Miniloma Tampereella
Käytiin naperon kanssa yhden yön teatterireissulla Tampereella katsomassa Kaunotar ja hirviö -musikaali, ja samalla jäimme päiväksi viettämään aikaa Tampereella. Musikaali oli perjantaina illalla, ja lauantaina meillä oli koko päivä aikaa Tampere-puuhalle. Oltiin yötä Forenomin huoneistohotellissa Kauppakadulla, ja se olikin mainio sijainti niin teatterin kuin muun tekemisen kannalta. Perjantaina ilta venähti myöhään, joten lauantaina otettiin aamu kaikessa rauhassa aamupalan ja piirrettyjen parissa. Miniloma Tampereella osoittautui oikein antoisaksi, ja taas muistin miten ihana kaupunki Tampere on!

Museokierros
Lauantaina meidän ohjelmaksi tuli museokierros, ja samalla palloiltiin kaupungilla mikä ehdittiin. Käytiin parissa kahvilassa, syötiin hampurilaiset lounaaksi ja tietenkin shoppailtiin Suomen viimeisessä ja ainoassa Punnitse ja säästä -myymälässä, joka löytyy Tampereen rautatieasemalta. Sinne meni ihan omaisuus, mutta eipä sinne usein enää pääse. Ne tummalla suklaalla päällystetyt omenarenkaat on vaan käsittämättömän hyviä, ja ostin niitä kotiin ihan reilun pussillisen.
Napero sai valita museon, ja luonnollisesti hän valitsi jälleen luonnontieteellisen museon.

Suunnattiin siis ensimmäiseksi museokeskus Vapriikkiin, ja siellähän onkin kätevästi monta näyttelyä ja museota samassa rakennuksessa. Pyörähdettiin niin jääkiekko- kuin pelimuseossa, ja käytiin tutustumassa Finlaysonin historiaa esittelevään näyttelyyn, mutta eniten meni toki aikaa luonnontieteellisessä.

Tampereen luonnontieteellinen museo on aika pieni ja kompakti, mutta varsin hyvä. Siellä on yllättävän paljon tutkittavaa niin pieneen tilaan, ja lapset on huomioitu kivasti erilaisilla tunneleilla ja kosketeltavilla asioilla.

Museossa oli myös hieno näyttely erilaisista kivistä ja mineraaleista, joiden seassa oli muun muassa pala meteoriittiä ja fossiilisoitunutta dinosauruksen nahkaa ja munia.



Vapriikissa käytiin myös supersankareita esittelevässä näyttelyssä sekä ihmisen menneisyyttä tutkivaan Muinais-DNA -näyttelyyn, jossa oli tehty kasvomallinnuksia esimerkiksi pääkallojen pohjalta. Näyttely oli toteutettu hienosti, ja aihe on varsin mielenkiintoinen. Näyttely on esillä kesäkuuhun 2028 asti, joten kannattaa mennä katsomaan.

Ennen junalle menoa käytiin myös maailman ainoassa Muumi-museossa, joka löytyy Tampere-talosta. Napero ei ole ikinä mikään muumifani ollut, mutta onhan ne hahmot suomalaiselle lapselle joka tapauksessa tuttuja. Muumi-museo on hieno paikka, ja näyttely on rakennettu sekä pieniä että isompia muumifaneja ajatellen. On paljon otteita tarinoista, yksityiskohtaisia rakennelmia ja muun muassa malleja ensimmäisistä muumitaloista. Ateljeessa pysähdyttiin vähän maalaamaan, ja napero ripusti lopuksi taideteoksensa myös ateljeen seinälle.


Välipalaa ja myymälöitä
Mulla kyllä sydäntä lämmittää miten lapsi haluaa aina tutkia kirjakauppoja. Hän marssii myymälään, istahtaa lattialle ja alkaa selata mieluisia luettavia ja värityskirjoja läpi, eikä meinaa lähteä siitä mihinkään. Myös kaikenlaiset kynät ja tuoksuteltavat kumit ja muut härpäkkeet jaksavat kiinnostaa. Tunnistan nuo piirteet hyvin, koska olin itse ihan samanlainen. Käytiin siis useammassa kirjakaupassa ja erilaisissa pikkumyymälöissä mitä vastaan tuli. Käytiin kahvilassa missä sain ihanan piparkakkulaten ja napero kuppikakun, ja sitten olikin jo aika suunnistaa junalle. Meillä oli aika pitkä päivä ja ehdittiin paljon, ja oli kiva ettei tarvinnut kiirehtiä minnekään. Juna toi nopeasti kotiin ja oli vielä koko sunnuntai aikaa nauttia viikonlopusta myös kotona. Varsin toimiva setti siis tuollainen perjantai–lauantai -visiitti, koska tuntui että yhteen viikonloppuun mahtui hirveästi kokemuksia ja silti ehti myös hengähtää.

