Kummasti sitä ajattelee itsekin olevansa lomalla, kun lapsi on. Onhan tässä ollutkin erityisen paljon vapaita ja hassuja parin päivän työviikkoja, mutta en ottanut itse välipäiviin ylimääräisiä vapaita. Jotenkin lapsen loma muuttaa ne arkirutiinit joka tapauksessa, ja siinä on silloin lomafiilistä itselläkin, vaikka työpäiviä väliin osuisi. Nyt on vietetty jo uusi vuosi ja lomakin lähenee loppuaan. Hetkellisesti.

Uusi vuosi sujui mukavasti

Meillä on töistä aina uuden vuoden aattokin palkallinen vapaa, mikä itse asiassa selvisi itselleni vasta joulukuun alkupuolella. Ihana ylläri! Otin edellisenä päivänä kaikki joulukoristeet, kuuset, joulukylän sun muut pois ja se vähän masensi. Näyttää aina niin paljaalta ja synkältä yhtäkkiä. Olkkariin jätin vielä ikkunaan valot ja pihalle, mutta nekin lähtee viikon päästä. Uuden vuoden aatto alkoi sitten siivoamisella, ja sen jälkeen suunnattiin Käpylään testaamaan ekaa kertaa naperon joululahjaksi saatuja luistimia. Lapsen kaveri tuli äitinsä kanssa mukaan.

Itselläni ei ole luistimia, mutta olen jopa miettinyt pitäisikö sellaiset hankkia. En ole luistellut sitten ala-asteen. Mutta noin yhdessä käydessä voisi olla kivempi yrittää vähän räpiköidä siellä mukana sen sijaan, että hiippailee vaan kengät jalassa jäällä. Plus siinä tulee kylmä.

Napero tykkää luistelusta kovasti ja haluaisi oppia lisää, ja nyt siihen onkin hyvät edellytykset. On käyty viime talvina super vähän, ja käytössä on olleet serkun vanhat luistimet, jotka oli muutaman talven aivan liian isotkin. Viime talvena lapsi oikeastaan ekaa kertaa sai hommasta sen verran kiinni, että luistelu oli kivaa. Joten tästä on hyvä jatkaa.

Välipäivinä käytiin pitkästä aikaa eläinmuseossa

Uutta vuotta vietettiin Sipoossa kavereiden luona kuuden aikuisen ja neljän lapsen voimin. Oli tosi kiva ilta, ja meni jokseenkin myöhempään kuin oli ajateltu. Naperokin oli hereillä yhteen asti ja seuraavana päivänä varsin ylpeä siitä. Uuden vuoden päivänä meitä hemmoteltiin miehen vanhemmilla simpukoilla, racletella ja jäätelöllä, mikä olikin täydellistä siihen väsähtäneeseen päivään.

Hullua, että jouluna kävin kävelyllä pelkässä kuoritakissa. Mut tulihan sitä lunta uuden vuoden myötä.

Torstaina oli työpäivä

Itselläni on kehin vasen puoli oireillut nyt kummallisesti, enkä tiedä onko siellä joku hermo jumissa vai mistä on kyse. Paikka vaihtelee laajalti aina rangan tuntumasta kainaloon, kylkeen, rintakehään ja käsivarteen saakka, ja uuden vuoden päivänä se tuntui todi kurjalta. Yritin saada helpotusta venyttelyn, foam follerin ja jopa seinien kulmien avulla, ja kyllä se vähän pahinta jännitystä laukaisi.

Joulun paras herkku on karamellisoidut mantelit. Niitä on mennyt niin puuron päälle kuin napsittu koko ajan sellaisenaan.

Torstaina kaipasin sitä aamun eskariin vientiä, koska ilman sitä tuli jumitettua vaan aikaisin aamusta koneella ja sisällä. Napero lähti puolilta päivin mummon kanssa syömään ja elokuviin, ja jatkoi sieltä vielä isovanhemmille yökylään. Itse varasin hieronnan toiveena saada jumeja auki, ja työpäivän jälkeen kävelin keskustaan hierontapaikkaan saadakseni myös hieman happea.

Hieronta oli ihana, ja lähes nukahdin siihen. Siitä oli apua, vaikka ei niin paljon kuin olisin toivonut. Vähän napakamminkin olisi voinut hieroa, mutta toisaalta en usko että väkisin runnomalla saa tällaiseen parasta tulosta. Kotona katseltiin miehen kanssa uutta leffaa Juror #2 ja seuraavana aamuna aloittelin työpäivän hiljaisuudessa aamupalaa rauhassa syöden.

