Loma ohi – miten meni?
Kesäloma, ja kaikki loma, tuntuu aina ihanalta. Tänä vuonna jotenkin erityisen ihanalta. Uudessa työssä loma ei ole mitenkään varma juttu, ja olikin ihanaa kun sain pidettyä kolmen viikon loman. Kun vielä sitä ennen tein kolmisen viikkoa töitä etänä mökillä, tuntuu että loma oli sitäkin pidempi ja mökkeilyä piisasi. Tänä kesänä tuli oltua 38 päivää ja viikko vielä Puolassa, siinä välissä vain muutama päivä kotona. Poissa kotoa oleminen teki kesästä ja lomasta entistä pidemmän tuntuisen, kun arki oli kaukana ja päivät kuluivat eri maisemissa. Naperokin sanoi, että tuntuu kuin siitä olisi jo vuosia kun lähdettiin juhannusviikolla junalla mökille. Nyt on loma ohi ja arki alkanut, mutta mitä lomasta jäi päällimmäisenä käteen?

Kesäkelit
Tänä vuonna on hemmoteltu lämmöllä ja helteillä. Ihanaa! Toukokuussa pääsi jo helteiden makuun, ja vaikka välissä vähän kylmeni, vietettiin kesällä monia päiviä auringosta, lämmöstä ja kesästä nauttien. Päästiin uimarannalle, hikisille juoksulenkeille ja lätkimään verenhimoisia paarmoja. Veneajeluille, syömään ulkona ja nauttimaan jätskistä, joka meinaa sulaa liian nopeasti. Siinä kaikessa on ollut kesän tuntua.

Juoksulenkit
Lenkkeilemään on päässyt kivasti. Molempien mökkien juoksulenkit on ihania, ja niitä on jo nyt ikävä, vaikka kotonakin on monta kivaa lenkkiä mitä mennä. Välillä juoksu on käynyt ikävästi henkeen ja oon saanut huomata yskiväni sen jälkeen enemmän, mutta oon kovasti yrittänyt opetella nenän kautta hengitystä ja saada palleahengityksen kuntoon. Se hidastaa välistä vauhtia, mutta huomaan kyllä eron kun vaan malttaa tehdä. Nenähengityksestä sanotaan, että happea kyllä tulee vaikka tuntuisi että joutuu haukkomaan henkeä, ja siihen yritän luottaa. Toistaiseksi pitää vaan hidastaa heti, jos tuntuu että meinaa alkaa hengittämään liikaa suun kautta.

Kesäherkut
Tänä kesänä on herkuteltu ehkä enemmän kuin ikinä. En tiedä miten siinä niin kävi, mutta koko ajan on ollut ties mitä kakkuja, kääretorttuja, jätskejä, keksejä ja karkkeja. Tuntui jo, että eihän tämä vetele, mut toisaalta myös mietin että höh, nyt nythän on loma ja antaa mennä. Ja niin sitten on mennytkin. Nyt kotona ehkä vähän rajaa taas, mutta kyllähän se tässä arjen mukana tulee ihan luonnostaan.

Pikkujuhlaa
Vietettiin mun vanhempien 70–vuotisjuhlia, mulla oli nimpparit ja miehellä synttärit. Varsin pienimuotoista kaikki, mutta kivaa yhtä kaikki. Vanhemmilla on just myös 50-vuotishääpäivä ja sovittiin naperon kanssa juhlistaa eskarin alkua. Paljon mukavia juttuja arkeen. Myös mun sukulaisia Kanadasta tulee käymään ja nähdään pitkästä aikaa, viime kerrasta onkin aika monta vuotta aikaa.

Marjojen täyttämä pakastin
Okei, pakastin on ilahduttanut vasta nyt arjessa, mutta mökkeillessähän niitä marjoja kerättiin. Onkin ollut super hyvä marjavuosi, vaikka kuivana keväänä huolestutti miten käy. Mustikat on olleet kuin pensasmustikoita, ja viimeisinä lomapäivinä sai sateista huolimatta kerättyä hyvät määrät. Käytiin Kolarinpellon marjatilalla keräämässä pensasvadelmia iso satsi, ja syytä olikin, koska ne maksaa itse kerättynä vain 6 €/kg – lähes ilmaista! Metsävadelmia oli paljon, ja viinimarjoja on mennyt suuhun suoraan pensaasta. Marjakausi on ihana aika, ja voi että sydäntä lämmittää katsoa miten paljon lapsen mahaan menee tuoretta marjaa joka päivä. Ihanat sukulaiset täytti myös meidän pakastinta lakoilla, joita löytyi ilmeisesti myös järjetön määrä tänä vuonna. Ja sormet on ihan sinisenä mustikoista vielä arjen alettuakin.