Tampere on kaupunkina toimiva ja runsas, ja jotenkin siellä tulee aina se olo että pitäisi tulla pian uudestaan. Onneksi se onkin lähellä, ja Tampereella pyörii teatterissa myös aina kiinnostavia esityksiä mitä kannattaa lähteä katsomaan. Ehdottomasti siis uudestaan tällainen vastaava miniloma Tampereella.
SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?
Proto keksintötehdas Tallinnassa
Tallinnan matkalla halusin tehdä jotakin erityistä lasten kanssa – jotakin, missä saisi sekä juosta, ihmetellä että oppia uutta. Siksi suuntasimme Proto Keksintötehtaaseen, futuristiseen tiedekeskukseen, joka sijaitsee Noblessnerin alueella.

Mukana olivat 6- ja 10-vuotiaat serkukset, jotka rakastavat tutkimista – täydellinen testiryhmä tällaiselle paikalle! Päivä museossa vietettiin aika lailla virtuaalimaailmassa, ja se oli itse asiassa varsin hauskaa.

Ensivaikutelma: Höyryä, valoja ja visioita
Jo sisään astuessa Proto teki vaikutuksen: teollinen miljöö yhdistyi futuristiseen teknologiaan, ja lapset syöksyivät suoraan kohti ensimmäisiä VR-laseja. Koko tila huokui vanhan ajan tieteellistä mielikuvitusta – vähän steampunk-henkeä, paljon metallia ja valoefektejä. Oli höyrylaivaa, mikä näytti kulkevan ison kuohuvan kosken varrella ja päätyi maantierosvojen yllättämäksi. Kilpa-autoja, lentohärveleitä, ja ihan perinteistä keksintötehdas-touhua rakentelun ja testaamisen parissa.

Virtuaalitodellisuus vie mennessään
Proto-tehtaan vetonaula on ehdottomasti sen VR-laitteet. Yhdessä päästiin kokoamaan lamppuja liukuhihnalla (ei mennyt aina ihan putkeen, mutta ainakin nauratti), ohjaamaan vankkureita (yleensä päin seinää), lentämään kuumailmapallolla ja vaikka mitä hauskaa. Oli elokuva, jossa penkit tärisivät kuin vuoristoradalla ja kuljettiin läpi huimien tunneleiden. Pienempikin sai lasit hyvin käyttöönsä ja museosta kaiken irti, joten paikka sopii kyllä lapsesta aikuiseen.



Mentiin paikalle heti klo 11 kun museo avautui, ja siellä oli mukavan väljää ja kaikkia laitteita ehti kokeilla moneen kertaan. Paikalla oli runsaasti henkilökuntaa ohjeistamassa ja auttamassa.

Käsillä tekemistä ja rauhallisempaakin puuhaa
Kaikki Proto-laitteet eivät vaadi virtuaalilaseja. Oli useita interaktiivisia pajoja, joissa sai kokeilla esimerkiksi painovoimaa, magneetteja tai rakennella omia pienkeksintöjä. Erityisesti 6-vuotias viihtyi pitkään isossa palloradassa, jossa pystyi ohjaamaan palloja renkaiden läpi. Museon yhteydessä on kahvila, josta löytyi salaatteja, leivoksia, leipiä ja erilaisia lämpimiä ruokia. Erikoisruokavaliot onnistuivat hyvin – meitä kun oli matkassa gluteenitonta, maidotonta sekä kasvisruokavaliota noudattavia.


Ruoan jälkeen jaksoi vielä pyöriä museossa siihen asti, että piti suunnata kohti satamaa ja kotimatkaa.


Yhteenveto: Tiedettä hauskimmillaan
Proto Keksintötehdas oli meille täydellinen kohde toisena päivänä Tallinnassa, kun kaupungilla oli jo ehditty pyöriä tarpeeksi. Se tarjosi uudenlaisia elämyksiä ja samalla erilaisen kokemuksen Tallinnan reissusta. Proto sijaitsee Igluparkin kanssa samalla alueella ja siihen käveli vain muutaman minuutin, joten nämä kaksi yhdistämällä saa aika mainion reissun Tallinnaan tänä kesänä.



0