Parasta juuri nyt x 3
0Yksi viikko arkea takana, ja jotenkin tuntuu että lomamoodi katosi hetkessä. Alku oli yhtä huutoa, itkua, stressiä ja unettomia öitä – yritä siinä sitten lapselle selittää että arkikin on ihan kivaa. Ja siis sehän on, mä oon aina tykännyt aidosti arjesta. Se on nyt vaan vähän hakusessa vielä. Siksi lähdin ihan tavoitteellisesti miettimään sitä kaikkea kivaa mitä olemassa on, ja parasta just nyt on loppukesän tarjoamat jutut.
Parasta just nyt
Tärkeää on vaan löytää se tasapaino, ettei arjesta tule liian kuormittavaa. Ekat päivät meni siis täysin penkin alle, kun herätin lapsen liian myöhään ja sitten piti hirveällä kiireellä hosua päiväkotiin, missä vielä loman jälkeen on paikat sekaisin, pikkuiset itkee ja sitten vielä matkalla sataa vettä ja kuraa lentää polviin asti. Siis VIHAAN sitä tunnetta kun kuraa lentää jalkoihin. Ajattelin myös säästää omia voimia siinä, että herään aikaisemmin ja pääsen aloittamaan päivät rauhassa, mistä seurasi jäätävä väsymys, kireä pinna ja se olo että kaikki romahtaa nyt ja heti. Ei siis näin.
Mökkiviikonloppu ja marjametsät
Ensi viikolla päästään vielä mökille, missä odottaa yksi viime vuosien lemppareista: marjastus. Siis ei uskoisi, koska lapsena todella vihasin marjojen keräämistä. Näin siinä näkee kuitenkin valtavasti hyötyjä. Sen lisäksi että saadaan syötäväksi ja talvivarastoon pakastimeen hurjasti kotimaista superfoodia, tulee oltua ulkona, saatua reippaasti hyötyliikuntaa ja koettua sitä kuuluisaa metsän rauhaa. Äänikirja korville ja ihan omaan rauhaan metsämättäiden keskelle. Ihanaa! Siinä ei edes ne kammottavan isot ristilukit ja joka puolelle takertuvat seitit juuri haittaa, kun marjojen kiilto silmissä painaa mustikan varpujen tai vadelmien perässä. Luulen, että tykkäisin myös sienestää, koska syksyinen metsä on erityisen ihana, mutta en tunne sieniä ollenkaan. Pitäisi opetella.
Hyvinvointia mahan pohjaan
Toinen juttu on Biotikur Balance. Tässä olen puhtaasti somemainonnan uhri, koska koko kesän tuppasi tulemaan vastaan Biotikurin mainoksia ja ylistäviä arvioita. Mitä enemmän aiheeseen perehdyin, sitä paremmalta se kuulosti. Omien sairastelujen myötä syödyt antibiootit on rasittaneet vatsaa ja suolistoa aika lailla, ja tuntuu että kaikki apu on tervetullutta. Ei tämä setti suinkaan ilmainen ole, enkä tässä vaiheessa osaa vielä sanoa edes että kannattaako se kun käyttökokemus on varsin lyhyt, mutta odotukset on kovat. Olen kuitenkin sen verran hifistelijä tällaisissa jutuissa, että saan kicksejä kokeillessani uutta. Sikäli tämä siis innostaa nyt ja isosti. Saa nähdä onko todella hintansa väärti. Onko kellään siellä kokemuksia tästä?
Kalenteri täyteen
Kolmas? Tulevat tapahtumat ja tekemiset. Se tärkeä, tärkeä osa hyvää arkea. Pitää olla kivoja juttuja mitä odottaa, ja mielekästä tekemistä. En jaksa käkkiä vaan kotona tekemättä mitään, vaikka niitäkin hetkiä on siinä ohessa hyvä olla. Silloinkin toisaalta alan helposti vähintään leipoa, että tulee tehtyä jotain. Mutta siis meillä on edessä reissu Espanjaan, viikonloppu getaway kavereiden kanssa, miehen synttäriyllätys aikanaan (eli tällä hetkellä käytännössä vielä suunnitteilla – kivaa sekin), metsäretkiä, omat synttärit syksyllä… Kesälomalla suunnitelmat aika lailla jäi, ja oli ihanaa herätä aamuisin ihan vaan fiiliksen vietäväksi. Arjessa tykkään suunnitella. Merkitä asioita kalenteriin ja seurata mitä on tulossa. Se auttaa osaltaan rakentamaan sitä arkea ja samalla huomaamaan, että elämä ei ole vain liian vähän unta ja töiden tekoa. Sinne mahtuu sitä vapaa-aikaa ja kokemuksia ihan yhtä lailla. Vaikka ihan vain extra pitkä iltasatu lapsen kanssa, miehen kanssa leffaan tai napero meidän sänkyyn nukkumaan. Ei se ole aina niin ihmeellistä, mutta en ikinä ota sellaista itsestäänselvyytenä myöskään.
Nyt vaan pitää malttaa nukkua taas enemmän ja ylläpitää niitä voimia mitä lomalla kerrytti. Mulla on taipuvaisuutta lähteä suorittamaan vähän liikaa, ja monta kertaa on saanut huomata että se kostautuu. Nyt siis oikeasti, lempeää läsnäoloa ja hyviä hetkiä jokaiseen päivään.
SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?
Viime aikoina
Viime aikoina arki on ollut toisaalta tosi tavallista, vaikka ei edes ole. Päivät juoksevat ohi ja arki vähän kuin tapahtuu ihan itsestään. On ollut sellainen kausi, kun ei ole tehty mitään ihmeitä, oltu vaan perheen kesken ja paljon kotona ja lähialueilla pihalla. Kaipuu mökille on valtava enkä jaksaisi odottaa juhannusta, kun sinne taas pääsee. Ikinä ei enää vuotta ilman mökkeilyä! Miten talvi menikin näin ohi sen kannalta.
Iisiä arkea
Olen ollut yleensä aika kova järjestämään kaikenlaisia menoja, mutta nyt arki tarvitsi rauhoittumista. Se on ollut tosi tervetullutta ja tehnyt kaikille hyvää. On leikitty pihan leikkipaikalla, käyty kävelyillä merenrannassa ja katseltu aamuleffoja samalla kun on syöty aamupalaa sohvalla. Siitä on meinannut tulla viikonloppuaamuun vähän tapa…mutta aika mukava tapa aloittaa vapaapäivä kaikessa rauhassa.
Lapsen leikkaus
Lapsella oli viime viikolla kita- ja nielurisaleikkaus, jossa samalla putkitettiin molemmat korvat. Hänellä ei ole ollut mitään sairastelukierrettä ja korvatulehduksia vain kaksi viime syksynä, mutta oikeaan korvaan oli kehittynyt liimakorva mikä vaati putkitusta. Eipä siinä muuta kuin tulpat ja uimapanta jatkossa päähän. Kita- ja nielurisat sen sijaan olivat isompi juttu.
Napero on koko ikänsä hengittänyt paljon suun kautta, kuulostanut tukkoiselta ja hengittänyt öisin raskaasti. Öisin on ollut jopa hengityskatkoksia. Risoja seurattiin, jos ne lopettavat kasvamisen siinä kun lapsi kasvaa eivätkä olekaan myöhemmin suhteessa niin isoja, mutta toisin kävi. Kurkku näytti että on ihan tukossa, ja leikkauksen tehnyt lääkäri sanoi vielä jälkeenpäin että kitarisa oli ollut todella iso ja tukkinut nenänielun lähes täysin.
Viime viikon torstaina mentiin siis ilman aamupalaa aamupäivästä PikkuJätti Tapiolaan ja lapsi nukutettiin toimenpidettä varten. Jestas miten nuo pienet on reippaita ja urheita. Jännitti, mutta ei pistänyt missään kohtaan vastaan tai hankaloittanut hommaa, vaan reippaasti teki mitä pyydettiin ja nukahti rauhassa mun syliin. Heräämössä oltiin toimenpiteen jälkeen vielä useampi tunti, mutta alkupöhnän jälkeen sielläkin taisi mennä jo neljä mehujätskiä sujuvasti.
Pitkä sairasloma
Operaatiosta tuli 1,5 viikon sairasloma ja kipulääkitys 5 x päivässä. Mutta hirmu hienosti on mennyt. Mun äiti tuli alkuviikosta hoitamaan ja helatorstai olikin sitten vapaa. Miehen vanhemmat jelppi vielä perjantaina, ja maanantaina olisi edessä päiväkotiin meno jos vointi sallii. No, sanoisin että vointi kyllä sallii, mutta katsotaan miten ilman kipulääkkeitä pärjää. Juuri viikon kohdalla muutamat illat meni vähän itkuisesti, kun iltapalaa syödessä sattui ja se säteili korvaan asti. Muuten on pitänyt päinvastoin toppuutella ettei saa juosta tai hyppiä, kun energiaa vaan pakkautuu.
Pitkästä aikaa on käytetty juoksurattaita, mitkä meiltä edelleen löytyy, ja käytiin viime viikonloppuna pitkällä kävelyllä ja ulkoilemassa rattaiden kanssa. Hölmöltä tuntuu tuon ikäistä työnnellä rattaissa, mutta näin ainakin päästiin vähän pihapiiriä pidemmälle. Ja silloin olikin ihanan kesäistä, mikä onneksi tuntui nyt taas palaavan.
Eihän tässä ole kuin muutama hassu viikko ennen juhannusta, ja heinäkuussa on vielä kesälomat. Vuoden parasta aikaa! Mitään muuta en tähän kesään kaipaa kuin kesämökkiä, rantasaunaa ja uimista järvessä. Veneilyä, jätskiä, lokkien huutoa. Ihan parasta.
Mutta siis, viime aikoina on ollut varsin iisiä. Ja itse asiassa ajattelin jatkaakin näin. Ihan vain nauttien säästä ja kesätekemisestä. Paljon ulkoilua ja piknikkejä. Toivottavasti lämpimät säät ja uimista. Kesäkuussa olisi luvassa Tallinnan päiväretki kahdestaan naperon kanssa, ja visiitti Lappeenrantaan kummitädin/kummipojan luokse. Mahtavaa, että leikkaus saatiin nyt tehtyä hyvissä ajoin ennen lomaa ja siitä ehtii kesän aikana täysin toipua. Jospa jokunen syysflunssakin jäisi sitten välistä…
SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?