Jo kauan ennen kuin lapsen sain tiesin, että haluan tulla lukemaan hänelle ja paljon. Olenkin lukenut lapselle kirjoja oikeastaan ensimmäisistä kuukausista lähtien, kun hän alkoi kiinnittää enemmän huomiota ympäristöönsä ja katselemaan kuvia. Nykyään taaperon suosikkikirjat ovat jo selkeitä. Youtubesta kuunneltiin jossakin vaiheessa linnunlaulua kissoille tehdyistä lintuvideoista, ja hankinkin ensimmäisenä keväänä lapselle paksusivuisen kirjan, josta kuuluu nappia painamalla linnunlaulua. Ja vähän muitakin ääniä.

Näin vanhempana kirjavalintoja tulee jonkun verran ohjailtua, koska minähän ne pääasiassa kaupasta ja kirjastosta valitsen. Kirjastossa lapsi on saanut myös itse valita jotakin, jos on niin halunnut. Viimeksi ostin hänelle kirjan jouluna, ja sen verran paljon on kirjoja tullut muutenkin lahjaksi ja serkuilta perittynä, että hylly alkaa olla varsin täysi. Mutta sehän on hyvä, sillä lapsen suosikkijuttuja kotona on purkaa kirjoja hyllystä pois ja selailla niitä. Lempikirjat huomaa, sillä kun osa kirjoista heitetään vain sivuun, joitakin selataan yhä uudelleen ja uudelleen ja kannetaan vanhempien syliin lukemista varten. Jospa nämä suosikit olisivat mieluisia myös muille lapsille? Pistäkää myös omia vinkkejä hyvistä lastenkirjoista jakoon.

Taaperon suosikkikirjat

– Chris Haughton: Ihan hukassa. Pikkupöllö putoaa pesästä ja saa tomeralta oravalta apua äitinsä etsimiseen. Hurmaava tarina, suloinen kuvitus, kerrassaan ihana kirja ja luetaan vähintään joka toinen päivä!

– Kaisa Happonen: Mur, eli karhu. Monitasoinen ja kauniisti kuvitettu kertomus karhusta, joka ei halua nukkua talviunta.

– Sam Taplinin äänikirjat. Meillä on näitä useampia, kuten se linnunlaulukirjakin. Värikkäitä kuvia, paksut sivut helppoon selailuun ja napit, joita painamalla kuuluu erilaisia ääniä. Jouluksi hankin Talven ihmemaa – kirjan, ja siinä soivat laulut raikavat edelleen säännöllisesti. Mukavan interaktiivisia kirjoja lapsen itsensä katseltavaksi.

– Muumilaakson väki. Paksusivuinen ja värikäs muumikirja, jossa on mukana puisia Muumi-hahmoja. En tiedä kiinnostaako itse kirja yhtä paljon kuin hahmot, mutta kirjaa kannellaan joka päivä ympäriinsä ja Muumeja etsitään luukun alta.

– Tammen kultaiset kirjat. Louise Woodcock: Missä Huisku? Elimme vaihetta, jolloin iltasaduksi yritti ihan mitä tahansa muuta paitsi tätä. Mutta Huisku kaivettiin aina esiin, ja luettiin uudelleen ja uudelleen joka ilta. Ja päivä. Se on ollut lainassa kirjastosta, joten joskus siitä joudutaan luopumaan.

– Tammen kultaiset kirjat. Pieni harmaa aasi. Tähän kirjaan on itselläni sellainen tunneside, että sitä aloin lukea lapselle ensimmäisten kirjojen joukossa. Meidän kappaleemme on hauras ja kulunut, enkä anna lapsen katsella sitä vielä yksinään. Meidän tytölle, joka rakastaa pupuja, tämä on ollut lumoava tarina.

– Liesbet Sledgers: Katjun suuri eläinkirja. Iso värikäs kirja täynnä kuvia erilaisista eläimistä. Yhdessä etsimme missä on lammas ja missä krokotiili. Kirjassa on myös erilaisia tehtäviä tehtäväksi isomman lapsen kanssa, joten tämä kirja pysyy suosiossa varmasti pidempäänkin.

