Hae
Saran kotikolo

Lapsen ulkovaatteet syksyyn ja talveen

Ei ole muuten hetkeen tullut tehtyä katsausta lapsen kylmän kauden ulkovaatteisiin. Mutta nyt niille tuli kertaheitolla tarve syksyn saavuttua todellakin rysäyksellä, joten tässä olisi lapsen ulkovaatteet, jotka on hankittu syksyn ja talven varalle. Hyödynsin alennusmyyntejä, kirppareita ja Toria, joiden avulla löytyi kaikki tähän hetkeen tarpeellinen varustelu. Ja sentään jotain pitäisi mahtua vielä viime kaudelta, huh. Seassa on myös satunnaista huivia ja kaulaliinaa, joita tulee käytettyä mutta joita en nyt välttämättä tässä mainitse tai esittele. Plus tietty asusteet menee käytössä sekä syksyllä että talvella, oli ne tässä listattu mihin vaan.

Lapsen ulkovaatteet

 

Syksyn ulkovaatteet

Pitkään ulkona pärjäsi vain verkkareilla, ja niitäkin tarvitsi lähinnä sisävaatteiden suojaamiseen. Sitten tuli se 4 asteen aamu, ja kuorivaatteet kaivettiin esiin.

  • Reiman kuorihaalari
  • Jonathan pipo
  • Dilling merinovillakauluri
  • Reima välikausirukkaset
  • Vanhat lapaset ja sormikkaat, joita ei juuri suostu käyttämään, koska kuulemma valuu
  • Villahaalari
  • Affenzahn välikausikengät

Talven ulkovaatteet

Sitten on niitä vuosia, kun syksyn ja talven välille on vaikeaa vetää selkeää rajaa, mutta sanotaanko nyt vaikka, että näitä alkaa tulla päälle siinä vaiheessa kun koko päivän lämpötila jää alle 5 asteen tienoille ja siitä valuu pakkaskelejä kohti.

  • Molon kevyttoppahaalari (tämä jäi jemmaan vielä viime talvelta, ja mahtuu onneksi ainakin vielä tämän vuoden puolella. Kätevä valinta plussakeliin ja pikkupakkasiin.)
  • Didriksons Lun talvitakki
  • Lindberg Lofoten toppahousut
  • Affenzahn talvikengät
  • Lahtiset huopikkaat (nämä hän toivoi enoltaan synttärilahjaksi viime vuonna, ja piti ottaa reilu koko että sai halutussa värissä. Mahtuu siis hyvin vielä tämänkin talven. Napero rakastaa huopikkaita.)
  • Mainio fisherman merinopipo (ennakkotilattu ja tulossa vasta)
  • Polarn O. Pyret talvirukkaset
  • Reima pipo
  • Mainio merinovilla kypärämyssy (viime talvelta, mutta mahtunee vielä sitten kun on niitä super kylmiä päiviä).
  • Jonathan vuorellinen sadehaalari
  • Jonathan vuorelliset talvikumpparit

Parhaat asusteet

Mainion pipot on ihan parhaita, koska ne tuottaa näin äitinä mielenrauhaa tiedostaessani, että se kaula pysyy suojattuna väkisinkin. Uusi fisherman-malli on loistava vielä kypärän alle vaikka laskettelurinteeseen! Itsellänikin on vielä merinokauluri, ja voi että se on ihana keksintö. Kaulalle ja niskalle tulee aina kylmä, eikä se jättihuivi ole aina helpoin ratkaisu. Pipoja on meillä molemmilla vaan useampia, enkä oikein edes osaa sanoa miksi. Niitä jotenkin kertyy, mutta tulee niitä vaihdeltuakin eri tilanteisiin.

Ulkovaatteissa panostan vaatteiden kestävyyteen ja vedenpitävyyteen. Kauppatakki voi olla erikseen, ja meillä on ollutkin Molon bombertakki ja Lindexin softshell tässä loppukesän ja syksyn menoissa. Mutta perus ulkoilu vaatii kestoa niin käytön kuin sääolosuhteiden puolesta, koska keli voi olla ihan mitä vaan. Kurahaalari on olemassa lähinnä siksi, että sadekeli tietää myös reippaasti rapaa ja likaa, ja kurahaalari on vaan tosi paljon helpompi huuhtaista hanan alla puhtaaksi kuin toppavaatteet. Mutta talven loskaleikit ja yllättävät sateet sekä syksyn kuorihaalari että talven toppavaatteet kestää hyvin, kuten myös kengät (huopikkaat sitten erikseen isoihin kinoksiin ja pakkasille).

Talvikumpparit jää aika vähälle käytölle, minkä vuoksi niissä on tullut oiottua mutkia ja hankittua helposti läheltä mitä löytyy. Kun muut kengät on paljasjalkakenkiä, ei satunnaisesti käytetyt kumpparit juuri tee eroa.

