Se on pääsiäinen nyt
0
Huomenna on pitkäperjantai, ja koittaa ihana odotettu pääsiäisviikonloppu. Meiltä meni koko talvi nyt jotenkin kokonaan ilman mökkiä, ja sen puoleen pääsiäinen mökillä oli kovin odotettu. Meitä onkin iso porukka, kun sisko lapsineen on myös paikalla. Ja napero on tietty onnessaan. Ajelin hänen kanssaan mökille ja maanantaina, ja oltiin ensin pari päivää kaksistaan. Sekin meni niin mukavan leppoisasti, tein itse töitä ja hän touhusi omiaan. Päivällä pidin ulkoilutaukoa ja seikkailtiin hetki metsässä, ja sitten jatkoin töitä. Töiden jälkeen lisää ulkoilua ja saunomista. Ja nyt saadaan heittäytyä pääsiäiseen viettoon!
Alkuvuosi on mennyt jotenkin tahmeasti
Meillä oli tammikuussa ihana loma lämmössä, mutta sen jälkeen on ollut vähän kamppailua. Mulla oli viisureiden leikkaus, ja siitä heti perään alkoi kamala yskä, joka kesti pari kuukautta, kunnes tulin kunnolla kipeäksi kuumeineen ja tulehduksineen kaikkineen, ja edessä oli antibiootit. Siinä välissä ehti myös leukanivel mennä sijoiltaan, ja useamman viikon oli vaikea avata suuta, haukotella ja syödä. Välillä kun haukkasi leivästä liian isosti, leuka lukittui ja naksahti kivuliaasti auki. Päivystyksessä sitä yritettiin väännellä takaisin paikoilleen, mutta ei ihan mennyt. Vääntelin ja jumppailin sitä sitten kotona, ja nyt voin onneksi sanoa että on jo lähes normaali.
Heti viikko antibioottien loppumisen jälkeen olin taas kuumeessa, ja pari päivää tein töitä etänä buranan voimin. Ja sitten se onneksi helpotti, eli kaiketi joku uusi pöpö heti perään. Sitten meni totaalisesti hermo katupölyn keskellä elämiseen, joten lähdettiin tosiaan naperon kanssa mökille jo aikaisemmin. Raitis ilma järven rannalla ei ole ikinä tuntunut näin hyvältä. Mökkiä oli jo hirveä ikävä. Ajomatka meni hurjan sujuvasti, ja matkalla pysähdyttiin kaupassa ja lounaalla.
Pääsiäisen suunnitelmat
Mulla ei oikeastaan suunnitelmia ole. Haluan olla ulkona, lukea ja pitää lasten kanssa leffaillan, jolloin katsotaan uusi Mufasa. Leffaan ei sitä päästy katsomaan, koska ikäraja olikin 12. Saas nähdä miten pelottava se sitten on, mutta ehkä täällä porukalla sen kestää. Pääsiäinen on myös viime vuosina ollut munajahdin aikaa, ja piilotan lapsille suklaamunia sekä pari pientä pääsiäisyllätystä mökkipihaan.
Maidottomien suklaamunien hankinta on ollut tänä vuonna haastavampaa kuin aikoihin, koska Ruohonjuurikaan ei enää myy niitä söpöjä suklaapupuja ja muita pääsiäisherkkuja, joita monena vuonna tuli hankittua. Sitten kaupoista löytyvät pari vaihtoehtoja on sellaisia pään kokoisia ja lähes 20 € maksavia munia, joten ei kiitos. Lindtillä olisi ne söpöt suklaapuput, ja Dammenbergilta löytyy myös ihania suklaapupuja ja -munia. Mutta minä bongasin silikoniset suklaamunien muotit, ja teen lapsille tänä vuonna suklaamunat ihan itse. Treenailin jo vähän, ja ne onnistui tosi hyvin! Liitoskohdat ei nyt olleet erityisen kauniita, mutta ei tässä olla niin kriittisiä. Täytteeksi laitan ranskalaisia pastilleja ja mariannerakeita, niin löytyy sitten se yllätyskin.
Ollaan mökillä nyt ainakin reilu viikko ja sikäli fiiliksen mukaan, etten tiedä vielä tarkalleen milloin palataan kotiin. Ihana tunne!
SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?
