Viikonloppuaamun ihanat matchavohvelit
0Viikonloppuaamuun sopii ihanasti vohvelit, ja tällä kertaa nautittiinkin matchavohvelit uuden kaurajuoman innoittamana.
Jääkaapissa oli ollut jo jonkin aikaa heräteostoksena hankittu Oatlyn kaurajuoma matcha, mutta jotenkin en ollut saanut aikaiseksi maistaa sitä. Tykkään matcha latesta kovasti, ja usein kahvilassa se onkin go-to juoma. Sen sijaan monet eri valmisseokset mitä olen kotona testannut, maistuvat aika puisevilta. Viherjauhe on hyvää ihan viherjauheena, mutta nautinnolliseksi juomaksi ei oma valinta. Sitten yhtenä jetlagin uuvuttamana iltapäivänä pistin tämän Oatlyn uutuuden vihdoin kokeiluun ja ällistyin. Se onkin aivan ihanan makuista! Samettisen pehmeää, aavistuksen makeaa – ihan täydellinen valmisseos kotitekoiseen matcha latteen!
Ja siitä se idea sitten lähtikin, että haluan kokeilla tuota juomaa myös matchavohveleiden tekoon.
Matchassa on jotain rauhoittavaa. Sen väri on kaunis, maku hienostunut ja fiilis vähän zen. Se sopii täydellisesti hitaaseen aamuun, brunssiin tai hetkeen, jolloin tekee mieli leipoa ilman suurta projektia. Valmis matchajuoma tekee koko hommasta erityisen helppoa: ei jauheiden siivilöintiä tai vispaamista, vaan juoma suoraan taikinaan. Eikä muuten maistu viherjauheelta, vaan ihanilta herkkuvohveleilta kivalla twistillä.
Huom. vaikka vohvelit on tehty gluteenittomista jauhoista, Oatlyn kaurajuomat eivät ole gluteenittomia, toisin kuin esimerkiksi Oddlygoodin. Jos tällainen juoma ei, valitse Oddlygoodin kaurajuoma tai muu sopiva ja lisää siihen matchajauhetta.
Tein ohjeella yhden ison belgialaisen vohvelin, josta riitti mulle ja lapselle aamupala ( = 2 isoa palaa molemmille). Tavallisella vohveliraudalla saa siis ainakin 2–3 vohvelia, koska ne ovat ohuempia.
Matchavohvelit
2 dl Oatlyn matcha kaurajuomaa
2,5 dl gluteenitonta kaurajauhoa
1,5 rkl kookosöljyä sulana
Ripaus suolaa
Ripaus vaniljajauhetta
Sekoita kookosöljy, suola ja vaniljajauhe kaurajuomaan, ja lisää jauhot pienissä erissä koko ajan vispaten. Anna taikinan turvota hetki ja kuumenna samalla vohvelirauta valmiiksi.
Laita hieman kookosöljyä vohveliraudan pohjalle ja paista vohvelit tuttuun tapaan.
Lisukkeeksi sopii kaikki perus vohveleiden täytteet aina hillosta ja kermavaahdosta pähkinävoihin ja hedelmiin.
Meillä oli hilloa, mantelitahnaa ja sopivasti jääkaapissa valmiina olevaa hedelmäsalaattia.
IHana aloitus lauantaille
Matchan vihreä sävy säilyi kauniina paistamisen jälkeenkin, mikä teki vohveleista erityisen houkuttelevia. Näissä on jotain sellaista, joka saa hidastamaan ja syömään ajatuksella. Syön niin paljon aamupuuroa, että välillä virkistää ottaa aamupalaksi jotain muuta.
Matchavohvelit toimisivat varmasti myös suolaisena versiona, esimerkiksi avokadon, paahdettujen siementen tai tuoreiden yrttien kanssa. Taikinaan voisi vaikka sekoittaa valmiiksi jotain vegejuustoa, esimerkiksi fetamaista Violifen white blockia. Yksi taikina, monta mahdollisuutta.
Aiotko kokeilla?
SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?
Lumoavan oloinen Dominikaaninen tasavalta
Risteilypysähdys Dominikaanisessa tasavallassa teki vaikutuksen jo ennen kuin olimme maissa. Katsoin laivan ikkunasta ulos ja ihastuin saman tien: vihreä viidakko, kumpuileva maasto ja rehevä maisema avautuivat eteen tavalla, joka tuntui hyvin erilaiselta kuin monella muulla Karibian pysähdyksellä.
Retkellä viidakossa
Retkipäivä antoi tästä vain pintaraapaisun. Meillä oli satama Amber Covessa Puerto Platan maakunnassa saaren pohjoisrannikolla, josta lähdimme kokopäivän retkelle. Aikataulut venyivät niin, että myöhästyttiin paluusta laivaan muutamia minuutteja, mutta laivan järjestämillä retkillä kyyti onneksi odottaa.
Päivän aikana käytiin perhospuutarhassa ja käveltiin viidakkopolkua pitkin Damajagua-vesiputouksille. Retki oli aika toisenlainen kuin olin odottanut, mutta hauska päivä meillä oli.
