Kesäinen viikonloppu Helsingissä
0Kesäloma senkun lähestyy, ja vietettiin naperon kanssa mukavan kesäinen viikonloppu Helsingissä ennen siirtymistä mökkimaisemiin. Helsinki on mun kaupunki, se on oikeastaan aina tuntunut siltä. Kun juna lähestyi Helsinkiä, tuntui että tuli kotiin. Edelleen tunne on sama, ja nyt Helsinki onkin ollut koti jo 17 vuotta. Kesäinen Helsinki on tietysti erityisen ihana, kuten voisi sanoa jokaisesta Suomen kaupungista, mutta välillä kesätekemiselle jää kotona liian vähän aikaa. Me ollaan niin paljon mökillä kesäisin, että kaupungissa ei ehdi kaikkea mitä haluaisi. Siksi nyt otettiin ilo irti ja saatiinkin sitä kesätekemistä Helsingissäkin.
kesäinen viikonloppu Helsingissä
Lauantaina pakkasin meille ruokatermariin kalakeittoa matkaan, ja polkaistiin pyörillä Taivallahteen venelaiturille. Vene kuljetti meidät Mustasaareen, missä kierreltiin pientä ihanaa saarta ympäri, katseltiin kukkoja ja siliteltiin lampaita.
Leikkipaikalla meni tovi, ja kalakeitto maistui ulkona varsin hyvältä. Mustasaaren kahvila on kuuluisa valtavista korvapuusteista, ja niitä saa myös gluteenittomana ja maidottomana. Ostin molemmille omat, ja koska napero ei jaksanut omastaan kuin kolmasosan, poljettiin kotiin päin Töölönlahden kautta syöttämässä loput sorsille. Ja olihan siinä yksi melkein kädestä syövä joutsenkin.
Koska lauantaina oli ihana ilma, ei malttanut jäädä sisälle vaikka toisaalta väsyttikin. Lähdettiin siis vielä lempiharrastuksen pariin talsimaan metsäpolkuja pitkin. Napero rakastaa niillä poluilla kulkemista, näpertää koko ajan käsissäön lehtiä tai oksia tai käpyjä, mitö ikinä sattuu löytämään, ja silmin nähden rentoutuu siellä kulkiessaan. Olenkin sanonut, että jos ikinä mikään painaa mieltä, niin menee vaan metsään ja se helpottaa. Sen huomaa itsekin. Monet surut on käyty läpi ihan kulkemalla metsässä. Istumassa jossain kallion päällä. Ei sitä syyttä suomalaisten sielunmaisemaksi kutsuta.
Tuomenkehrääjäkoiden puihin kutomat seitit on aina tutkimisen kohteena. Ja onhan nämä aikamoisia kummituspuita.
Illalla katsottiin vielä yhdessä Avaraa luontoa, ja kun olin lukenut iltasadun ja peitellyt tyypin isänsä paikalle nukkumaan, oli mun oma hetki katsoa Bridgertonin uusia jaksoja suklaakipon kera.
Linnanmäkeä ja pihajuhlaa
Sunnuntaina oli aikainen lähtö, mikä ei totta puhuen siinä aamuvarhaisella innostanut sitten yhtään. Napattiin siskontytöt bussipysäkiltä matkaan ja suunnattiin lintsille, missä oli klo 9-12.30 Finnair Plus ilmaispäivä. Odotin pitkiä jonoja ja ruuhkaa, mutta sainkin ilahtua suuresti kun porukkaa oli älyttömän vähän. Ehdittiin helposti kaikkiin laitteisiin mihin haluttiin, eikä kiireen tuntua ollut lainkaan. Tuli monta uutta laitetta ja jopa kummitusjuna, joka nousi lopulta jopa suosikiksi kaikista (tätä ennen se oli sirkusjuna). Ihan super kiva lintsipäivä, ja ei ollenkaan kaduttanut se aikainen lähtö.
Kun päästiin kotiin, syötiin ja napero leikki samalla kun itse sammuin hetkeksi nojatuoliin. Ihan tosi väsynyt koko viikonlopun, kenties ne iltaherkut ja valvominen sitten kostautui? Huomaan, että yöunet kyllä kärsii isosti jos illalla syö enemmän ja varsinkin herkkuja. Että oli ihan kivaa, mutta aamulla kaduttaa. Sellainen sokerikrapula iskee helposti. Mutta pienet torkut auttoi, ja sitten olikin taas aika lähteä eteenpäin lapsen kaverin synttärijuhliin, mitkä vietettiin mukavasti ulkona. Sieltä kotiin iltapalalle ja nukkumaan, ja sitten olikin edessä ihan viimeinen päiväkotipäivä. Hurjaa. Miten tämä aika juoksee, kun juuri tuo nappula oli se 2vee kenet kiikutettiin aamulla päikkyyn ekaa kertaa, ja nyt se jo loppuu.