Nukkuminen
Ei sitä arjessa aina tajuakaan että väsyttää, mutta varsinkin se alkupätkä oli täynnä unta. Nukuin kevyesti sellaisia 9–10 tunnin yöunia, eikä ollut mitään ongelmia nukahtaa iltaisin. Teki hyvää. Helteiden aikaankaan ei onneksi ollut liian kuuma nukkua, ja viimeinen viikko oli sen verran viileämpi, että öisin suorastaan kehräsi peiton alla raittiin ilman tulviessa avoimesta ikkunasta sisään. Parasta!
Lukeminen
Oon viime vuosina hyödyntänyt enemmän ja enemmän kirjastoa (sitä ennen kirjakaupassa työskennellessä kirjoja sattui tulemaan kotiin muutenkin…), mutta ostin Puolasta kaksi uutta kirjaa mitkä oon halunnut lukea. Colleen Hooverin It ends with us sekä Rebecca Yarrosin Fourth Wing. Hooverista on kuullut paljon arvioita puoleen ja toiseen, mutta kiinnosti sikäli itse kokeilla mistä on kyse. Leffakin tulee just ensi-iltaan, ja koska Blake Lively on musta symppis, aattelin että se voisi olla kiva nähdä. Ja kirjahan pitää aina lukea ensin 🙂 Täytyy sanoa, että tää oli paljon laadukkaampi kuin odotin. Ihmissuhdedraamaa, mutta aika arkista ja aidon oloista. Odotin nimittäin yhtä kiusallista kokemusta kuin Fifty Shades oli (se oli nimittäin jotain niin luokattoman huonoa kielen puolesta, etten käsitä miksi siitä kasvoi sellainen ilmiö). En tiedä miten käännös tässä toimii, mutta kirjana oli ihan viihdyttävä. Voisin lukea Hooveria lisääkin, ja tähän on ilmeisesti myös jatko-osa.
Yarrosin kirja oli aika loistavaa kesälomalukemista. Fantasiahömppää, joka upposi. Siinä oli sitten ajoittain jo vaivaannuttavaakin osaa, mikä ei sopinut ollenkaan kirjan muuhun tyyliin, mutta yhtä kaikki viihdyttävää. Ja tässä oli myös vasta ensimmäinen osa, joten lisääkin piisaa.

Loman parhaita puolia on kans se, että arki tuntuu sen jälkeen taas mukavalta. Tai kyllä mä pääsääntöisesti arjesta tykkään, toki välillä on vaikeaa revetä kaikkeen ja ei ole aikaa niin paljon käsissä kuin haluaisi. Mutta piiiitkän mökkeilyn jälkeen oli kiva palata kotiin, kaupunkiin, oman kahvinkeittimen ja maidonvaahdottimen äärelle omaan rauhaan. Mökki kutsuu sitten taas joskus syksymmällä, kun saadaan arki tästä kunnolla käyntiin ja uusi tuore eskarilainen hommaan kiinni.

SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?
Kokemuksia Gdanskista ja Sopotista
Mun kesäloma alkoi tänä vuonna viikon reissulla Puolaan. Haluttiin käydä jollain pikkureissulla ja aika budjettilinjalla, ja Puola oli ihan uusi tuttavuus. Lisäksi ei houkutellut etelän 40 asteen helteet ja maastopalot. Lennot Gdanskiin sai sopivasti heti perjantai illaksi, joten aikaa ei mennyt hukkaan lainkaan – heti töiden päättymisen jälkeen sai suunnata kentälle ja pistää loman käyntiin! Meillä oli kiva reissu ja kokemuksia Gdanskista ja Sopotista kertyi mukavasti, sekä samalla ihan uusi maa käytyjen listalle.

