Let’s Play Business – kun työelämästä tulee esitys ja esityksestä työelämää
Helsingin kaupunginteatterin Let’s Play Business on terävä ja hauskan monikerroksinen kuvaus työelämän vallankäytöstä ja yhteisöllisyydestä – ja samalla leikki siitä, miten helposti taide ja bisnes alkavat muistuttaa toisiaan. Juha Jokelan ohjaus ja käsikirjoitus on täynnä tarkkaa havainnointia ja älykästä huumoria: ne paljastavat yhtä aikaa naurettavat ja inhimilliset puolet siinä, kun yritämme olla “ammattimaisia”, “luovia” tai “yhteistyökykyisiä”.

Kuva: Helsingin kaupunginteatteri
Tarina kuljettaa meitä konsulttifirman, HX:n, sisäiseen myllerrykseen
Uusi toimitusjohtaja Artturi – jälleen roolissaan huikea ja energinen Martti Manninen – yrittää uudistaa firman kulttuuria: vähemmän hierarkiaa, enemmän avointa keskustelua ja luovuutta. Kuulostaa hyvältä, kunnes muutos alkaa koskettaa ihmisiä, jotka ovat tottuneet pelaamaan vanhoilla säännöillä. Manninen tekee Artturista elävän ja ristiriitaisen hahmon: hänen idealisminsa on tarttuvaa, mutta sen takana väreilee jatkuva epävarmuus siitä, mitä johtajuus oikeastaan on näin sekalaisen porukan firmassa.
Artturin ympärillä pyörivät Santeri Kinnusen esittämä Hannu, vanhan koulukunnan mies, joka kaipaa menneiden aikojen selkeyttä ja pysyvyyttä, sekä Sanna-June Hyden Ressu, joka haluaisi repiä rakenteet auki ja aloittaa kaiken puhtaalta pöydältä – kunnes huomaa, että myös avoimuus voi muuttua valtapeliksi.
Siirtymät maailmasta toiseen, liikkuva lava ja työyhteisön yhteiset jortsuvartin tanssihetket tekevät kohtauksista todellista lavaherkkua – hetkiä, joissa työelämän absurditeetti muuttuu taiteeksi, ja taide paljastaa jotain hyvin inhimillistä työn todellisuudesta.

Kuva: Helsingin kaupunginteatteri
Ja sitten mukaan astuu teatteri itse. Jokela on kääntänyt peilin myös omaan maailmaansa: näyttämöllä seurataan rinnakkain yrityksen tarinaa ja teatterin taiteellista työryhmää, joka yrittää saada aikaan juuri tätä samaa esitystä. Teatteri tekee esityksen yrityksestä, mutta yritys alkaa muistuttaa teatteria – ja siinä kohtaa raja työn ja esittämisen välillä alkaa sulaa.
Tässä kerroksessa loistaa Wanda Dubiel teatterin taiteellisena johtajana, joka omalle roolilleen sokeutuneena polkee muuta työryhmää jalkoihinsa. Dubiel tuo hahmoonsa upean yhdistelmän karismaa, itsevarmuutta ja haurauden hetkiä. Koomisena vastaparina on teatterin talousjohtaja, joka pyrkii pitämään kukkaron nyörejä tiukasti otteessaan villin luovuuspuuskan vallatessa lavaa ja näytelmää.
Ympärillä pyörivä ensemble toimii kuin hyvin öljytty koneisto, jossa jokainen liike ja katse kertoo jotakin vallasta ja sen vaihtumisesta.

Kuva: Helsingin kaupunginteatteri
Peli, jossa kaikki ovat mukana
Se, mikä tekee Let’s Play Businessista niin kiinnostavan, on sen tapa näyttää, miten samat mekanismit toistuvat eri maailmoissa. Konsultit puhuvat “strategisesta visiosta” ja teatteriväki “taiteellisesta linjasta”, mutta molemmat yrittävät pohjimmiltaan saada ihmiset uskomaan johonkin yhteiseen tarinaan.
Jokela ei saarnaa, vaan antaa meidän tunnistaa: tältä näyttää organisaatio, joka haluaa olla ketterä, mutta ei oikein uskalla liikkua. Samalla esitys kysyy, miksi luovuus ja kontrolli ovat niin vaikeita sovittaa yhteen – ja miksi jokaisessa yhteisössä tarvitaan sekä idealisti että skeptikko.
Huumori toimii täydellisesti, koska se ei tule ulkoa, vaan tilanteista. Katsoja nauraa, koska tunnistaa dynamiikat – ei siksi, että ne olisivat juuri omalla työpaikalla, vaan koska ne ovat kaikkialla.

Kuva: Helsingin kaupunginteatteri
Älykkäästi viihdyttävä
Let’s Play Business on yhtä aikaa nokkela ja lämmin. Se nauraa jargonille ja kokouskulttuurille, mutta myös rakastaa sitä, miten hullua ja inhimillistä yhdessä tekeminen on. Kun esirippu lopulta laskee, katsoja jää miettimään: ehkä elämä ja työ eivät ole niin erilaisia pelejä kuin luulemme. Molemmissa tarvitaan ripaus leikkiä, kykyä sietää epävarmuutta – ja joskus vain uskallusta sanoa ääneen, ettei tiedä, miten peli jatkuu.

Kuva: Helsingin kaupunginteatteri
Tässä on herkullinen ohjelmanumero esimerkiksi firman pikkujouluihin. Ja sen jälkeen jortsuvartti koko porukalle.


0

