Veikeä ja vauhdikas Bahama
0Kolmas risteilyn stoppi tehtiin Nassaussa Bahamalla, ja siellä olikin aika eri meno kuin muissa paikoissa. Nassau on vilkas, vauhdikas ja elävä – siellä oli todellakin kuhinaa. Heti satamasta lähdettyä on ristiin rastiin meneviä vilkkaita katuja, ja Nassaussa olisi voinut hyvin kierrellä omatoimisestikin. Me käytiin kuitenkin muutaman tunnin sightseeing-retkellä, jotta saadaan tehokas kokonaiskuva paikasta. Oli vähän mälsää, että kyyti oli vain minibussi eikä avonainen kärry kuten muissa paikoissa, ja sen takia retkikin vähän kärsi. Olisi vaan tehnyt mieli hypätä ulos autosta ja mennä nauttimaan auringosta ja paikallisesta menosta pihalle.
Nassaussa näkyy hyvin eroja varakkaiden asuinalueiden ja köyhempien alueiden välillä. Valtavilta huviloilta kääntyy sivukatu hökkelikyliin. Bahamalla on varsin paljon superrikkaiden ja julkkisten lomapaikkoja, ja muun muassa Eddie Murphy omistaa Nassaun edustalla oman saaren.
Tehokierros ykkösnähtävyyksillä
Ensimmäinen pysähdys kuljetti meidät Nassau Downtowniin, missä kävimme läpi historiallisia rakennuksia, kuten Rawsonin ja Parliament Squaresin, korkean oikeustalon ja Bahaman hallintorakennukset. Matkan varrella vilahtivat myös Queen’s Staircase, Government House ja Graycliff Hotel – kauniita rakennuksia ja pieni kurkistus kaupungin historiaan.
Seuraavaksi ajoimme yli Sir Sidney Poitier -sillan Paradise Islandille, jossa sijaitsee kuuluisa Atlantis Hotel Resort ja Casino. Pysähdyimme myös Fort Charlottella, New Providencen suurimmalla linnakkeella, joka rakennettiin vuonna 1787. Linnakkeesta avautuvat upeat näkymät Paradise Islandille ja Nassauun, ja siellä pääsi kävelemään vallihautojen ja siltojen kautta ja kurkistamaan vanhoihin vankityrmiiin. Historia ja meri yhdistyivät maisemissa upeasti.
Viimeisenä kohteena oli John Watlings Distillery, jossa näimme käsityönä valmistettavaa rommia ja muita alkoholijuomia. Kyllähän se rommi Karibialla erottuu kaikkialla, ja jos laukussa olisi ollut vähänkään tilaa, olisi voitu napata vähän tuliaisiksi kotiin.
Historian havinaa ja piraattitunnelmaa
Nassau ei ole aina ollut vain turkooseja vesiä ja luksuslomaa. Kaupunki on täynnä historiaa ja tarinoita merirosvoista, jotka tekevät siitä erityisen kiehtovan. 1600- ja 1700-luvuilla Bahama-saarilla elettiin villiä merirosvojen aikaa, ja Nassau oli yksi Karibian kuuluisimmista “vapaakaupungeista”, missä merirosvot kuten Blackbeard ja Calico Jack viihtyivät ja piiloutuivat. Kaupungin satama oli strategisesti täydellinen paikka hyökkäyksille ja salakuljetukselle.
Historialliset linnoitukset, kuten Fort Charlotte, muistuttavat tästä ajasta. Linnakkeet rakennettiin 1700-luvulla suojaamaan saarta merirosvojen yllätyshyökkäyksiltä. Vallihautojen, siltojen ja vankityrmien kautta kulkiessa pistää miettimään millaista elämä linnakkeessa oli ja kuinka saariston asukkaat taistelivat merirosvojen uhkaa vastaan.
Lisäksi Nassau on osa New Providencen saarta, joka on ollut siirtomaavallan ja strategisen sijainnin takia monien maiden kiinnostuksen kohteena: britit, espanjalaiset ja ranskalaiset ovat kaikki hallinneet aluetta vuorollaan. Tämä historia näkyy yhä rakennuksissa, kaduissa ja jopa nykyisessä hallintojärjestelmässä, kuten Parliament Squarella ja Government Housessa. Katujen nimissä vilahtelee Englannin kuninkaallisia ja kuten Turks & Caicosilla, myös täällä on vasemman puoleinen liikenne.
Kaiken kaikkiaan Nassau on paikka, jossa historia, merirosvotarut ja nykyaikainen luksus lomittuvat saumattomasti – kaupunki on villi, värikäs ja täynnä tarinoita, joita pelkkä satama-alue tai lyhyt risteilypysähdys ei pysty täysin paljastamaan.
Ja se meri! Jälleen mielettömän värinen ja täysin kirkasta vettä. Mainio paikka muun muassa haille, ja haita siellä kuulemma piisaakin sen verran paljon, että missä tahansa ei kannata mennä uimaan. Mielettömiä rantoja alueella kyllä on, ja merillä pääsisi näkemään kaikenlaisia otuksia. Kyllä Bahamalla kelpaisi lomailla pidemmänkin aikaa.
SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?
Lumoavan oloinen Dominikaaninen tasavalta
Risteilypysähdys Dominikaanisessa tasavallassa teki vaikutuksen jo ennen kuin olimme maissa. Katsoin laivan ikkunasta ulos ja ihastuin saman tien: vihreä viidakko, kumpuileva maasto ja rehevä maisema avautuivat eteen tavalla, joka tuntui hyvin erilaiselta kuin monella muulla Karibian pysähdyksellä.