Vaatehankinnat on helpottuneet kummasti lapsen kasvaessa, koska varpaat ja sormet pysyy paljon paremmin lämpimänä. Kun se pieni tirriäinen lyllersi päiväkodin pihassa hidasta tahtia tai kökötti istuallaan lumikasassa, sormet oli aina ihan jäässä enkä millään meinannut löytää toimivia hanskoja. Nyt meno on sen verran vauhdikasta, että tyyppi tarkenee hyvin, kunhan pysyy kuivana. Kuka tahansa varmaan allekirjoittaisi miten kurjaksi olo menee jos pitää vaikka märissä sukissa kestää ulkona.

 

Tällaisella setillä siis tätä talvea kohti. Viime talven aikana tyyppi otti yhtäkkiä kunnon kasvuspurtin, ja ensimmäistä kertaa joutui pelkäämään kamojen uusimista kesken kauden. Ulkovaatteissa ei voi olla liikaa kasvunvaraa, tai liikkuminen menee hankalaksi, mutta vähän extraa on pakko olla. Oon sikäli toiveikas, että seuraavat hankinnat edessä vasta ensi keväänä.

 

SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?

Instagram

Blogit.fi  

Facebook

Parhaat ruokablogit  

Kokemuksia älykelloista – Garmin vs. Polar

Mietin hetken onko tätä järkeä kirjoittaa vielä, kun omia kokemuksia älykelloista ei vielä niin mahdottomasti ole että kovin kattavaa vertailua pystyisi tekemään. Mutta sitten taas ajattelin, että olisin itse uutta älykelloa valitessa hyötynyt tällaisesta tekstistä jo kovasti, joten antaa mennä! Täydellisen tyhjentävää tietoa en osaa antaa, mutta oman kokemukseni kyllä. Minullahan homma lähti liikkeelle noin kuusi vuotta sitten joululahjaksi saadusta Polarin älykellosta, mallia Polar Vantage M.


Vanha Polarin kello

Kokemuksia Polarin älykellosta

Polarin kello sai minut käyttämään kelloa vuosien tauon jälkeen. Olin tottunut mittaamaan juoksulenkkien pituutta Sport trackerin avulla puhelimella, mutta Polarin myötä matkat sai talteen kellon GPS:n ja puhelimeen ladattavan apin avulla. Polarin kello mittasi päivän askeleet ja aktiivisuustason, jonka itse asetin kunnianhimoisesti korkeimmalle tasolle 3.

Sain kellon vain viikkoja lapsen syntymän jälkeen, ja äitiyslomalla tuli liikuttua paljon. Kolmostaso tuli 100 % täyteen jo 6 km juoksulenkillä ja yleisellä aktiivisuudella, kuten kauppareissulla. Äitiyslomalla liikuin tosi paljon kävellen rattaiden kanssa, joten askeleita ja aktiivisuutta kertyi usein jopa 200 % edestä. Vielä töihin paluun jälkeenkin 100 % täyttyi melko vaivatta, paitsi joskus talvella toimistopäivinä, kun työmatka taittui bussilla eikä työpäivän jälkeen tullut enää urheiltua.

Käytin kelloa myös öisin

Aamuisin Polarin kelloon sai merkittyä millaiset unet oli takana. Kello näytti vähän mitä sattuu. Joskus tunsin nukkuneeni super sikeästi, ja kellon mukaan yö oli äärettömän huono. Noh, mulla on tapana pyöriä paljon. Sitten joskus taas tuli lapsen kanssa heräiltyä useamman kerran, ja kello näytti yön olleen mainio. Joten en juuri pistänyt sille painoarvoa. Jossain vaiheessa sen sijaan hoksasin, että Polariin sai kätevästi herätyksen. Se oli huippujuttu, sillä ranteessa värisevä kello herätti melko lempeästi (vertaa perinteiseen herätyskellon palohälytintä muistuttavaan piippaukseen) eikä häirinnyt muita. Joskus se joko jätti herättämättä, tai sitten vaan olin niin koomassa että painoin sen pois päältä enkä tajunnut asiaa. Elävästi mieleen muistuu kerta, kun meidän piti lapsen kanssa lähteä aikaisin aamulla junalle, ja herätys oli mennyt täysin ohi. Jos lapsi ei olisi herännyt painajaiseen, me oltaisiin nukuttu pommiin ja missattu juna. Joten tärkeissä jutuissa laitoin lopulta herätyksen myös puhelimeen.

