Pikkuiset pikkujoulut lasten kanssa
0Lähdin perjantaina aamulla aikaisin kello seitsemän junalla Lappeenrantaan lapsen kanssa. Meillä oli ohjelmassa pikkujoulut lasten kanssa, joita oltiinkin odotettu hartaasti. Joulumieli ollut kateissa vielä, joten tuntuikin että on korkea aika polkaista sesonki käyntiin!
Isäni nappasi meidät kyytiin asemalta ja menimme heidän kämpilleen. Itse aloitin työpäivän ja napero sai aikaa isovanhempien kanssa, joilla oli samalla muuttohässäkät menossa. Varastossa olleista tavaroista löytyi naperolle muun muassa mun vanha nukke ja matkalaukullinen nukenvaatteita, eikä hän oikein tiennyt miten päin menisi kun oli niin innoissaan. Vitsi muistan miten aikanaan itse toivoin sitä nukkea synttärilahjaksi, ja miten ihanalta tuntui avata lahjapaketti ja löytää se.
Herkkuja ja vierailuja
Perjantaina kävimme illalla pienellä iltakävelyllä katsomassa vanhempien uutta asuntoa ja Kirkkopuistossa olevia valoja. Yöllä nukkuminen oli vähän levotonta narisevalla taittosängyllä, mutta aamuyöstä lapsi käpertyi kainaloon ja tuntui ihanalta pidellä häntä kainalossa. Aamulla herättiin hyväntuulisina ja valmiina pikkujoulupäivään!
Menimme Makea Coffeen ihanalle brunssille vanhempien kanssa, ja vaikka kaikki oli super hyvää, niin oli turhan paljon makeaa heti aamusta. Oma vika toki kun makeaa lähinnä tilattiin. Otettiin makea vohveli (ois kanssinut ehkä ottaa suolainen…), suklaakakkua, pumpkin spice latte ja ainoana suolaisena vegaanisella porkkalamössöllä päällystetty leipä. Se oli muuten älyttömän hyvää! Porkkala on hyvää myös, mutta tämä maistui ihan samalta kuin sellainen kylmäsavulohimössö. En olisi osannut erottaa niitä toisistaan.
Lapsi alkoi aamupäivällä mennä itkuiseksi, ja ajattelin että on väsynyt. Oli ollut vähän nuhainen taas viikon verran, mutta what else is new. Lauantaina alkoi myös sanoa että korvaan sattuu. Sitä on ollut joskus ennenkin tukkoisena, joten hain apteekista nenäsuihketta ja buranaa. Lähdimme ajamaan Imatralle mummoni luokse ja lapsi nukahti matkalla. Isomummon luona oli pirteä ja iloinen tyyppi. Jatkoimme siis suoraan Lappeenrantaan palattua kaverini luokse aloittamaan lasten pikkujoulut.
pikkujoulut lasten kanssa
Mukana siis mun ja lapsen kummitädin lisäksi kummipoikani ja hänen syyskuussa syntynyt pikkuveljensä. Oi että se vauva! Sydän sulaa siitä hampaattomasta hymystä ja pyöreistä poskista.
Pikkujoulut lasten kanssa oli hyvin simppelit ja iisit. Joululaulut soimaan ja tonttulakit päähän. Leivottiin ja koristeltiin pipareita, lapsille oli pieni tonttupolku minkä varrelta löytyi lahjapussit yllätyksellä (Lindtin vegaaniset suklaapukit, lumiukkomukit kaakaota varten ja karkkirannekorut). Katsottiin Joulupukki ja noitarumpu ja lapset ehtivät vähän leikkiä. Täytin myös kummipojan joulukalenterin valmiiksi.
