Hae
Saran kotikolo

Pääsiäinen on kevään paras pitkä viikonloppu

Jäätiin tänä vuonna pääsiäisenä kotiin, vaikka mökillä käyntikin jossain määrin houkutteli. Tässä on kuitenkin oltu paljon menossa ja ensi viikonloppuna taas Lappeenrantaan, niin pitkä viikonloppu ihan kotona houkutteli nyt enemmän. Ja pääsiäisviikonloppu on ollut tosi kiva. Ei mitään ihmeellistä, mutta useita mukavia juttuja. Ja koska tässä alkaa myös arki uuden työpaikan parissa, oli ihanaa ottaa rennosti perheen kesken.

 

Vapaapäivien parasta

Käytiin perjantaina lapsen kaverin kanssa Heurekassa, missä kuluikin huomaamatta useampi tunti. Sieltä kotiin tultua lähdettiinkin saman tien miehen vanhemmille syömään, mistä palattiin kotiin vasta iltapalalle. Lauantaina oli tän kevään ensimmäinen oikeasti lämmin ja aurinkoinen päivä, ja käytiin naperon kanssa heittämässä ensimmäinen yhteinen juoksu-pyöräilylenkki. Kierrettiin Töölönlahti ja Tokoinranta, ja lenkille tuli pituutta reilut 9km. Upeaa että tuon lapsen kanssa pääsee liikkumaan niin monin tavoin! Luettiin myös eka Harry Potter loppuun, mikä on ollut itselleni yksi virstanpylväs vanhemmuudessa. Miten monta kertaa vuosien varrella ehtikään miettiä, että sitten joskus pääsen lukemaan niitä omalle lapselle.

Iltapäivällä käytiin Teurastamolla Jädelinon jätskeillä (sieltä saa mielettömän hyvää vegaanista pistaasijäätelöä) ja istuttiin terassilla auringossa nauttimassa lämmöstä. Napero halusi palavasti kaivaa luontotutkijan repun esiin ja lähteä tutkimaan ötököitä, ja sitä sitten tehtiin loppuilta. Muurahaisia ja muita löytyikin heti.

Aloitettiin useampi aamu leffa aamupalalla, ja katsottiin muun muassa Leijonakuningasta ja sen jatko-osia. Lapsella on tullut täysi hullaantuminen Leijonakuninkaan maailmaan ja erityisesti Leijonakaarti-sarjaan. Joskus on ihanaa käpertyä aamulla sohvalle puurokulhon kanssa ja heräillä aamuleffan parissa. Sunnuntaina kierreltiin metsäpoluilla ja kallioilla päiväkotikaverin kanssa ja pidettiin kotona munajahti. Sieltä sitten taas miehen vanhemmille syömään. Päivät on pyörineet mukavasti ulkoilun ja hyvän ruuan parissa siis!

 

Tän viikon sunnuntaina muuten arvon kaksi

Cavalluna shown lippua jollekin onnekkaalle

– olisitko se juuri sinä? Muista osallistua ja vinkata myös kavereille!

Arvontaan pääsee osallistumaan täällä.

 

Kuva: Cavalluna

 

Nyt vielä nautitaan yhdestä vapaasta ja sitten onkin uusi arki, uusi työ ja sitä kauta uudet kuviot. Uuteen työhön sisään pääseminen ottaa aina aikansa, joten seuraavat viikot menee varmasti hujauksessa. Mutta voi että miten innoissani olen tästä uudesta vaiheesta! Vaikkakin oli samalla haikeaa päästää irti vanhasta, etenkin työkavereista, joiden kanssa on oltu tosi tiivis tiimi. Nyt kuitenkin katse uuteen!

Tänään vielä lenkkeilyä, palapelejä ja aikaa ulkona. Katsotaan mitä tässä vielä ehtii. Ehkä noi pöydällä olevat pääsiäisherkut pitää pakata karkkilaatikkoon jemmaan…

 

SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?

Instagram

Blogit.fi     

Facebook

Parhaat ruokablogit

Minivisiitti Poriin ja Tuhkimo Porin teatterissa

*Liput saatu Porin teatterilta

 

Vietin tuossa naperon kanssa yhden yön Porissa Sokos hotel Vaakunassa. Olen käynyt Porissa Pori Jazzeilla joskus penskana, ja muistan ainoastaan valtavan ihmismassan ja isäni olkapäillä istumisen, että yletin näkemään hänen ison idolinsa Bob Dylanin. Mitään mielikuvaa Porista ei ollut, joten oli kiva lähteä seikkailemaan uuteen kaupunkiin. Illalla käytiin katsomassa Tuhkimo Porin teatterissa, ja se olikin oikein satumainen ilta.

Kuva: Porin teatteri

Yksi päivä Porissa

Lähdettiin Poriin aamujunalla, ja vaikka matka kestää aika kauan, se sujui mukavasti. Syötiin junassa aamupalaa, luettiin Harry Potteria, napero pelasi padilla jonkun aikaa ja itse lueskelin kännykästäpäivän lehtiä. Perillä oltiin sopivasti lounasaikaan. Vietiin reput hotelliin ja käveltiin siitä läheiseen Pikku X – ravintolaan lounaalle. Minä söin rapukulhon ja lapsi pari pehmeää tacoa. Oli tosi hyvää.