Näimme miten paikallista kahvia ja kaakaota valmistetaan ja uimme vesiputouksen viileässä vedessä. Oli myös paikallinen lounas comida típica eli ”tyypillinen ateria”, johon kuului riisiä, lihaa ja papuja.
Lounaspaikka oli söpössä puutarhassa, jonka kupeessa oli kotieläinpiha, ja naperon harmiksi tässä kohtaa oli niin kiire ettei paikkaan ehtinyt tutustua sen enempää. Taisivat järjestää siellä myös majoitusta bed & breakfast tyyliin, ja olisikin aika ihana paikka viettää lomaa.
Hienompia vesiputouksia ja niille tehtyjä retkiä on tehty Thaimaassa ja Sri Lankalla, kun taas täällä oli kerralla hirveä määrä turisteja jonottamassa, että pääsee hyppäämään vesiputoukseen tai laskemaan kalliota pitkin sitä alas. Me ei laskettu eikä hypätty, vaan kiivettiin portaita ylös alas – ja todettiin että meille tämä oli kiipeilyretki, ja naperolle sekin oli jyrkkiä portaita pitkin ihan jännä kokemus.
Mulla ei ole omia kuvia viidakosta tai vesiputoukselta, koska tavarat kehotettiin jättämään lokeroon etteivät ne kastu, vaikka hyvin olisi voinut ottaa mukaan. Ohessa kuitenkin pari yleistä netistä kaivettua kuvaa, mistä saa idean (kun vielä lisäät kuvaat kymmenittäin turisteja). Oli myös retkiä, joissa pääsi uimaan putouksille luolaa pitkin ja se on varmaan ihan makea kokemus, mutta näihin oli jo korkeampi ikäraja. Plus jotenkin kaikenlaiset luolat etenkin vedessä nostaa mussa lievää klaustrofobiaa esiin.
Kokemus oli kiinnostava, mutta myös hyvin ohjattu ja turistinen: jonottamista, aikatauluja ja nopeaa etenemistä. Silti jo matkalla näkyneet maisemat herättivät uteliaisuuden ja todellinen Dominikaaninen tasavalta jäi vielä kokonaan näkemättä. Onneksi oli taas avonainen kyyti ja tunnelmaa pääsi aistimaan paremmin.
Pintaraapaisu maahan
Amber Cove itsessään on selvästi risteilyvieraille rakennettu kupla. Se on siisti, helppo ja turvallinen, mutta hieman irrallaan ympäröivästä todellisuudesta. Heti kun alueelta poistuu, vastassa on toisenlainen maailma: pieniä taloja, viljelyksiä, kotieläimiä ja arkista elämää. Kontrasti satama-alueen ja “oikean” maan välillä on paljon suurempi kuin monilla pienillä Karibian saarilla.
Yksi iso ero Karibiaan verrattuna on mittakaava. Dominikaanisessa tasavallassa asuu yli kymmenen miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä yhden Karibian suurimmista ja elävimmistä valtioista. Se tuntuu myös rytmissä: liikennettä, ihmisiä, ääniä ja liikettä on enemmän.
Dominikaaninen tasavalta jakaa Hispaniolan saaren Haitin kanssa. Saari on jaettu kahteen hyvin erilaiseen valtioon, ja raja niiden välillä on yksi Karibian selkeimmistä kontrasteista niin taloudellisesti, kulttuurisesti kuin arjen rytminkin osalta.
Vaikka Dominikaaninen tasavalta ja Haiti jakavat saman saaren ja luonnonolosuhteet, niiden siirtomaahistoria, poliittinen vakaus ja talous ovat kehittyneet hyvin eri suuntiin. Dominikaaninen tasavalta on hyötynyt pitkäjänteisestä matkailusta ja suhteellisesta vakaudesta, kun taas Haitia ovat koetelleet toistuvat kriisit, köyhyys ja luonnonkatastrofit.
Ero näkyy konkreettisesti maisemassa ja arjessa: Dominikaanisen tasavallan puolella on enemmän infrastruktuuria, vihreämpää maaseutua ja toimivia palveluja, kun taas Haitin puolella resurssipula ja metsien hakkuut ovat muokanneet ympäristöä ja elinolosuhteita. Muistan hyvin, kun hurrikaani Matthew iski Haitille nelostason hurrikaanina vuonna 2016 ja sai aikaan valtavia tuhoja, mikä vain pahensi maan tilannetta.
Vehreä, kumpuileva ja erittäin kiinnostavan oloinen maa
Dominikaanisessa tasavallassa myös luonto erottaa maan monista muista Karibian kohteista. Siinä missä monet saaret ovat kuivia ja tasaisia, Dominikaaninen tasavalta on vihreä, vuoristoinen ja paikoin jopa viidakkomaisen tiheä. Joet, vesiputoukset ja kumpuileva maasto tekevät siitä seikkailullisemman – enemmän Keski-Amerikan kuin perinteisen Karibian tuntuisen.
Risteilypäivä riitti näyttämään vain pienen palan, mutta se teki tehtävänsä. Dominikaaninen tasavalta jäi mieleen paikkana, johon olisi ihanaa palata joskus ajan kanssa. Ilman kiirettä, ilman jonotusta, niin että ehtisi oikeasti ymmärtää, millainen maa kaiken vihreyden ja vilinän takana on.
