Mitä ostettiin matkalta?
0Matkalla Miamiin ja Karibian saarille shoppailua ei ollut paljon, sillä mukana oli vain yksi matkalaukku. Plus ei me ostosreissulle oltu lähdössä, vaikka Miamissa vaatehankinnat olisi vähän kiinnostaneetkin. Sen sijaan panostettiin tekemiseen ja kokemuksiin, hyvän ruokaan ja herkkuhetkiin. Ohessa mukaan tarttui muutamia pieniä juttuja. Tilaa piti jättää tuliaisille, jotta pystyi vähän paremmin kiittämään koiran hoidosta ja lentokenttäkyydeistä kotiin jääneitä.
Vaatteita kylmään keliin
Loma alkoi lämpimien vaatteiden ostamisella, koska oli tosiaan hieman kylmä. Nappasin tehoiskuna H&M:stä pari pitkähihaista ja yhden hupparin, mutta lapselle ei meinannut löytyä vaatteita lähistöltä. Otettiin sitten ihan perus turistimyymälästä pehmoiset collarihousut, joiden valkoinen väri oli suklaan peitossa aika nopeasti. Mutta eipä maksaneet paljon.
Ennen laivalle lähtöä ostin vielä toiset housut, että sai puhtaat pitkälahkeiset kotimatkalle jalkaan. Bahamalta napattiin myös violetti huppari, joka oli hänelle tosi söpö ja sopiva. Matkamuistona hän myös valitsi neonpunaisen hapsuhelmaisen t-paidan, joka oli kuin tehty sinne aurinkolomailuun.
Oma lomaostos oli Lululemonin legginssit ja paita Miamista. En voinut vastustaa, vaikka hintavia ne olivatkin. Kun pääsi paikan päälle ja sai sovittaa monet eri housut, päätös oli aika helppo. Lululemonilta on sujuvaa tilata myös verkosta, mutta koot voi olla vähän niin ja näin, joten oli ihanaa testata monet eri housut ja saada hipelöidä niitä super pehmoisia vaatteita. Sen verran ne maksoivatkin että omat reissuostokset oli siinä. Mutta kyllä tulee käytettyä, ja tietää että nämä kestää.
Matkamuistoja
Jokaisesta vierailukohteesta mukaan tarttui pieni magneetti jääkaapin oveen, koska se on aina must.
Muita matkamuistoja sen sijaan en välttämättä halua haalia, koska niillä ei tee yhtään mitään. Ehkä yksi tähän kategoriaan menevä on kuitenkin naperolle ostettu soitin, jonka nimeä en tosin osaa sanoa. Sellainen heiluteltava kapistus mikä kilisee kun nuo narut osuvat. Ihan hauska vempele. Jos ei tarvitse koko aikaa kuunnella.
Lapsi sai eläintarhavierailulla hyena-pehmolelun ja papukaijan, jotka sai jotenkin ihmeellisesti tungettua vielä reppuunsa kotimatkalle.
Lisäksi löytyi väriä vaihtava tiikerikaulakoru, pieni pussi värikkäitä ”jalokiviä”, DIY karkkikaulakorurasia ja Frostin tiedemuseosta mun bongaama ihana ”It’s a bug’s world” -paita, jonka halusin väkisin ostaa. Se on söpö ja jotenkin sopi naperon menoon ihan kuin nakutettu. Molemmille hankittiin myös uudet vesipullot.
Tuliaiset kotiin
Tuliaisiksi kotiin tuotiin sitten kahvia jokaiselta saarelta, rommikakkua, paikallista suolaa Turks & Caicosilta, koruja Bahamalta, Dominikaanisesta tasavallasta kaakaota sekä Salt Water Toffeeta risteilyaluksen karkkikaupasta. Kotiin jäi sitä suolaa ja kahvia jokaisesta paikasta, ja muut lähti tuliaisiksi eteenpäin.
Jos olisi vielä ollut laukussa tilaa ja ennen kaikkea mahdolllisuus, olisin kyllä sännännyt vielä Whole Foodsiin ja kantanut kaikkia ihania herkkuja kotiin. Mutta ehkä sitten ensi kerralla.
SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?
Lapsen kanssa reissussa
Viime matka Miamiin ja Karibian risteilylle tehtiin lapsen kanssa kahdestaan. Hän täytti juuri joulukuussa seitsemän ja on siis ekaluokkalainen. Vaikka me on oltu paljon liikkeessä ja tehty asioita keskenään ihan ensi hetkistä asti, oli tällainen ulkomaanmatka ensimmäinen laatuaan. Etenkin risteilyllä sain kuulla useampaan kertaan ihmettelyä muilta matkustajilta, että olemmeko me tosiaan reissussa kahdestaan. Lapsen kanssa reissussa on itse asiassa ihan tosi helppoa ja sujuvaa, etenkin kun on matkustamiseen tottunut lapsi. Meillä meni ihan tosi hyvin.
Haluan korostaa, että tässä puhutaan nyt vain meistä kahdesta. Minusta ja minun lapsestani, eikä tietenkään tilanne ole samanlainen kaikilla. Samalla olen kuitenkin huomannut miten monia epäilyttää lapsen kanssa keskenään liikkuminen ja asioiden tekeminen, ja se on tosi sääli, koska tällainen yhteinen aika on ihan mielettömän arvokasta. Kuten kenen tahansa kanssa, myös lapsen kanssa toisiaan oppii tuntemaan matkustellessa entistä paremmin. Se yhteinen aika poissa kotoa sitoo yhteen ja antaa kokemuksia, joita ei saa mistään muualta. Joten jos jotain, niin tällä haluan vain kannustaa kaikkia kokeilemaan. Matka voi olla lähelle tai kauas, mutta se kotoa ja arjen kuvioista irtautuminen ja yhteisen ajan ottaminen on huikean arvokasta.