Lounaan jälkeen käytiin Luontokeskus Arkissa, joka on kovin pieni luonnontieteellinen museo, mutta niin pieneksi paikaksi oikein kiinnostava. Näyttelytila on rakennettu kiinnostavaksi ja siellä oli paljon erityisesti pieniä yllätyksiä kasvuston seassa. Aina bongasi uusia juttuja, kun silmät osuivat pieneen metsämyyräön tai sammakkoon lehvästöön maastoutuneena. Oikein kiva vierailukohde, jos Poriin menette!

Ennen teatteria käytiin kaupassa hakemassa välipalaa ja iltapalaa hotelliin, ja hengattiin huoneessa hetki ennen lähtöä. Sitten ei muuta kuin mekot ylle ja nauttimaan Tuhkimosta! Teatteri olikin sopivasti ihan hotellin vieressä.

 

Tuhkimo Porin teatterissa

Porin teatteri on kuin tehty tällaiselle sadulle – pieni ja intiimi kun vertaa Helsingin kaupunginteatteriin. Siellä on vanhanaikainen tunnelma, kauniit maalaukset katossa ja koristuksia joka puolella. Kaunis tila kaikin puolin.

Ja Tuhkimo oli hyvä näytelmä. Tuttu satu, jota on varmasti haastavaa herätellä uudestaan eroon niin, että se antaa tarinalle myös jotain uutta ja ainutkertaista uusia katselukertoja varten. Mielestäni toteutus oli Porissa oikein onnistunut. Tarina oli pidetty klassisena ja siinä sai ihastella upeita asuja ja kauniita lavasteita, mutta samalla se oli tarpeeksi lähellä nykypäivää ollakseen teemoiltaan tunnistettava myös nykypäivän lapsille. Ja Tuhkimohan käsittelee ajattomia teemoja aina hyvyydestä, ystävyydestä ja kiltteydestä, jotka ovat itse asiassa myös aika vaikeita aiheita.

Niin sanottu kiltti tyttö on ajatuksena vaikea, koska se mielletään usein alisteiseksi ja heiveröiseksi ihmistyypiksi. Itse näen kiltteyden valtavan tärkeänä, mutta se ei tarkoita muiden jalkoihin jäämistä ja oman äänen piilottamista. Myös kiltit tytöt saavat pitää ääntä ja ennen kaikkea puolensa! Hyvyys, kiltteys ja muiden huomioiminen ovat kuitenkin asioita, joilla tämä maailma on paljon parempi paikka. Se kaikille tuttu sanonta, että kohtele muita kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan, on kuitenkin joskus vaikea noudattaa.

Kuva: Porin teatteri

Ihania yksityiskohtia ja prinsessameininkiä

Tuhkimossa oli tuotu hauskasti mukaan pieniä hiiriystäviä ja koskettava kuvaus vanhempien ja lasten välisistä suhteista. Esityksessä oli huumoria, jännitystä ja suureksi ilokseni myös erittäin aidolta tuntuvaa rakkautta Tuhkimon ja prinssin välillä. Se tuotiin esiin hyvin vähäeleisesti, mutta voimakkaasti ihan vain musiikin, katseiden ja kosketuksen kautta, ja se oli uskottottavaa ja kaunista katsottavaa. Lapsi etukäteen jännitti, koska äitipuoli on hänestä äärimmäisen pelottava, mutta selvittiin esityksen läpi kunnialla. Ja olihan se äitipuoli varsinaisen ilkeä eukko!

Kuva: Porin teatteri

 

Kuulemma oli tosi hyvä, eikä niin pelottava kuin hän oli luullut. Yllään oma tyllimekko ja glitterkengät, napero sai itsekin ihailua osakseen illan aikana. Esityksen kesto on väliajan kanssa reilut pari tuntia, mutta se eteni hyvin, eikä ollut mitään ongelmia jaksaa katsoa. Viisivuotiaan kanssa näitä on entistäkin upeampi katsoa, kun tarina todella sitoo ja vie mukanaan. Se otetaan vastaan hyvin todellisena. Ja meidän tyyppi vaikuttaa olevan aikamoinen romanttikko.

Tuhkimo Porin teatterissa tuli juuri ensi-iltaan, joten esityksiä on paljon edessä. Suosittelen kaikille prinsessamielisille ja saduista nauttiville katsojille. Poriin on helppo matkustaa junalla ja Sokos hotellissa vietetty yö teatterin päälle oli mainio. Aamulla köllöteltiin ja katsottiin hetki piirrettyjä sängyssä, ja aamupalan jälkeen käytiin vielä hotellin leikkihuoneessa ennen kotimatkaa. Junamatka kotiin meni liki neljän tunnin kestosta huolimatta myös hyvin, ja Harry Potterissa päästiin taas monta lukua eteenpäin. Kotona Tuhkimon käsiohjelma apunaan napero selitti näytelmän tapahtumat läpi myös isälleen.

Joo, kannatti käydä Porissa. Tosi mukava pieni irtiotto arjesta ja parasta laatuaikaa yhdessä.

 

Ja hei, Vielä ehdit osallistua Cavallunan lippuarvontaan täällä!
Voit voittaa 2 lippua sunnuntain 12. toukokuuta esitykseen!

 

SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?

Instagram

Blogit.fi     

Facebook

Parhaat ruokablogit