Suloinen pieni Sopot
Meillä oli AirBnB varattuna Sopotista, pienestä veikeästä lomakylästä noin 20 minuutin ajomatkan päässä Gdankista. Kämppä oli mainio, ihan suoraan pääkadun kupeessa ja todella siisti ja toimiva kaikin puolin. Kaksio, jossa oli pieni makuuhuone, olohuone jättimäisellä vuodesohvalla, tilava kylppäri ja keittiö.

Pääkatu oli veikeä paikka, täynnä ravintoloita, kahviloita, karkkikauppoja ja viihdykettä Ryhmä Hau -hahmoista ilmapallojen myyjiin. Ranta oli parin sadan metrin päässä, ja se oli oikein mukava. Valkoista pehmeää hiekkaa ja matala vesi. Parhaita kokemuksia Gdanskista ja Sopotista olikin saada upottaa varpaat taas pehmeään lämpimään hiekkaan!


Sopot oli erikoinen paikka, enkä ole vastaavaan törmännyt muualla. Sellainen lomalaisille rakennettu viihdekeskus, jossa saa nauttia helposta elämästä koko perheen kesken. Hintataso oli toki korkeampi, mutta silti Suomea edullisempi. Syöminen oli ajoittain haastavaa, kun gluteenittoman ja maidottoman löytäminen ei ollut kovin sujuvaa, mutta kyllä siinäkin pärjättiin. Isoin ongelma oli, ettei ravintoloissa oltu kovin myötämielisiä muokkaamaan annoksia sopiviksi, mitä aina ihmettelen.

Löytyi silti ruokaa, ja ihan hyvääkin sellaista. Paras ateria oli italialaisessa Di Matti -ravintolassa, jossa syötiin kolmeen pekkaan annos pastaa ja mereneläviä sisältävää ”keittoa” (=tomaattikastiketta) gluteenittoman foccaccian kanssa. Löytyi myös burgeria, jäätelöä, salaatteja ja kakkua.


Aamupalaa syötiin kämpillä, koska siten sai rauhallisen alun päivälle ja toisekseen paikat aukesi yleensä vasta 10 aikaan. Pääkadun pikkukaupoista löytyi hyvin vegejogurtteja, hedelmää ja marjoja.

Gdanskin kaunis vanha kaupunki
Käytiin Gdanskin vanhassa kaupungissa kahdesti, ja se oli ihana paikka. Kauniita taloja, ihmeteltävää, esiintyjiä ja jälleen ravintolaa mistä valita. Tehtiin pieni jokiristeily ja Sopotissa myös toinen merirosvolaivalla, mikä nyt oli totta puhuen aika turha keikka, kun laiva meni muutama sata metriä merelle päin ja sitten saman pätkän takaisin. Mutta tulipa käytyä vesillä.


Vikana päivänä ei päästy mereen uimaan, kun vedessä oli sinilevää. Istuskeltiin silti hetki rannalla. Meille sattui hyvät säät, tosi lämmin ja vain pari sadekuuroa – toinen tosin aika lailla rajuilma mistä tuli puhelimeen myös myrskyvaroitus.

Yksi päivä meni eläintarhassa, mikä olikin ihan hauska paikka. Kiva ympäristö ja näytti olevan myös eläimille hyvät olot. Nähtiin virtahepo, orankeja, norsuja ja kirahveja, eli vähän eksoottisempaa kuin Korkeasaaressa. Ilma oli hyvä, joten siellä oli kiva kierrellä. Eläintarhassa meni sen verran kauan, että jouduttiin syömään siellä, mikä oli aika virhe. Se oli nimittäin oikeasti pahaa ruokaa. Mössösalaattia, makkaraa ja ranskalaisia. Kummasti teki mieli syödä illalliseksi ihan salaattia. Mutta muuten syötiin ihan hyvin, ja esimerkiksi thaimaalaisia löytyi alueelta useampi. Phad thai toimii nimittäin aina.


Yhteenvetona voin lämpimästi suositella Gdanskia ja Sopotia pienelle tai pidemmällekin reissulle. Kivaa käppäilyä, katseltavaa, ilmapiiri ja merenrantaa.
Mukava paikka, ja oikein hyvä lomakohde niin perheille kuin yksin matkaaville.




0

