Mitä teen kun stressaa?
0Kaikilla on omat keinonsa selvitä stressaavissa tilanteissa. Toiset myös stressaavat enemmän ja toiset vähemmän. Itse koen olevani loppujen lopuksi aika vähän stressaava tyyppi, vaikka totta kai ajoittain paineen tuntee voimakkaampana. Itselleni vaikeinta on epätietoisuus, asioiden seisominen paikoillaan ja se tunne ja tieto, ettei voi tehdä niiden edistämiseksi mitään. Kun hommat pyörivät ja tuntuu, että asioita saa hoidettua yhtä tahtia eteenpäin kuluvan ajan ja elämän mukana, tunnen rauhaa. Tyytyväisyyttä. Inhoan sitä oloa, kun pitää vain odottaa eikä pääse vaikuttamaan lopputulokseen. Mutta mitä teen kun stressaa? Millaiset asiat minua auttavat lieventämään stressiä?
Mitä teen kun stressaa?
Kirjoittaminen
Kirjoittaminen on minulle enemmän kuin työtä, se on tapa olla ja elää. Kirjoitan ajatellakseni ja tehdäkseni selkoa asioihin. On kyse sitten käsinkirjoitetusta kauppalistasta tai isommasta suunnittelusta, asioiden listaaminen ylös, konkreettinen tekstin jälki ja ajatusten purkaminen auttavat heti. Sitten kaiken saa purettua ulos, eikä mielessä myllerrä niin rajusti. Kirjoittaminen ikään kuin juurruuttaa.
Liikunta ja etenkin ulkoilu
Pitkä kävely ulkona, äönikirja korvilla. Jooga ja hengittäminen. Venyttely. Liikunta itsessään tekee erittäin hyvää, mutta silloin kun stressaa, tahtia pitää hidastaa. Vaikka luulisi sen olevan päinvastoin. Tätä onkin saanut opetella, sillä monesti on yrittänyt purkaa ahdistusta vaikka lähtemällä juoksulenkille. Vaatiikin kärsivällisyyttä vaihtaa siihen kävelyyn, mutta lopputulos on niin paljon parempi. Ajatusten jäsentäminen, työstäminen, raitis ilma ja rauhassa hengittäminen rauhoittavat kehoa ja mieltä, ja sen jälkeen olo on aina varmempi. Tasaisempi.
Herkuttelu
Herkuttelu ei ehkä aina ole se fiksuin tapa, koska siitä ei välttämättä seuraa kovin hyvä olo, mutta kyllä se vaan ainakin hetkellisesti toimii. Joskus on tarpeen vain sulkea mieli ja uppoutua hömppäleffaan herkkukipon kanssa, kunnes makea alkaa öklöttää. Huono puoli on se, että se vaikuttaa mulla aina uneen, eikä huonosti nukuttu yö tee ikinä hyvää. Mutta silti, joskus kunnon herkkuöverit on vaan sen arvoiset.
Maisemanvaihdos
Koen olevani ihan super onnekas, että meillä on mökkejä ja paikkoja, joihin välillä vaihtaa maisemaa. Ei tarvitse olla lomaa, vaan etätöitä voi tehdä mökiltä käsin ja saada todella tarpeellista maisemanvaihdosta. Erilainen pihapiiri, mökkisauna, perheen seura, ihan parasta. Siellä mieli lepää. Vaikka silti pitää pyykkiä pestä ja astianpesukonetta tyhjentää, se on silti poissa siitä perusarjesta, ja se jos mikä piristää. Joskus on hyvä vaan astua ulos tutuista ympyröistä ja huomata, että stressi ei seuraakaan perässä.
Leipominen
En ole käsitöitä tekevä tyyppi, mutta leipomista rakastan. Se on älyttömän rentouttavaa puuhaa, ja siinä mieli tyhjentyy kaikesta ylimääräisestä. Sen kuin sekoittelee taikinan aineksia, sulattaa suklaata, vaivaa leipätaikinaa tai pyörittelee sämpylöitä, kaikki toimii. Kädet pysyvät rauhallisessa liikkeessä, ajatukset kasassa ja jalat maassa. Siinä on selkeä ja johdonmukainen asia, johon keskittyä.