Suosittu on myös laulukirja, jossa on laulujen nuotit ja sanat ja nappia painamalla tulee musiikkia. Odotan innolla tulevia vuosia ja kaikkia uusia kirjoja, mitä pääsemme lukemaan. Hyllyssä odottelee jo vaikka mitä ihanaa, kuten Harry Potterit kuvitettuina. On Astrid Lindgreniä ja koko Muumi-sarja. Vaikka välillä päivisin nappula ei malta pysähtyä kuuntelemaan koko tarinaa, vaan haluaa itse selailla sivuja edestakaisin, olen äärettömän onnellinen siitä, että hän nauttii kirjoista. Lukeminen on myös paras tapa rauhoittua, jos vaikka ennen päiväunia meno on turhan kovaa. Etsimme yhdessä kuvista erilaisia asioita, ja lapsi löytää nimeämäni esineet ja asiat, tai vaihtoehtoisesti minä nimeän hänen osoittamiaan asioita. Kuvitus on vielä erittäin tärkeää, ja pikkupöllön eksymistä metsässä seurataan tarkasti samalla kun luetaan.

On kiinnostavaa seurata miten lapsen omat mielenkiinnon kohteet nousevat esiin myös kirjojen kanssa. Taaperon suosikkikirjat ovat jo selkeästi omien mieltymysten mukaisia. On kirjoja, joita hän ei halua luettavaksi koskaan. Hänelle on turha yrittää tuputtaa kirjaa, joka ei kiinnosta. Oma käsi valitsee kyllä sujuvasti sen mitä halutaan. Kun yritän ehdottaa vaihteeksi jotakin muuta, hän vain pudistaa päätään ja toteaa varmasti ”eiiii!”. Ja nuo samat suosikit valitaan kerta toisensa jälkeen.

SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?

Instagram

Blogit.fi  

Facebook   

Parhaat ruokablogit.       

Patukaksi väsättynä granola kulkee helposti mukana myös eväänä! Vaikka granolaa on ihana ripotella smoothien päälle tai napsia suuhunsa sellaisenaan, sitä on vaikea kuljettaa mukana. Granola-patukat sen sijaan ovat mitä oivin välipala kassin pohjalle! Nämä appelsiinin ja suklaan makuiset granola-patukat maistuvat kyllä myös herkkuhammasta kolottaessa.

Sen sijaan nämä paahdetut eväspatukat sujahtavat helposti laukun tai taskun pohjalle, ja auttavat jaksamaan päivän ponnisteluissa.

 

APPELSIINISUKLAA GRANOLA-PATUKAT

Sulata kookosöljy ja sekoita kaikki ainekset yhteen. Muotoile taikinasta sopivan kokoisia patukoita uunipellille, ja paahda uunissa 175 asteessa noin 30 minuuttia.

Jos haluat pitää patukat raakana, kuivata niitä kuivurissa tai 40 asteisessa uunissa noin 12 tuntia. Voit myös pakastaa patukat sellaisenaan, jolloin ne jämäköityvät kylmässä ja toimivat mainiona välipalana kotioloissa – mukana niitä on silloin aika mahdotonta kuljettaa.

Uunissa paahtamalla saat rapeimman ja granolamaisimman lopputuloksen.

 

Anna patukoiden jäähtyä, pakkaa ne voipaperiin ja säilytä ilmatiiviissä astiassa huoneenlämmössä tai jääkaapissa.

Granola-patukat saa myös pakattua suloisiksi paketeiksi ja niitä voi jaella lähipiirille mieluisina lahjoina. Tai sitten vain nautiskella oman patukkansa kääreestä – eikö se tunnukin silloin vain entistä ylellisemmältä!

Mieletön yhdistelmä suklaata, appelsiinia ja rouskuvaa keksiä! Nam! Granola-patukat säilyvät hyvin, koska ne ovat täysin kuiviksi paahdettuja. Liikaa niitä ei kannata kuitenkaan kerralla tehdä, sillä tuore on aina tuore ja liian pitkään seisottaessa granolakin helposti eltaantuu. Tässä puhutaan kuitenkin jopa parista viikosta, joten ohjeen verran patukoita saa helposti nautiskeltua siinä ajassa. Ja näitä on helppo valmistaa uusi erä heti edellisten loppuessa.