Retkellä viidakossa
Retkipäivä antoi tästä vain pintaraapaisun. Meillä oli satama Amber Covessa Puerto Platan maakunnassa saaren pohjoisrannikolla, josta lähdimme kokopäivän retkelle. Aikataulut venyivät niin, että myöhästyttiin paluusta laivaan muutamia minuutteja, mutta laivan järjestämillä retkillä kyyti onneksi odottaa.
Päivän aikana käytiin perhospuutarhassa ja käveltiin viidakkopolkua pitkin Damajagua-vesiputouksille. Retki oli aika toisenlainen kuin olin odottanut, mutta hauska päivä meillä oli.
Näimme miten paikallista kahvia ja kaakaota valmistetaan ja uimme vesiputouksen viileässä vedessä. Oli myös paikallinen lounas comida típica eli ”tyypillinen ateria”, johon kuului riisiä, lihaa ja papuja.
Lounaspaikka oli söpössä puutarhassa, jonka kupeessa oli kotieläinpiha, ja naperon harmiksi tässä kohtaa oli niin kiire ettei paikkaan ehtinyt tutustua sen enempää. Taisivat järjestää siellä myös majoitusta bed & breakfast tyyliin, ja olisikin aika ihana paikka viettää lomaa.
Hienompia vesiputouksia ja niille tehtyjä retkiä on tehty Thaimaassa ja Sri Lankalla, kun taas täällä oli kerralla hirveä määrä turisteja jonottamassa, että pääsee hyppäämään vesiputoukseen tai laskemaan kalliota pitkin sitä alas. Me ei laskettu eikä hypätty, vaan kiivettiin portaita ylös alas – ja todettiin että meille tämä oli kiipeilyretki, ja naperolle sekin oli jyrkkiä portaita pitkin ihan jännä kokemus.
Mulla ei ole omia kuvia viidakosta tai vesiputoukselta, koska tavarat kehotettiin jättämään lokeroon etteivät ne kastu, vaikka hyvin olisi voinut ottaa mukaan. Ohessa kuitenkin pari yleistä netistä kaivettua kuvaa, mistä saa idean (kun vielä lisäät kuvaat kymmenittäin turisteja). Oli myös retkiä, joissa pääsi uimaan putouksille luolaa pitkin ja se on varmaan ihan makea kokemus, mutta näihin oli jo korkeampi ikäraja. Plus jotenkin kaikenlaiset luolat etenkin vedessä nostaa mussa lievää klaustrofobiaa esiin.
Kokemus oli kiinnostava, mutta myös hyvin ohjattu ja turistinen: jonottamista, aikatauluja ja nopeaa etenemistä. Silti jo matkalla näkyneet maisemat herättivät uteliaisuuden ja todellinen Dominikaaninen tasavalta jäi vielä kokonaan näkemättä. Onneksi oli taas avonainen kyyti ja tunnelmaa pääsi aistimaan paremmin.
Pintaraapaisu maahan
Amber Cove itsessään on selvästi risteilyvieraille rakennettu kupla. Se on siisti, helppo ja turvallinen, mutta hieman irrallaan ympäröivästä todellisuudesta. Heti kun alueelta poistuu, vastassa on toisenlainen maailma: pieniä taloja, viljelyksiä, kotieläimiä ja arkista elämää. Kontrasti satama-alueen ja “oikean” maan välillä on paljon suurempi kuin monilla pienillä Karibian saarilla.
Yksi iso ero Karibiaan verrattuna on mittakaava. Dominikaanisessa tasavallassa asuu yli kymmenen miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä yhden Karibian suurimmista ja elävimmistä valtioista. Se tuntuu myös rytmissä: liikennettä, ihmisiä, ääniä ja liikettä on enemmän.
Dominikaaninen tasavalta jakaa Hispaniolan saaren Haitin kanssa. Saari on jaettu kahteen hyvin erilaiseen valtioon, ja raja niiden välillä on yksi Karibian selkeimmistä kontrasteista niin taloudellisesti, kulttuurisesti kuin arjen rytminkin osalta.
Vaikka Dominikaaninen tasavalta ja Haiti jakavat saman saaren ja luonnonolosuhteet, niiden siirtomaahistoria, poliittinen vakaus ja talous ovat kehittyneet hyvin eri suuntiin. Dominikaaninen tasavalta on hyötynyt pitkäjänteisestä matkailusta ja suhteellisesta vakaudesta, kun taas Haitia ovat koetelleet toistuvat kriisit, köyhyys ja luonnonkatastrofit.
Ero näkyy konkreettisesti maisemassa ja arjessa: Dominikaanisen tasavallan puolella on enemmän infrastruktuuria, vihreämpää maaseutua ja toimivia palveluja, kun taas Haitin puolella resurssipula ja metsien hakkuut ovat muokanneet ympäristöä ja elinolosuhteita. Muistan hyvin, kun hurrikaani Matthew iski Haitille nelostason hurrikaanina vuonna 2016 ja sai aikaan valtavia tuhoja, mikä vain pahensi maan tilannetta.
Vehreä, kumpuileva ja erittäin kiinnostavan oloinen maa
Dominikaanisessa tasavallassa myös luonto erottaa maan monista muista Karibian kohteista. Siinä missä monet saaret ovat kuivia ja tasaisia, Dominikaaninen tasavalta on vihreä, vuoristoinen ja paikoin jopa viidakkomaisen tiheä. Joet, vesiputoukset ja kumpuileva maasto tekevät siitä seikkailullisemman – enemmän Keski-Amerikan kuin perinteisen Karibian tuntuisen.
Risteilypäivä riitti näyttämään vain pienen palan, mutta se teki tehtävänsä. Dominikaaninen tasavalta jäi mieleen paikkana, johon olisi ihanaa palata joskus ajan kanssa. Ilman kiirettä, ilman jonotusta, niin että ehtisi oikeasti ymmärtää, millainen maa kaiken vihreyden ja vilinän takana on.
