Nyt on sen aika! Tämä hartaasti odotettu lomareissu koittaa vihdoin, ja lähdetään naperon kanssa kahdestaan matkaan. Vähän aikaa sitten havahduin siihen, että matka koittaa oikeasti ihan pian, vaikka vastikään siihen oli vielä paljon aikaa. Joulu sekoitti aikatauluja mielessä sen verran, että yhtenä päivänä sitä vaan havahtui – matka alkaa jo parin viikon päästä! Pian joulun jälkeen oli siis aika pakata ja valmistautua lähtöön. Sitä ennen riisuttiin vielä myös joulu kotoa, ettei kaikki jää sinne seisomaan reippaasti alkuvuoteen. Meidän reissun suunnaksi valikoitui tällä kertaa Karibia.

Vuodelta 2019 ja Persianlahden risteilyn stoppi Sir Yani Bas -saarella

Kipin kapin Karibialle

Lennetään ensin Miamiin, missä ollaan jokunen päivä ennen Karibialle suuntautuvaa risteilyä. Risteily kestää viikon, ja sen jälkeen palataan kotiin. Parissa viikossa aika monta mielenkiintoista paikkaa siis, ja kaikki ihan uusia kummallekin. Miamissakaan en ole ennen käynyt, joten uutta osavaltiota myös Yhdysvaltojen puolella.

Miami nyt ei ole itselleni ollut mikään ykköskohde, mutta risteilyn kannalta se on kätevä, koska laivoja ja reittejä lähtee sieltä paljon. Meillä on hotelli Miami Beachilla, joten pärjätään tuo aika myös hyvin ilman autoa. Ajattelin, että otetaan ehkä se turistibussi ja päästään sillä kätevästi kulkemaan parhailla paikoilla, ja rannassa menee ilmeisesti myös ilmainen pieni katujuna. Eiköhän Uberkin toimi ihan näppärästi.

Me risteillään Carnival Celebrationilla, joten ihan uusi laiva ja yhtiö myös minulle. Olen käynyt Karibialla ja Välimerellä Royal Caribbeanin laivalla, ja Persianlahdella Norwegianilla. Siellä itse asiassa napero oli mukana, mutta oli juuri täyttänyt vuoden, joten ei tietenkään muista siitä mitään. Hyvä meno oli silti jo sillä reissulla, kun parasta huvia oli kontata laivan rappuja ylös. Ihanat tarjoilijat nappasivat hänet aina matkaansa meidän syödessä ja henkilökunta muutenkin otti lapsen ihanasti vastaan. Sitä samaa odotan nytkin, ja edessä on varmasti ihana reissu.

2019 reissusta

Maihin otin meille retkiä, jotta on hyvää ohjelmaa eikä pelkkää rantahengailua (mitä sitäkin kyllä retkien ohessa sitten ehditään). Satamasta saisi kätevästi napattua kyytejä ja sightseeing-kuskeja ihan paikallisten tarjoamana, mutta näissä on se riski että laivalle paluu myöhästyyja laivat eivät odota, ellei niiden itse järjestämä retki ole myöhässä. En ala lapsen kanssa murehtimaan sellaisesta, joten laivan retkillä mennään. Nämä pysäkit on muutenkin vain piipahduksia kohteissa, eikä niistä ehdi nähdä kuin vilauksen.

Monille retkille minimi-ikä oli 8 vuotta, joten paljon jäi vaihtoehtoja pois, mutta otin kivoja kierroksia päänähtävyyksillä, luontoretkiä ja semmoista. Tälle lomalle ei lähdetä suorittamaan, vaan nauttimaan. Satamat on jo aina täynnä kaikenlaista tutkittavaa ja usein myös upeaa hiekkarantaa, joten päivät maissa kuluvat takuulla nopeasti.

Äiti-tytär -reissu

Lapsen kanssa on ihanaa ja helppoa matkustaa, mutta kahdestaan ulkomaille lähtiessä on toki omat haasteensa. Lähinnä kaiken maailman lupien kanssa. Tarvitaan tietenkin toisen vanhemman allekirjoittaman lupalappu, ja sitten juuri ennen joulua selvisi että sen olisi myös syytä olla notaarin vahvistama. Onneksi notaarille ehti vielä saada ajan, ja sen puoleen lupa on todistetusti kunnossa. Sitten vielä tilasin stressi päällä syntymätodistuksia, joista se virallinen ulkomaanversio piti toimittaa postilla ja kirosin kun en ollut tajunnut hoitaa sitä ajoissa. Soitin perään ja hakemus laitettiin kiireellisenä, ja sitten se tulikin jo ihanasti ennen joulua. Kaikkeen tähän meni vielä muiden kulujen päälle ylimääräinen satanen, mutta minkäs teet. Eihän näitä välttämättä edes kysytä, mutta meillä on vielä eri sukunimi, niin ei voi lähteä ottamaan riskiä. Mutta nyt on kaikki mitä voidaan vaatia, joten voidaan matkustaa huoletta. Mukaan printattujen paperien määrä on kyllä aika mahdoton. Olkoon oppina ensi kertaan, että voisi selvittää hyvissä ajoin.