Uuden älykellon etsintä

Uuden älykellon etsiminen sai alkunsa kesällä, kun Polar tuli tiensä päähän. Yksi nappi oli lakannut toimimasta jo aiemmin, ja kun kerran mökillä juoksulenkillä juoksun mittaus jäi päälle toisenkin nappulan hajotessa, totesin lannistuneena että on vain hankittava uusi. Polar oli opettanut jo sen verran, että tiesin vähän mitä uudelta kellolta haluan, mutta silti tähän sportti- ja älykellojen maailmaan sukeltaminen aiheutti päänvaivaa. Vaihtoehtoja on nimittäin valtavasti, ja kaikissa omat jujunsa. Vertailuja on tehty onneksi paljon, ja niitä tulikin luettua läpi. Mutta silti valinnan vaikeus oli hyvin läsnä.

Polarissa parhaita asioita olivat hyvä akun kesto (latasin loppuvaiheessakin kerran viikossa), värinähälytys ja monipuoliset vaihtoehdot urheiluun ja sen mittaamiseen. Koska käytin kelloa myös ihan vaan kellona, arvostin myös ihan nättiä ulkoasua ja sopivaa kokoa, että sen kanssa pystyi myös nukkumaan. Polarin kello piti vettä, ja vaikka riisuinkin sen aina suihkun ja uimisen ajaksi, ei tarvinnut huolehtia rankkasateeseen joutumisesta. Plus kello oli helppo pestä ihan vaan hanan alla.

 

Mitä asioita siinä nyt sitten painottaisi ja mistä juuri minun kannattaisi maksaa?

Uutta kelloa valitessa meinasin hetkeksi upota suohon, koska kaikki ne ominaisuudet veivät valehtelematta mennessään. Oli ties mitä EKG- ja verenpainemittauksia, joista kylläkin muutaman viikon tutkimisen jälkeen totesin että ei ole tarvetta. Ominaisuudet kyllä nimittäin onnistuvat manipuloimaan melko hyvin: yhtäkkiä tuntee jäävänsä jostain oleellisesta paitsi, jos ei valitse uusinta kelloa kaikilla mahdollisilla herkuilla. Oli hyvä, että oli kesä ja loma ja pärjäsin ilman kelloa monta viikkoa. Siinä sai nimittäin aikaa pohtia mitä ihan oikeasti kaipaan ja tarvitsen arjen tueksi. Ja lopulta ihan vaan muutama juttu nousi esiin tärkeimpinä.

 

Tärkeimmät asiat älykellossa

Ykkösenä oli akun kesto, koska niin nättejä kuin vaikka monet Applen älykellot ovatkin, en todellakaan ala lataamaan kelloa joka päivä. Kaikki arviot, jotka luin ja ihmiset, joiden kanssa juttelin, sanoivat että akku tosiaan pitää ladata joka päivä. Haikeana siis luovuin Applesta, vaikka se olisikin varmasti ollut näppärä lisä iPhonen, iPadin ja Macin rinnalle. Esimerkiksi tämä kello oli musta todella kaunis.

Toinen tärkeä juttu oli herätysominaisuus. Olin niin tottunut tähän mutkattoman helppoon, hiljaiseen ja lempeään herätykseen, että ei houkuttanut alkaa pistämään puhelimeen herätystä päälle. Joka aamu en herätystä tarvitse, mutta useamman kerran viikossa kylläkin. Joten se oli pakko saada mukaan.

Toki erilaiset liikuntaominaisuudet ja urheilusuoritusten tallennukset olivat olennaisia, mutta niissä olin valmis joustamaan, koska en ole niin kiinni missään tietyssä lajissa tai muutenkaan harrasta tavoitteellisesti mitään. Sen sijaan halusin kellosta kauniin, en mitään urheilukellomöhkälettä. Polaria tykkäsin pitää, mutta sitä en ollut saanut itse valita, joten tällä kertaa otin valinnasta ilon irti. Kellon ulkoasu olikin valinnassa olennaisimpia juttuja.

Sitten hinta. Oli selvää, etten ala maksamaan kellosta 900 €, mutta toisaalta en nyt ihan halvimmallakaan halunnut mennä. Yleisesti ottaen koitan suosia keskitasoa, koska todennäköisesti ne kestävät käytössä hieman pidempään (päivityksiä tulee kauemmin jne.), sisältävät vähän enemmän ominaisuuksia ja ovat käyttäjä edellä suunniteltuja.

Minkä älykellon valitsin?

Uudeksi kelloksi valikoitui pitkän harkinnan, tutkimisen, vertailun ja pohdinnan jälkeen Garmin Venu 3S, kullanvärisellä teräskehyksellä ja beigellä silikonihihnalla. Tämä kello on mielestäni todella kaunis, sopivan siro ja pieni ja moneen eri menoon sopiva. Kummempia juhlia tässä ei ole vielä ehtinyt olla, mutta näen että sitä voisi pitää kädessä niin häissä kuin muissa juhlatilanteissa jos siltä tuntuu.