Viikonloppuna alkoi kaikkien vikat vapaat, kun loma päättyy loppiaiseen. Mutta onhan tässä jo lomailtukin — ja varsinainen loma on alkamassa jo reilun viikon päästä. Napero ehtii käydä muutaman päivän välissä eskarissa ja itse hoitaa kesken olevat työt purkkiin. Viikonloppuna nautittiin ulkoilusta kun se talvi viimein tuli, ja pakkaseen onkin ollut totuttelemista.

Kävipä myös niin, että itse päädyin luistimille ensi kertaa koko aikuisiällä, kun pistin jalkaan lainaluistimet. Se olikin jännittävä hetki. Ja ei muuten ole helppo laji. Ens kerralla kypärä itsellekin päähän niin saa ehkä vähän rohkeutta kokeilla lisää.

Nukkekodin järjestely oli joulukuun olennaisia juttuja. Kerta toisensa jälkeen.

Joulu oli ihanan leppoisa ja rauhallinen. Ei kiirettä, ei suorittamista. Hyvää ruokaa ja yhdessä olemista, sekä pitkä joulupukin vierailu. Lapselta kysyttäessä parasta olivat tietty lahjat, niin etukäteen odottaessa kuin jälkeenpäin. Ja niinhän se monesti menee. Muistan itsekin hyvin ne lapsuuden joulut ja sen jännityksen mikä oli viikkoja etukäteen. Mitä tuli joululahjaksi sitten tänä vuonna?

Vähän jotain vanhemmille

Aikuisten lahjat olivat vähissä, kuten kuuluukin. Ei tässä ollut ihmeitä mitä tarvitsee. Toivottiin avustusta uuteen imuriin ja itse pyysin talvikenkiä. Tuli pari lahjakorttia ja vähän herkkuja, kuten taateleita ja kahvia. Miehen kanssa ei ole ostettu toisillemme lahjoja, mutta annoin kuitenkin tällä kertaa Lehmus Roasteryn kahveja (jotka on ihan lemppareita) sekä uuden kirjan tulevaa reissua varten. Sama kirja tuli sitten toisestakin paketista, mutta no jaa. Antaa eteenpäin ehkä sitten.

Lahjarahaa pistän jemmaan sitä imuria varten. Dysonin varsi-imuri olisi haaveissa, etenkin, kun nykyinen perusimuri (joka on kyllä ollut hyvä) alkaa olla rasittava. Sen pää ei kestä juuri ollenkaan kiinni ja imurointi on super rasittavaa. Ajattelin myös, että varsi-imuri on johdottomana älyttömän helppo ottaa käyttöön kun tarvitsee.

Pikkuisen enemmän lapselle

Lapsen lahjojen kanssa oltiin maltillisia, koska se lahjapino on joka vuosi vaan tosi suuri. Kuten nytkin. Silti sanoisin, että tuli varsin toimiva ja sopusuhtainen setti, koska leluja ei ollut niin hurjaa määrää kuin joskus. Tuli jääkarhupehmo, kaksi uutta Barbieta ja pieni Squishmallow. Kaksi kirjaa (Supermarsu sekä Salainen puutarha) sekä kaksi värityskirjaa. Pyjama, aamutakki ja tohvelit. Vähän omia herkkuja ja hamahelmiä, sekä jälleen askarteluun korusetti. Meillä on koruja tehty pehmoleluja myöten ja niitä pakkauksia piisaa. Sellaisesta näpertelystä hän tykkääkin.

Sitten tuli pieni koiranpentu. Little Live Pets beaglen pentu ei ollut toivelistalla, mutta ei napero tiennyt sellaista olevankaan. Omasta koirasta haaveilevalle lapselle tämä oli aika ihana yllätys, koska koira ääntelee, haukkuu, vinkuu, murisee ja syö tuttipullotakin. Paristoilla toimiva lelu on sen verran jämäkkä, että sen saa istumaan, mutta samalla ihanan lötkö ja pehmoinen halailtavaksi. Heti aatoiltana napero peitteli pennun huolella peittojen ja vällyjen alle mukana tulleeseen kantokoppaan.

Lomapäiviin leikkien

Lahjoja siis piisasi, mutta tosi kivoja juttuja. Lapsi oli onnellinen ja innoissaan, eikä lahjamäärä saanut päätä pyörälle. Joulupäivän aamuna kaikki uudet lelut mahtuivat kerralla syliin, mikä on hyvä mittari. Ja uusi värityskirja pääsi heti käyttöön. Uudet kirjat ovat loistavia mukaan tammikuussa matkalle, koska niistä riittää lukemista monelle päivälle.

Ja itse käyn tässä joku päivä kunnon pitkällä kävelyllä uusilla Vaistoa talvikengilläni!