Ja sitten saikulle
Illalla lapsi heräsi vielä vaille 11 ja kipuili taas korvaa. Kävimme ottamassa buranaa ja hän nukkui lopulta yön ihan hyvin. Sunnuntaina aamulla olo vaikutti hyvältä, mutta aamupäivän aikana meni taas itkuiseksi ja silmätkin alkoi näyttää kipeältä. Korvaan myös sattui. Jätimme siis suosiolla menot väliin ja hän sai lepäillä kämpillä junan lähtöön asti. Varasin heti illaksi kotiin lääkäriajan. Ja löäkärihän sanoi heti että toinen korva pahasti tulehtunut ja antibiootit. Hittolainen että ahdisti. Ihana että saa apua ja kipu lähti heti helpottamaan, mutta tänne asti selvittiin ilman antibioottia. Kun ei vaan ala nyt mikään kierre. Itse olen syönyt tässä niin monta kuuria keuhkokuumeiden takia, että haluan todella säästää hänet siltä.
Nyt on sitten ainakin pari päivää ilman päiväkotia. Kotona oli satanut ihanasti lunta ja tuli heti jouluisempi olo, mutta kurjaa ettei napero päässyt vielä nauttimaan lumesta kavereiden kanssa. Tässä on kuitenkin synttärit ja kaikki tulossa, joten koitetaan saada hänet täyteen terään. Olohan helpotti jo heti ekan lääkesatsin jälkeen, eikä korvakipua mainittu sen jälkeen kertaakaan.
Nyt viikonloppuna olisi toiset lasten pikkujoulut, mutta katsotaan mennäänkö sinne. Ensi viikolla olisi nimittäin myös lapselle erityinen synttäriyllätys, jota en malta odottaa. Nyt vaan jännitetään viimeiseen asti että se oikeasti onnistuu. Joka tapauksessa serkut on tulossa yökylään, ja saamme vietettyä omat pikkujoulut myös heidän kanssaan. Monella tapaa sellainen yhteinen ilta peiton alla joululeffaa katsellen kuulostaisi myös aika ihanalta.
Mitä kuuluu?
Pimein syksy ikinä, ei voi muuta sanoa. En muista onko muina vuosina tuntunut yhtä synkältä. Ollut niin synkkää, märkää ja sateista, että sitä kuraa ja likaa tuntuu olevan joka puolella. Töihin on pyöräillyt mutaliejun läpi ja aurinko tuntunut pysyvän paksun harmaan pilvipeitteen takana kellon ympäri. Olipa ihanaa viime viikonloppuna kun keli oli vaihteeksi kirkas ja kuiva! Mieletön vaikutus mielialaan saman tien. Mutta mitä kuuluu muuten kuin sään puolesta?
Ollut aika kiirettä ja kalenteri täynnä, eikä loppuvuoteen näy helpotusta. Ihan positiivisia juttuja kylläkin. Kivoja menoja ja töissä mielenkiintoisia juttuja, mutta osaltaan se kalenterin kanssa pelaaminen ja aikataulutettu arki tuntuvat myös raskaalta. Välillä tarvitsee aikaa ihan vain olemiseen ja fiiliksen mukaan tekemiseen. Mutta kuten sanottu, kivoja juttuja tiedossa, joten päivä kerrallaan eteenpäin.
Eli mitä kuuluu, mitä on tehty?
Viime viikonloppuna oltiin kaverin ja hänen saman ikäisen lapsensa kanssa jäähallissa Ryhmä Hau konsertissa ja lounaalla. Olipa kokemus, huh. En ollut itse kovin otettu. Lapset kai ihan tykkäsi, mutta olen nähnyt omankin naperon huomattavasti innostuneempana monesta tapahtumasta. Koko homma tuntui pelkältä ylihinnoitetulta rahastukselta, jossa manipuloidaan hahmoista tykkääviä lapsia. Periaatteessa konsertti oli kuin yksi Ryhmä Haun jakso, jossa välillä laulettiin. Erikoista oli, ettei suomenkielisestä puheesta ja laulusta huolimatta hahmojen nimiä oltu käännetty suomeksi. Pienet lapset eivät ymmärtäneet kuka on Chase tai Ryder, pormestareista puhumattakaan. En ymmärrä miksei käännöstä oltu viety loppuun saakka.