Meillä on siis ollut pieni päiväkoti, jossa ei ole omaa eskaria, niin eskarilaiset siirtyy jo nyt syksyllä koulun tiloihin. Se on tosi iso muutos, mennä sieltä tutusta päiväkodista koulumaailmaan. Samalla tää 3 lapsen viskariporukka vaihtuu noin 40 eskarilaiseen. Veikkaan, että siinä on elokuulle paljon sopeutumista. Mutta koulun alku ei sitten vuoden päästä olekaan suhteessa yhtä iso juttu, kun tilat on jo tulleet tutuksi. Ja päiväkoti on antanut hyvät eväät jatkoon, ei voi kuin olla valtavan kiitollinen tästä ajasta.
Mutta ensin kesä ja lomat, ja ennen kaikkea mökkeilyt. Ah, sitä onkin ollut jo ikävä! Mutta jos oot viettämässä kesäistä viikonloppua Helsingissä, niin Mustasaarelle iso iso suositus! Ihana paikka ja retkikohde, missä pääsee tekemään monenmoista aina uimisesta, piknikistä ja metsäpoluilla kulkemisesta melomiseen.
SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?
Ihan tavallinen ja ihana viikonloppu
Mikä siinä onkin että kaikki tuntuu välittömästi niin nautinnolliselta kun kelit lämpenee? Ehkä se on se helppous ja keveys minkä lämpö saa aikaan, kun ulos lähtiessä voi vetää vaan kengöt jalkaan ja pistää menoksi. Ja kaikkion niin hereillä. En tiedä, mut nyt on ollut erityisen mukavia päiviä. Ja vaikka meillä oli ihan tavallinen viikonloppu, niin se oli myös hurjan mukava.
Ehkä se sää just teki sen!
Jäätiin naperon kanssa loppuviikoksi kahdestaan kotiin, ja kun torstaina ilta meni uimakoulussa, niin perjantaina puolestaan siirrytiin heti töiden ja pöikyn jälkeen naapurin ihanalle pihalle viettämään iltaa. Haettiin porukalla pizzaa (ja siis niin hyvä gluteeniton pizza naapurin Prestosta, suosittelen suuresti! Sai myös vegejuustolla vaikkei listalla näy) ja syötiin siinä ulkona puutarhassa ja lapset leikki ja koira söi maahan pudonnutta slaissia ja kotiin lähdettiin liian myöhään tomaattikastikkeen, hiekan, mullan ja muiden luonnonantimien peitossa olevan lapsen kanssa.
Lauantaina
nähtiin kaveria ja hänen lastaan ja pyörittiin Vuosaaressa Aurinkokirppiksellä rantatien varrella. Sieltä löytyikin monenlaista ihanaa ja ihan pilkkahintaan.
Farkkushortsihaalari, paljetti t-paita, Mainion mekko ja Marimekon iiiihana taskumekko lapselle. Sitten myös useampi Pet Shop -tyyppi, näistä kun on nyt innostuttu. Itselleni löysin Kaikon haalarin, ja saatan asua siinä puolet kesästä. Niin mukava päällä! Syötiin siellä makkarat ja jätskit ja hengattiin vielä ulkona pitkään. Kotiin tultiin vasta illaksi, otettiin ruuat sohvalle ja katsottiin Avaraa luontoa.
Sunnuntaina napero sai päättää, ja mentiin siis luontotutkijan repun kera metsään. Käveltiin siellä valkovuokkojen seassa pieniä polkuja ja kallioreittejä, maisteltiin ensimmäisiä kuusenkerkkiä ja tutkittiin murkkuja.
Iltapäivästä mentiin serkkujen tuplasynttäreille ja vasta illaksi taas kotiin. Mulle iski vielä ennenkuulomaton vimma siivota siinä sitten sunnuntai-illan päätteeksi samalla kun napero alkoi vielä taiteilemaan saamallaan vesivärimaalaussetillä, ja tulipa hyvä mieli saada paikat siistimmäksi. Lintsasin siivouksesta aiemmat päivät kun sillä säällä piti päästä vaan ulos.
Parina iltana ehdin nautiskella itsekseni Bridgertonin uusia jaksoja, ja aloinpa odottaa jo niitä seuraavaa neljää!
Eli joo, aika tavallinen viikonloppu, mut varmaan just sään takia erityisen ihana. Kaikkea mukavaa ulkona, ja siellä onkin sit seurattavaa kun kaikki paikat on taas elossa.