Entä te? Millaisia keinoja te käytätte rentoutumiseen ja stressin lieventämiseen?
SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?
Hartaasti toivottu paperinukke
Lapsen toiveissa on ollut pitkän aikaa paperinukke, mutta niitäpäs ei tänä päivänä noin vain löytynytkään. Itseäni tämä toive ilahdutti kovasti, sillä paperinukessahan yhdistyy erittäin hienosti askartelu, luovuus, rauhoittava tekeminen ja klassinen, ajaton leikki.
Mutta nykypäivän lelumaailmassa paperinukke on harvinaisuus, jolle ei niin vain ole enää tilaa kaikkien muiden härpäkkeiden keskellä. Pidin silmät auki pitkään, mutta eteen osui vain magneettiversioita tai värityskirjoja, joissa ”nukkeja” pääsee tuunaamaan. Kunnes, eräänä tavallisena sunnuntaina, piipahdin ohimennen Stockan leluosastolla ja silmiin osui aika isokin pahvipakkaus. Ja siinä se paperinukke vihdoin oli. Olisittepa nähneet naperon kasvot, kun hän sai sen käsiinsä. ”En osaa edes kertoa tätä ilahduksen määrää”, hän sanoi.
Kestävä nukke ja tarvikkeet
Tämä paperinukke on aika hieno. Se on isohko, ja tosi jämäkkää tekoa. Jalkaosaan tulee telineet, jotka pitävät nuken pystyssä. Mukana on iso satsi erilaisia pahveja, joissa on leikkausta varten valmiit mallit erilaisiin vaatteisiin eri väreillä ja kuoseilla. On housuja, hameita, mekkoja ja hattuja. Lisäksi mukana on kaksi arkkia tarroja, joista löytyy asusteita niin kengistä laukkuihin ja koruihin. Tyyli koristeluun on täten vapaa ja vaihtoehtoja löytyy vaikka kuinka.
Me aloitettiin homma heti samana iltana ja leikattiin kaikki asut valmiiksi. Ne kiinnittyvät nukkeen kaksipuolisella tarralla, joka myös irtoaa ihan hyvin.
En sitten tiedä kauan liimaus pysyy kunnossa, kun vaatteita vaihtelee, mutta se jää nähtäväksi. Saahan tarrat sitten uusittua, ja vaatteita voi aina käyttää mallina myös uusille. Sanoinkin, että voidaan piirtää näiden pohjalta itse lisääja koristella ja värittää ne asut ihan miten halutaan. Askartelua siis riittää enemmänkin.
Ajatonta leikkimistä
Paperinukke on musta ihana löytö, koska siitä riittää tekemistä. Se antaa mahdollisuuden hauskaan askarteluun ja kannustaa käyttämään mielikuvitusta. Nukella voi leikkiä, eikä siinä ole mukana ns. mitään turhaa. Lelujen klassikko, jollaisilla on leikitty iät ja ajat. Kyllä ne parhaat vaan kestää aikaa ja mielenkiinto siirtyy sukupolvelta toiselle. Vaikka miten tulisi uusia äänteleviä, liikkuvia, laulavia ja temppuja tekeviä ”se on kuin oikea koira!!” – leluja, parhaat lelut on niitä jotka kannustavat keksimään aina uutta. Ei ne ihmeelliset uutuudet kanna kovin pitkälle, vaikka näyttäisi miten siistiltä (kuten ne ihmeen taikapadat sun muut mitä ennen joulua mainostettiin paljon – sen taikajuoman tekee tasan kerran ja sitten veikkaan että padat unohtuu).
Jos paperinuket kiinnostaa, suosittelen tutustumaan. Tätä versiota löytyi tosiaan Stockmannin leluosastolta ja netistä esimerkiksi Lelukauppa Partaselta. Mukavaa askartelua ja yhdessä tekemistä, josta riittää iloa pitkään!
