Hae
Saran kotikolo

Valkosuklaa-sitruunakeksit gluteenittomana

Kun bongasin tämän keksiohjeen, tiesin heti että näitä on tehtävä asap. Jo kuvat näyttivät niin herkullisilta, että vesi nousi kielelle. Ja näissä kaurakekseissä on kaikkea mistä tykkään! Sitruuna tuo ihanan kontrastin valkosuklaalle ja rapeaksi paahdettu kaura muuten tahmaisissa kekseissä vie tosiaan kielen mennessään. Alkuperäinen ohje on Viimeistä murua myöten blogista, ja se löytyy täältä.

Tässä ohjeessa aineksia on vähän vaihdettu alkuperäisestä, jotta valkosuklaa-sitruunakeksit ovat gluteenittomia. Maidottomia ja vegaanisia ne olivat jo valmiiksi.

HUOM. Käytin Virtasalmen jauhoseosta, joka imee todella paljon nestettä, joten lisäsin ohjeeseen vielä omenamehua. Jos käytät  kaurajauhoa tai muuta gluteenitonta jauhoseosta, et välttämättä tarvitse omenamehua. Jauhoista riippuu myös keksien lopullinen koostumus. Käyttämälläni pullajauholla niistä tuli pehmeitä, kun taas esimerkiksi riisi- tai kaurajauholla niistä tulee vähän tiiviimpiä.

 

Valkosuklaa-sitruunakeksit

 

125 g maidotonta margariinia/vegaanista ”voita”

2 dl kookossokeria

1 tl vaniljasokeria

2½ dl gluteenittomia kaurahiutaleita

1,5dl gluteenitonta jauhoseosta (käytin Virtasalmen viljatuotteen pullajauhoseosta)

1/3 tl leivinjauhetta

1 sitruunan mehu

1 (luomu)sitruunan raastettu kuori

1dl omenamehua

100 g (vegaanista) valkosuklaata (käytin iChoc)

Sulata rasva pehmeäksi. Lisää sekaan kookossokeri ja vaniljasokeri, ja sekoita tasaiseksi. Sekoita toisessa kulhossa loput ainekset.

Pilko tai raasta valkosuklaa pieneksi silpuksi. Lisää se kuiva-ainesten sekaan. Sekoita kuivat aineet margariiniseokseen pieni määrä kerrallaan, kunnes taikina on tasaisesti sekaisin. Jos se tuntuu liian paksulta, lisää sitruunamehua pieni tilkka kerrallaan.

Lusikoi taikinasta pieniä nökäreitä uunipellille leivinpaperin päälle. Huomioi, että keksit leviävät uunissa.

Paista keksejä uunissa 180 asteessa noin 10 minuuttia. (Minulla oli kiertoilma 175 astetta.)

Anna keksien jäähtyä ennen niiden nostamista pois pelliltä. Säilytä huoneenlämmössä muutama päivä tai jääkaapissa, mitä itse suosin, koska niistä tulee ihanan tahmaisia ja sitkeitä kylmässä! Ei nämä kauaa säily ilman syömistä, että sen puoleen voi jemmata mihin vain.

SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?

Instagram 

Blogit.fi

Facebook

Parhaat ruokablogit

Viikonloppua ja virpomista

Viikonloppu oli aika täynnä ohjelmaa. Napero oli vapaalla jo torstain ja perjantain, ja sai nauttia isovanhempien hoivasta yökyläilyn merkeissä. Sen verran väsymystä ollutkin ilmassa, että teki varsin hyvää. Ihanaa ohjelmaa täynnä koko viikonloppu, ja olihan myös virpomista näin viikkoa ennen pääsiäispyhiä. Tänä vuonna napero osasi odottaa virpomista ihan uudella tavalla jo etukäteen, mikä lisäsi osaltaan innostusta jo hyvän aikaa ennen itse h-hetkeä.

Pitkä viikonloppu

Aloitimme torstain jo vähän viikonlopun tunnelmissa käymällä koko perhe Klaus K:n aamupalalla joululahjaksi saadulla lahjakortilla, ja sen jälkeen vein naperon ensimmäisen kerran kampaajalle. Vähän jännitti, mutta super hienosti meni. Hänen hiuslaatunsa on melko erikoinen, kovin hentoa ja hapsuista, ja älyttömän kihartuvaa. Pituutta ei sinällään tarvinnut ottaa pois, mutta latvojen siistiminen elävöitti ja nyt tukka saa taas kasvaa paremmin. Ja ne kiharat, voi että miten kauniisti ne tulivat esiin. Pikku shirleytemple. Ja ihana aloitus myös itselleni, jatkoin töitä mukavan rentoutuneella mielellä.