Subwayn inspiroimat gluteenittomat Suklaahippukeksit
Heti alkuun tunnustan, etten ole koskaan syönyt Subin keksejä. Mutta siitä huolimatta tiedän, että ne ovat omassa luokassaan. Kehuja olen kuullut nimittäin ihan tarpeeksi, ja kyllähän niistä näkee jo päälle päin miten ihanan sitkeitä ne ovat! Subissa en ollut muutenkaan syönyt vuosikausiin, ennen kuin viime vuonna hoksasin sieltä nykyään saatavan myös gluteenittomia patonkeja. Ja kyllähän silloin tulee aina vilkuiltua myös niitä keksejä. Ja pakkohan sitä on saada just sitä mitä ei saisi, eikö? Joten tässä tulee mun versio kotitekoisista tahmakekseistä – Subwayn inspiroimat gluteenittomat suklaahippukeksit, olkaa hyvä!
Nämä on niitä keksejä mitä on aivan ihana tuijotella uunin lasin läpi ja seurata miten ne leviävät silmin nähden isommiksi. Ja ne meinaan todella leviävät, että kannattaa tehdä maltilla pieniä palloja. Kyllä niistä isoja keksejä silti tulee.
Ja kuten parhaissa kekseissä juttu onkin, myös näihin saa kokeiltua erilaisia makuja ja variaatioita ihan mielensä mukaan. Suklaahippukeksit on se klassikko, itselläni sydän sulaa myös etenkin rusinakaurakekseille. Kokeile heittää sekaan myös kaakaojauhetta, valkosuklaata, pähkinöitä, pähkinävoita, marjoja, vaahtokarkkeja – mitä mieleen tulee. Tämä ohje antaa hyvin periksi luovuudelle.
Jos haluat vegaanisen keksitaikinan, jätä kananmuna pois ja laita tilalle 2 rkl maustamatonta kaura- tai soijajogurttia. Tämä ohje on gluteeniton ja maidoton.
Subwayn inspiroimat gluteenittomat suklaahippukeksit
110 g sulaa leivontamargariinia (suosittelen uutta Elephant-merkkistä ”voita”)
1,5 dl fariinisokeria tai kookossokeria
1 dl sokeria
1 kananmuna
1/2 tl suolaa
Ripaus vaniljajauhetta
1 tl ruokasoodaa
2,5 dl gluteenitonta kaurajauhoa
1,5 dl perunajauhoa tai muuta tärkkelyspitoista jauhoa
100 g tummaa suklaata
Sulata ensin rasva. Se saa olla ihan juoksevaa. Lisää sekaan sokerit, kananmuna, suola ja vaniljajauhe, ja sekoita tasaiseksi massaksi.
Sekoita ruokasooda jauhoihin. Lisää jauhoseosta nesteseokseen pieni määrä kerrallaan ja sekoita tasaiseksi taikinamassaksi.
Anna taikinan kylmettyä jääkaapissa ainakin puoli tuntia. Se saa olla siellä pidempäänkin, mutta siinä tapauksessa peitä kulho. Taikinan jäähdytys on se sitkeyden suurin salaisuus, joten älä ohita tätä vaihetta.
Lämmitä uuni 200 asteeseen.
Kun taikina on saanut olla kylmässä, kaavi siitä esimerkiksi jäätelökauhalla pieniä palloja leivinpaperin päälle uunipellille. Pallot saavat todellakin jäädä palloiksi – ne leviävät kyllä uunissa.
Paista keksejä uunissa 10-15 minuuttia, kunnes ne ovat kunnolla levinneet ja niiden reunat ovat alkaneet aavistuksen rapeutua.
Anna keksien jäähtyä ennen syömistä, jotta ne jähmettyvät hyvin. Se ei onneksi vie kauaa.
Säilytä valmiit keksit ilmatiiviissä astiassa huoneenlämmössä muutama päivä tai jääkaapissa pidempiä aikoja.
Itse uskon vahvasti, että aina on ensinnäkin hyvä syy leipoa keksejä, mutta myös syödä niitä. Tässä siis jatkumoa siihen keksien leipomisen arkeen, joka on aika iso osa minua. Kaikkea en jaa täällä, mutta kyllä nämä upeat Subin cookiet ansaitsevat paikkansa netin maailmassa. Toivottavasti, jos olet kaivannut vastaavia sitkeitä cookieita gluteenittomassa ruokavaliossa, tämä ilahduttaa myös siellä.