Meidän tyyppi on ihan paras matkustaja, joten sen puoleen ei huoleta yhtään lähteä kahdestaan matkaan, vaikka toki reissussa olo aika intensiivistä yhden vanhemman voimin onkin. Ei varmaan tarvitse hirveästi haaveilla aurinkotuolissa lukemisesta, vaan varautua runsaaseen uima-altaissa läträämiseen.

2019 laivamatkan lähdön tunnelmia

En ole ottanut mitään laivayhtiön wifi-paketteja, joten merellä ollaan aika tavoittamattomissa, mutta muuten kyllä päivittelen Instaan kuulumisia mahdollisuuksien mukaan. Hyppää siis mukaan ja seuraa meidän matkaa helposti täällä. Kirjoittelen sitten jälkeenpäin miten meni ja millainen fiilis reissusta jäi. Jännää!

SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?

Instagram

Blogit.fi  

Facebook

Parhaat ruokablogit  

Joululahjojen määrä oli lapsen osalta aikamoinen. Paketteja senkun kasaantui, ja toki tunnustan että tulihan niitä itsekin jonkusen verran hankittua. Ilokseni kuitenkin huomasin, ettei leluja tullut niin paljon, ja joululahjat sisälsivät kaikenlaista muutakin kivaa. Helposti nimittäin synttäreiden ja joulun myötä leluja tulee kerralla niin paljon, että siihen jopa turtuu. Sitten suurin osa unohtuu saman tien. Nyt napero sai muutakin mieluista, ja hauskinta oli kun hän lahjoja avatessaan hihkaisi että vihdoin tuli kunnon ulkoiluhousut.

Itse annoin lahjaksi…

Olin itse ostanut lahjaksi omalle ja siskontytöille taiteilijatarvikkeita. Vanhin sai ihanan rullatussa käärössä olevan setin hiili- ja lyijykyniä, keskimmäinen ison setin erilaisia kyniä ja vesivärejä, ja nuorin eli omani yksisarvisen kuvalla koristetun salkun täynnä kyniä ja vesivärejä. Nämä pääsivät heti käyttöön ja kotiin palattua oli keittiön pöytä tuttuun tapaan aivan täynnä maalia ja erilaisia taideteoksia. On ihanaa seurata miten askartelu, piirtäminen ja maalaaminen ovat mieluisia.

Ostin lapselle myös kameran, mistä innostui kovasti. Tosi leluversio, mutta niin tuon ikäisellä on syytä ollakin. Kuvalaatu ei ole hääppöinen, mutta sillä saa itse räpsittyä kuvia ja videoita ja oli mukana jokunen pelikin. Hyvä harjoittelukamera, hän kun yrittää kellopuhelimellakin saada kuvia otettua. Kameran lisäksi ostin söpön pantteripehmon ja ison viltin, jossa on hänen omia kuviaan vuosien varrelta. Se oli myös napakymppi, ja tyyppi on kannellut vilttiä mukanaan sängystä sohvalle heti aattoillasta saakka.

Muuten lahjaksi tuli muutama kirja, toivottu poni- ja lohikäärmelelu, ne tarvitut ulkohousut, pari pyjamaa ja pörröinen aamutakin virkaa ajava pörröpaita. Herkkuja, kuten suklaajoulupukki, marmeladeja ja vegaanista fudgea, sekä Arvaa kuka? -peli. Kyllä oli onnellinen napero aattoiltana nukkumaan mennessä.

Omat lahjat olivat…

Itse sain toivomani Lululemonin ihanan crossbody bag -laukun upeassa luonnonvalkoisen sävyssä. Mulla on vastaava laukku vaaleanvioletissa värissä 1 l koossa, ja tämä uusi on nyt kahdella taskulla 2 l kokoisena. Se on niin kaunis että en tiedä miten sitä raaskii edes käyttää!

Lisäksi saatiin yhteisesti lahjakortteja, mitä onkin ihana päästä käyttämään ensi vuoden aikana. Ja sitä ihanaa Pandan appelsiinikrokanttisuklaata! Vielä kun saisi ihan noita perus joulukonvehtirasioita maidottomana niin kyllä kelpaisi.

Ehdin mökillä ollessa tehdä ihanan pitkiä lenkkejä koiran kanssa, joka oli siellä metsäteillä juostessaan niin onnellinen pieni otus. Välillä lenkit olivat sen ikäiselle koiralle ehkä turhankin pitkiä, mutta ei se väsymisen merkkejä osoittanut. Valoisa aika on vielä niin lyhyt, että yritin hyödyntää sen täysillä, ja sitten pimeällä ulkoilut oli lyhyempiä ihan vaan mökkipihassa.

Jouluksi saatiin juuri himpun verran lunta, että maassa jotain valkoista näkyi.

Koiruli jäi mökille nyt pidemmäksi aikaa hoitoon, ja koti tuntuu tosi tyhjältä ilman sitä. Ikävä on kova, mutta sen on mökillä hyvä olla.

Kotona leivottiin vielä kertaalleen pipareita ja on vietetty vapaapäiviä rennosti. Siivosin oman ja lapsen vaatekaapit ja huomenna voisi joulukuusen ottaa alas.