Lauantaina kävimme kaverini ja lasten kanssa pyörimässä Lautasella-messuilla Messukeskuksessa, ja vähän myös kevätmessujen puolella. Olisihan siitä saanut enemmän irti ilman lapsia, mutta toisaalta kiva ottaa heidät mahdollisimman  moneen juttuun mukaan ja totuttaa erilaisiin tapahtumiin. Molemmat maistelivat innolla kaikkea mitä suuhunsa saivat, ja löytyihän kotiinkin pientä kivaa vietäväksi.

 

Yökyläilyä ja virpomista

Lauantaina vanhempi siskontyttö tuli meille yöksi, ja vein hänet elokuviin katsomaan Dumbledoren salaisuudet. Sitä ennen kävimme kuplavohvelilla, minne omakin lapsi pääsi vielä mukaan. Hän ei montaa lusikallista syönytkään ja loppu jäi minulle. Sunnuntaina aloitimme aamun vohveleilla ja virpomisella, ja ensimmäiset palkkiot olivat lasten käsissä jo ennen puolta päivää. Tein kaikille lapsille pienet pussukat, joista löytyi vegaanista suklaata ja vähän muuta pikkukivaa. Pääsiäiseksi on sitten vielä mökille varattu erityisyllätykset, ja lupasin järjestää myös aarrejahdin. Piilottaa juttuja pitkin mökin pihapiiriä.

Meidän tyyppi halusi olla virpomisasultaan noita, ja nimenomaan paha noita. Varusteina oli noidanhattu ja taikasauva mustan mekon kanssa. Ja tietysti meikit pisamineen naamassa.

Aamupäivällä serkukset ehtivät hyvin leikkiä myös ulkona lätäköissä ja puhaltaa virpomispalkkiosta löytyneitä saippuakuplia. Kuplien puhaltelu tuntuu sentään vähän siltä, että kesää kohti ollaan menossa.

Herkkuja ja hyvää seuraa

Menimme kaverin luoksen brunssille puoliltapäivin ja lapset saivat kekkuloida virpomisasuissaan koko päivän. Herkuttelimme brunssiruuilla kaikella hartaudella, ja kotiin palattuamme miehen vanhemmat tulivat kahville ja virvottaviksi. Emme ole mitään varsinaista virpomiskierrosta naapureille tehneet, vaan virponeet muutamat tutut ja sukulaiset tilanteen mukaan. Minun vanhempani ja muu siskon perhe videopuhelussa, ja heidät pääsee virpomaan vielä vaikka uudestaan sitten mökillä. Kaverini perhe eli lapsen kummitäti, jossa olimme brunssilla, sekä miehen vanhemmat ja tietysti meidät. Olihan siinä jo kylliksi, ja herkkuja tuli palkkioksi sen verran että niistä hetkeksi piisaakin. Etenkin, kun olen itse tullut hankkineeksi aika lailla pääsiäisherkkuja varastoon. Apua, kaikkea liian ihanaa on vaan ollut tarjolla enkä ole voinut vastustaa kiusausta! Onneksi mökillä on paljon syöjiä, niin ei tule itse kiskottua kaikkea suklaata.

Viikonloppu oli mukavan tapahtumarikas, ja virpomista on aina hauska seurata. Tästä on hyvä jatkaa. Muutama tavallinen arkipäivä taas ja sitten suunnaksi mökki, missä teen töitä etänä pääsiäisen jälkeisen viikon. Ja onpas ihanaa, että pääsiäisenä tulee kerrankin pitkät vapaat mökillä myös itselleni! Nuorempi siskontyttö jää sinne vielä meidän kanssamme, ja tulemme yhdessä junalla kotiin. Naperolle on siis leikkiseuraa koko viikoksi, ja isovanhemmat saavat juoda aamukahvinsa rauhassa minun tehdessäni töitä. Nyt vaan sormet ristissä ettei kukaan ehdi sairastua.

 

 

SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?

Instagram

Blogit.fi  

Facebook

Parhaat ruokablogit