta oli innoissaan, ja tietysti täytimme molemmat omat sivut ystävänikirjoihin jo valmiiksi jo ennen niiden antamista, heh.
Ja hei, sen kummemmin ketään haastamatta, tarttukaa ideaan ja vastailkaa kysymyksiin myös niin saadaan kunnon blogiystävänikirja täytettyä.
Tässä ystävänikirjassa on pitkälti samoja kysymyksiä kuin lasten kirjoissa – ihan simppeliä ja hauskaa.
Ystävänikirja
Nimi: Sara Räisänen
Kotipaikka: Helsinki
Silmien väri: Vihertävät
Hiusten väri: Ruskeat
Syntymäaika: 25.10.1986
Harrastukset: Lenkkeily, jooga ja leipominen
Perhe: Mies ja lapsi 3v, sekä tietty vanhemmat ja muu perhe
Mitä olen opiskellut: Filosofian maisteri, pääaineena yleinen kirjallisuustiede ja sivuaineena kirjoittaminen
Mitä teen työkseni: Viestintää, sisällöntuotantoa ja markkinointia
Lempieläin: Koira
Lempiväri: Musta, luonnonvalkoinen ja tummansininen
Lempiruoka: Tortillat ja sushi
Lempijuoma: Vesi, kookosvesi ja makukahvit
Mistä tykkään: Kävely, ulkoilu, leffaillat, päiväunet ja hitaat aamut kahvin kanssa
Mistä en tykkää: Kiire etenkin aamulla, jatkuva sade ja kura
Lempikirja: Liian monta! Harry Potterit ikisuosikki. Chris Cleaven The Other Hand, Emma Donoghuen Room, Emma Clinen Girls, Donna Tarttin Pieni ystävä, Tuulen viemää…
Lempileffa: Näissä on kaikki mitä tarvitsee: Tuulen viemää ja Forrest Gump. Lisäksi uudemmista todella riipaissut Manchester by the sea.
Lemppari tv-sarja: Gilmoren tytöt toimii aina, ja sen jaksaa katsoa yhä vaan uudelleen alusta asti. Lisäksi tykännyt super paljon Game of Thronesista, Täydellisistä naisista (ei se reality, vaan sarja), Handmaid’s Talesta ja Walking Deadista, muun muassa.
Mitä toivon tulevaisuudelta: Että saadaan olla terveenä, elää hyvää arkea, nauttia lapsen kanssa tekemisestä ja päästä näkemään maailmaa. Ja uusi koira hellittäväksi.
Toivottavasti teillä on kaikilla ihana ystävänpäivä! Vaikka osuikin maanantaille, vähän juhlaa arkeen niin johan lähtee viikko mukavasti käyntiin.
SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?
Mökillä palautumassa
Lähdin lapsen kanssa saikkuviikolla äitini kyydissä mökille. Ensin lepäilin sairaslomaviikon rauhassa loppuun, ja sitten aloin alkuviikosta taas tehdä töitä. Leppoisasti mökillä ollessa päivät sujuvat. Napero sai olla isovanhempien hoidossa ja kun kodin velvoitteet pitkälti puuttuvat, sai itsekin ottaa iisin alun työarkeen taas. Mökki on kyllä sellainen, että ei ole parempaa paikkaa kuin olla mökillä palautumassa. Ympärillä korkeat hanget, täysi rauha ja vielä äidin hoivaamana ruoka valmiina pöytään, niin ai että.
Saikkuviikolta töihin
Saikkuviikon aikana olo oli vielä aika väsynyt, osin varmasti myös lääkkeiden takia. Alkuun oli myös kova pakkanen, enkä viitsinyt ulos vielä mennä, mutta viikonlopun myötä pakkanen lauhtui sen verran että aloin vähän kokeilla myös ulkoilua. Lähinnä lapsen leikkejä katsellen. Vähän sitä on varovainen nyt sen suhteen ettei vahingossakaan tee mitään liikaa, varsinkaan tässä vaiheessa, kun toipuminen on vasta käynnissä. Ja kuitenkin pitää alkaa myös rohkeasti liikkumaan, sillä se osaltaan edistää toipumista. Rauhassa kävellen ja joogaten nyt alkuvaiheessa. Kylmää ilmaa pitää myös varoa, mutta onneksi tässä ollaan jo helmikuussa ja kevät on pian edessä.
Olisipa ihanaa päästä nyt etelän kosteaan lämpöön muutamaksi viikoksi!
Mökillä pelailtiin pelejä, luettiin, leivottiin ja katseltiin leffoja. Käytiin kevyesti saunassa ja syötiin hyvin. Aika mukavaa yhdessä olemista. Päivisin piipahdin vähän ulkona, muuten tein töitä ja lapsi touhusi isovanhempien kanssa. Töiden parissa jatkaminen oli alkuun vähän kankeaa, kun pää tuntui olevan ihan jumissa, mutta kyllä se siitä vähitellen alkoi sujua ja tuntuikin mukavalta päästä taas töihin kiinni.
Koronaa piilossa
Suurin syy mökille lähtemiseen nyt oli päiväkodissa riehunut korona. Kun itse olin keuhkokuumeessa ja kuulimme, että päiväkodissa on useampi lapsi nyt koronan takia poissa, päätimme siltä seisomalta pitää lapsen seuraavat pari viikkoa poissa. Ei koronalta varmaan voi kovin kauaa enää välttyä, mutta nyt samaan aikaan sitä ei halunnut enää sairastaa. Ehtisi nyt ainakin jossain määrin toipua aiemmasta.
Naperohan otti loman aika riemulla vastaan. Päiväkodin jatko menee nyt alkuvuoden osalta ihan pipariksi, kun tässä muutenkin vasta totuteltiin arkeen yli kolmen viikon joululoman jälkeen. No, tämän jälkeen totutellaan arkeen sitten taas ihan rauhassa. Päiväkotipäivät selkeästi väsyttävät, ja vaikka siellä hyvin menee, ei hän sinne ikinä haluaisi mennä ja usein siitä puhuminenkin aiheuttaa itkua. Kai siinä aika ja ikä sitten auttaa. Ja tärkeintä, että päivisin on kuitenkin reippaalla ja iloisella mielellä, puhelias ja mielellään touhussa mukana. Tietää, että hyvin siellä kuitenkin sujuu.
Mutta nyt vielä nauttien lomatunnelmasta mökillä.