Uusi Garminin kello

Venu 3S tarjoaa monipuolisia ominaisuuksia aina herätyksestä treenien tallennukseen ja seurantaan. Se antaa palautetta unesta, aktiivisuudesta ja ennen kaikkea palautumisesta, mikä onkin suurin ero aiempaan Polariin ja samalla se juttu, mistä tykkään Garminissa eniten. Siinä, missä Polar toimi periaatteella liiku aina vaan entistä enemmän että saat sen 100 % täyteen, Garmin kannustaa palautumaan. Se toimii Body Battery -periaatteella, eli seuraa miten kehossa on virtaa ja jaksamista päivän menoihin. Jos Body Batteryn taso on matala vaikka heikosti nukutun yön jälkeen, se kannustaa lepäämään ja keräämään voimia. Se ei välttämättä tarkoita pelkästään sohvalla makaamista, vaan ennen kaikkea stressin säätelyä ja rauhoittumista. Siihen voi hyvin kuulua esimerkiksi rauhallinen kävely tai joogahetki.

Tykkään tosi paljon tästä lähestymistavasta, koska tuntuu että nykyään joka puolelta pusketaan vain tekemään lisää ja enemmän ja rankemmin, ja omasta mielestäni näen siinä ihan valtavan virheen. Nykypäivänä ihmiset tarvitsevat ennen kaikkea tilaa rauhoittumiselle. Kaikki päivät räpelletään erilaisia näyttöjä, ollaan valtavan ärsykemäärän keskellä ja juostaan paikasta toiseen hoitamassa sitä sun tätä. Kenties sellaisena päivänä rauhallinen hermostoa palauttava jooga onkin parempi ratkaisu kuin sykkeitä rajusti nostava juoksulenkki? Palautuminen ja elimistön rauhoittuminen tuovat itselleni valtavasti enemmän hyvää oloa kuin rankka treeni, vaikka totta kai hikistä liikuntaa ja hengästymistä tarvitsee myös. Se on se tasapaino, ja siihen Garmin juuri kannustaa.

Me ihmiset koostutaan niin paljon isommista palasista kuin päivän askelista tai tehoprosenteista

Garminissa kellonäytön saa tuunata mieleisekseen ja muutenkin pistää asetuksia juuri itselle sopivaksi. Aamuisin se antaa raportin niistä asioista, jotka itse raporttiin haluaa lisätä. Itselläni siinä näkyy muun muassa Body Batteryn taso, syke, stressitaso, univalmentaja, säätiedot ja kalenteri, ainakin. Kellon saa yön ajaksi pimeäksi ja hiljaiselle, ja siinä on myös oma mittari mahdollisille nokosille, mikä on ihanaa! Ei sinänsä, kertaakaan en ole päiväunia tullut sen kanssa nukkuneeksi.

Akku kestää hyvin. GPS kuluttaa enemmän, mutta olen ladannut kellon kerran viikkoon.

Mitä parantaisin?

Jos jotain kritiikkiä Garminin kellolle antaisin, niin askelten määrä. Toki, itse pidän kelloa oikeassa ranteessa, ja vaikka kirjoitan vasemmalla kädellä, niin teen kaiken muun oikealla. Ja kellohan mittaa käden liikettä ja heilumista enemmän kuin varsinaisia jalkojen ottamia askeleita. Joten askelten määrässä on varmasti heittoa. Olisihan se kiva, että kello osaisi olla niin fiksu, että mittaisi askeleet tarkasti oikein. Mutta no, ei se ole niin justiinsa. Näyttäähän kello kalorit ja kaikkea, mutta itse en niitä juuri seuraile.

Stressitasosta en aina tiedä mitä ajatella, koska kellon mukaan olen melko stressaantunut päivästä toiseen, vaikka oma olo olisi ihan leppoisa. Se toki pistää stressiksi niin aamupyöräilyn töihin kuin lapsen hoitamisen eskariin, mitkä on ihan perusarkeen kuuluvia juttuja. Koska töihinkin pyöräilee vain vartin, en laita mitään pyöräilyn tallennusta erikseen päälle. Mutta älykello ei ole täydellisen älykäs, eikä voi ikinä tietää ihan kaikkea mitä on meneillään. Joten kokonaisuus vaatii tietty myös omaa harkintaa ja ymmärrystä millainen fiilis päivässä on. Jos jalkoja painaa, ei tarvitse juosta, vaikka Body Battery näyttäisi mitä.

Onko teillä älykelloja käytössä? Olisi kiva kuulla kokemuksia muista malleista ja niiden käytöstä, niin saadaan vielä kattavampi raportti eri vaihtoehdoista 🙂

 

SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?

Instagram

Blogit.fi  

Facebook

Parhaat ruokablogit