Lapsen kanssa matkustamisen kolme tärkeintä
Me on matkusteltu lapsen kanssa tässä vuosien varrella muutenkin, ja tehty kahdestaan muun muassa teatterireissuja eri puolille Suomea. On käyty Tallinnassa ja Tukholmassa sekä kaukomatkoilla, ja vietetty aina kesäisin pitkiä pätkiä mökillä. Poissa kotoa oleminen on siis hänelle varsin tuttua.
1. Matkateosta tehdään mahdollisimman helppoa
Meillä matkustamisessa auttaa se, että lapsi todella tykkää matkustella. Hän rakastaa lentämistä ja nauttii junamatkoista, eikä autossa istuminenkaan ole hullumpaa. Näillä matkoilla hänellä on harvinainen tilaisuus pelata ipadilla pelejä, ja hän ottaa siitä ilon irti. Oma periaate on, että kun pelaamista ei arjessa oikeastaan tapahdu kuin joinakin yksittäisinä poikkeuskertoina, matkaa tehdessä sen kanssa ei tarvitse katsoa kelloa. Mikä tahansa saa sen paikoillaan istumisen ja matkanteon tuntumaan helpommalta, niin siitä vaan. Joten lentokoneessakin napero käynnisti tabletin innosta hihkuen, napsi mukaan pakattuja eväitä ja uppoutui padille ladattujen pelien, elokuvien ja äänikirjojen maailmaan. Mukana oli myös tarra- ja värityskirjoja, joista säästin osan vasta kotimatkaa varten.
2. Eväät pelastavat usein
Erityisen tekemisen lisäksi oman lapsen kanssa on äärimmäisen tärkeää pakata evästä. Hän on varsin pieniruokainen, mutta nälän iskiessä täysi peto. Tähän meni aikaa oppia, koska en itse tunne nälkäkiukkua enkä osannut ennakoida sitä toisen ihmisen kohdalla. Kun sitten huomasin tietynlaisen raivostumisen tekevän tuloaan aika ruoka-aikojen venyessä, otin tavaksi kantaa mukana laukussa pientä purtavaa hätävaraksi. Smoothiepussit, välipalapatukat ja rusinat ovat matkassa mukana vakio, ja nytkin matkapäivinä sujautin aina aamulla hotellilta tai laivalta lähtiessä laukun pohjalle jotain evästä mukaan. Jos ruokaa tuli ostettua muuten, eväitä ei tarvittu, mutta usein ne jossain kohtaa päivää tulivat tarpeeseen.
3. Lomalla saa joustaa
Rutiineista ja aikatauluista joustaminen on sitten kolmas juttu. Monilla voi olla päinvastoin, että nimenomaan rutiineista on tosi tärkeää pitää kiinni että matka sujuu mutkattomammin, mutta meillä on toisinpäin. Ihan turha yrittää saada toista nukkumaan tai syömään tiettyinä aikoina, etenkään, jos matkakohteeseen on isompi aikaero. Lomalla rutiineista voi laskea irti. Mennään nukkumaan myöhempään ja syödään kun on nälkä. Toki aamu alkaa aamupalalla, mutta jos lounas jää välistä ja korvataan välipaloilla ja syödäänkin vasta illalla seitsemältä, se on ihan ok. Tärkeintä on seurata yleisfiilistä että on kivaa, ja edetä sen mukaan. Jos tekee mieli uida syömisen sijaan, niin sitten uidaan. Syödä ehtii hyvin sen jälkeenkin.
Matkalla syntyvä side
Ehkä kaikkein tärkeintä lapsen kanssa matkustamisessa ei kuitenkaan ole mikään yksittäinen käytännön vinkki, vaan se yhteinen rytmi, joka matkalla syntyy. Kun ollaan kahdestaan, ilman arjen hälinää ja aikataulujen päällekkäisyyksiä, asioille jää tilaa ihan eri tavalla. Jutellaan enemmän, nauretaan pienille jutuille ja ollaan aidosti läsnä. Lapsi näyttää matkalla usein puolia itsestään, jotka arjessa jäävät helposti piiloon. Hän on älyttömän reipas ja valmis seikkailemaan, kiinnostunut asioista ja ympäristöstä, ja suhtautuu ennakkoluulottomasti uuteen. Asiat, mitkä vaativat totuttelua (esimerkiksi ruoat Sri Lankalla viime vuonna…), tulevat tutuiksi ja saavat hänet lopulta jopa kaipaamaan niiden perään. Kun itse stressaan ehditäänkö seuraavalle lennolle, hän rauhoittelee että mennään sitten seuraavalla.
Tämä tyyppi on ihan täydellistä matkaseuraa, ja niin valtavan hauska ja kiva napero jakamaan tällaisia kokemuksia. Risteilyllä kanssamatkustajien kanssa jutellessa moni ihmetteli, että olemme reissussa kahdestaan ja samaan hengenvetoon ihaili miten reipas lapsi on. Kyllähän siinä näkyy se, että olen ottanut hänet pienestä pitäen mukaan menoihin.
Matka lapsen kanssa ei tarvitse olla täydellinen tai tarkasti suunniteltu. Riittää, että on avoin, joustava ja leikkimielinen. Vastineeksi saa muistoja, yhteisiä hetkiä ja sen tunteen, että ollaan tässä yhdessä, me kaksi vastaan maailma. Ja se on aika paljon.
Lue myös
Thaimaan reissu
Kokemuksia Sri Lankalta
Gdansk ja Sopot