Sunnuntaina isänpäivää vietettiin ensin pienellä brunssilla kotona ja nuoremman siskontytön kyläillessä. Hän oli kanssamme koko päivän. Kävimme asuntonäytöllä ja miehen vanhemmilla syömässä. Oikein mukava päivä. Annoimme isänpäivälahjaksi kahvijoulukalenterin, mikä oli musta hauska idea. Siitä saa iloa koko joulukuulle!
Töissä alkaa loppuvuoden kampanjat ja syvempi sukellus markkinoinnin maailmaan, mistä olen tosi innoissani. Vuoden viimeiset viikot tulevat siis hurahtamaan hetkessä. Joulufiilikseen en ole vielä päässyt ollenkaan, mikä on tosi sääli, koska se yleensä auttaa jaksamaan tämän vuoden synkimmän ajan läpi. Laitoin pihavalot ja kotona on ollut led-kynttilät päällä, mutta joululaulut ja piparien leivonta tuntuu kaukaiselta. Ehkä se johtuu siitä kun on ollut niin omituisen lämmintä, ettei tajuakaan mikä vuodenaika on meneillään. Nyt äkillisesti alkanut kylmä tuntuukin tosi hyytävältä, mutta jospa se jouluinen olo sieltä seuraa perässä.
Mitä on tulossa?
Huomenna lähdemme naperon kanssa aikaisin aamujunalla Lappeenrantaan. Vanhempani ovat kaupungissa ja hyppäävät lapsenvahdeiksi työpäivän ajaksi, ja sitten onkin edessä ihana viikonloppu. Lauantaina haluan käydä Makea coffeen brunssilla ja mummoni luona, ja sen jälkeen vuorossa on pikkujoulut kaverin ja kummipojan luona.
Meinataan nyt kuitenkin leipoa niitä pipareita ja kuunnella joululauluja, joten ehkä viikon päästä kotonakin alkaa joululta tuntua. Sitten tehdään lapsille pienimuotoinen tonttupolku, ilman sen suurempia rakenteluja tosin. Kirjoitan heille muutaman vihjeen, tai aarrekartan, minkä pohjalta voivat etsiä aarretta. Ostin molemmille Lindtin vegaaniset suklaapukit (kyllä, sinne on tullut vegaanisia suklaapukkeja!). Sitten katsotaan Joulupukki ja noitarumpu ja hengaillaan rauhassa. Ah en malta odottaa, ihana päästä näkemään! Mulla sydän muljahtaa aina kun napero sanoo että on ikävä kaveria. Sen huomaakin että heillä synkkaa hyvin, ja ovat eri tavalla läheisiä kuin muiden kavereiden lasten kanssa. Nyt ehkä alkaa olla muutenkin se ikä kun toden teolla erottaa kenen kanssa on läheisempi. Pikkuisina kaikki pallerot nyt vaan touhusivat sekaisin. Näin sieltä erottuvat ne parhaat ystävät, ihan kuten päiväkodissakin on omat kaverit.
Palataan kotiin sunnuntaina ja seuraavana viikonloppuna on pikkujoulut muiden kavereiden lasten kanssa. Siskontytöt ovat tulossa yöksi ja mukaan bileisiin. On myös teatteri-ilta isosiskon kanssa ja odotettu Disneyn taikaa – konsertti oman lapsen kanssa. Voi että, se on varmasti aivan ihana tapahtuma. Sovittiin että hienot vaatteet päälle ja vietetään oikein taianomaista äiti-tytär – aikaa.
Oi että. Ehkä siihen joulufiilikseen alkaa vähitellen päästä. Pakon edessä vaikka 😅 Joulukuu on ollut ihana lumoava kupla aina lapsen syntymästä saakka, ja oikein odotaan että sukelletaan taas siihen maagiseen kuplaan. Synttärijuhlia ja lapsen jouluintoilua odotellessa siis!
Lue myös
Miksi jouluvauva on ihan paras