Mitä ostettiin matkalta?
0Matkalla Miamiin ja Karibian saarille shoppailua ei ollut paljon, sillä mukana oli vain yksi matkalaukku. Plus ei me ostosreissulle oltu lähdössä, vaikka Miamissa vaatehankinnat olisi vähän kiinnostaneetkin. Sen sijaan panostettiin tekemiseen ja kokemuksiin, hyvän ruokaan ja herkkuhetkiin. Ohessa mukaan tarttui muutamia pieniä juttuja. Tilaa piti jättää tuliaisille, jotta pystyi vähän paremmin kiittämään koiran hoidosta ja lentokenttäkyydeistä kotiin jääneitä.
Vaatteita kylmään keliin
Loma alkoi lämpimien vaatteiden ostamisella, koska oli tosiaan hieman kylmä. Nappasin tehoiskuna H&M:stä pari pitkähihaista ja yhden hupparin, mutta lapselle ei meinannut löytyä vaatteita lähistöltä. Otettiin sitten ihan perus turistimyymälästä pehmoiset collarihousut, joiden valkoinen väri oli suklaan peitossa aika nopeasti. Mutta eipä maksaneet paljon.
Ennen laivalle lähtöä ostin vielä toiset housut, että sai puhtaat pitkälahkeiset kotimatkalle jalkaan. Bahamalta napattiin myös violetti huppari, joka oli hänelle tosi söpö ja sopiva. Matkamuistona hän myös valitsi neonpunaisen hapsuhelmaisen t-paidan, joka oli kuin tehty sinne aurinkolomailuun.
Oma lomaostos oli Lululemonin legginssit ja paita Miamista. En voinut vastustaa, vaikka hintavia ne olivatkin. Kun pääsi paikan päälle ja sai sovittaa monet eri housut, päätös oli aika helppo. Lululemonilta on sujuvaa tilata myös verkosta, mutta koot voi olla vähän niin ja näin, joten oli ihanaa testata monet eri housut ja saada hipelöidä niitä super pehmoisia vaatteita. Sen verran ne maksoivatkin että omat reissuostokset oli siinä. Mutta kyllä tulee käytettyä, ja tietää että nämä kestää.
Matkamuistoja
Jokaisesta vierailukohteesta mukaan tarttui pieni magneetti jääkaapin oveen, koska se on aina must.
Muita matkamuistoja sen sijaan en välttämättä halua haalia, koska niillä ei tee yhtään mitään. Ehkä yksi tähän kategoriaan menevä on kuitenkin naperolle ostettu soitin, jonka nimeä en tosin osaa sanoa. Sellainen heiluteltava kapistus mikä kilisee kun nuo narut osuvat. Ihan hauska vempele. Jos ei tarvitse koko aikaa kuunnella.
Lapsi sai eläintarhavierailulla hyena-pehmolelun ja papukaijan, jotka sai jotenkin ihmeellisesti tungettua vielä reppuunsa kotimatkalle.
Lisäksi löytyi väriä vaihtava tiikerikaulakoru, pieni pussi värikkäitä ”jalokiviä”, DIY karkkikaulakorurasia ja Frostin tiedemuseosta mun bongaama ihana ”It’s a bug’s world” -paita, jonka halusin väkisin ostaa. Se on söpö ja jotenkin sopi naperon menoon ihan kuin nakutettu. Molemmille hankittiin myös uudet vesipullot.
Tuliaiset kotiin
Tuliaisiksi kotiin tuotiin sitten kahvia jokaiselta saarelta, rommikakkua, paikallista suolaa Turks & Caicosilta, koruja Bahamalta, Dominikaanisesta tasavallasta kaakaota sekä Salt Water Toffeeta risteilyaluksen karkkikaupasta. Kotiin jäi sitä suolaa ja kahvia jokaisesta paikasta, ja muut lähti tuliaisiksi eteenpäin.
Jos olisi vielä ollut laukussa tilaa ja ennen kaikkea mahdolllisuus, olisin kyllä sännännyt vielä Whole Foodsiin ja kantanut kaikkia ihania herkkuja kotiin. Mutta ehkä sitten ensi kerralla.
SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?
Koira tuli kotiin – miten koiran kanssa menee nyt?
Meidän Kuura täyttää pian vuoden, ja on uskomatonta, miten nopeasti aika on mennyt. Ensimmäiset mökkiviikot pentuna ovat jo muisto vain, ja tuo karvapallo on kasvanut mainioksi perhekoiraksi. Kun pentuajan pureminen helpotti, Kuura ja naperokin löysivät yhteisen sävelen, ja heidän välinsä on ollut ihanaa seurattavaa – kunhan huoneen ovi pysyy kiinni, etteivät tavarat lähde seikkailemaan. Arki lemmikkiperheenä sujuu rauhallisesti ja mukavasti.
Vauhdikas yksilö
Kuura on vauhdikas, seurallinen ja villi tapaus, joka keksii omia päähänpistojaan lumihangessa ja olkkarin matolla. Se tarvitsee liikuntaa ja aktivointia, muuten meno kotona voi yltyä rasavilliksi. Koirapuisto kodin lähellä on pelastus, ja Kuura rakastaa leikkiä muiden koirien kanssa. Nyt yksivuotiaana murrosikä tuo mukanaan vahvaa nylkytystä, mitä puretaan niin muihin koiriin kuin omaan petiin kotona, mutta se kuuluu tähän ikään.
Lenkkeily sujuu hyvin ja Kuura on ollut sisäsiisti lokakuusta asti, joten arki ulkoilujen kanssa on helppoa. Odotan kesää, jolloin pääsemme myös juoksemaan yhdessä, ja saadaan molemmat tehokas lenkki samalla kertaa.
Kuura on aika siro ja hoikka poika, ja se painaa tällä hetkellä noin 6–7 kg. En ole varma, kun en ole hetkeen päässyt punnitsemaan. Se ei tunnu ruoalla lihovan, koska on sen verran touhukas tapaus muuten. Jos se kastroidaan, tämä toki tulee muuttumaan, mutta ainakin säästyisi ruokakuluissa.
Ruoalle perso otus
Kuura on aikamoinen rohmu ja se syö ihan mitä vaan. Pääpaino on ollut raakaruokassa, nappuloita olen antanut koulutusnameina tai virikkeenä lelujen sisällä, ja luita on aina saatavilla. Ruokapalkalla koulutus onnistuu helposti, ja temppuja on kertynyt tassun antamisesta ryömimiseen. Koirapuistossa tosin siitä on tuntunut tulevan kuuro, eikä se tulisi millään luokse kun on aika lähteä kotiin.
Kuura on äärimmäisen kiltti ja sosiaalinen. Se rakastaa ihmisiä, lämpenee nopeasti uusille kasvoille ja pääosin on hiljainen. Villiys näkyy lenkeillä, kun tekisi mieli lähteä jahtaamaan lenkkeilijöitä takaa, mutta läheltä tultuaan se heittäytyy selälleen rapsutettavaksi ja osoittaa kiintymystään nuolemalla.
Kaiken kaikkiaan Kuura on ihana koira: kiltti, rakastava, fiksu ja aktiivinen. Teini-ikäinen nylkytys on ainoa haastava piirre, mutta se on osa kasvua. Kuura on aika lailla juuri sellainen koira mitä me toivottiin, rakastettu perheenjäsen, jonka saamisesta olen äärettömän onnellinen.
